Onkohan ihmisen psykologia tosiaan niin monimutkaista kuin annetaan ymmärtää vai onko kyseessä vain kielen luoma harha?
Olemmeko luoneet kielen avulla rakenteita ja suhteita asioille joita ei ole olemassakaan tai joilla ei ole juuri merkitystä?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Ja entä jos "mielenterveysongelmat" ovatkin enemmän kehollisia ongelmia kuin tällä hetkellä uskomme?
Avaatko vähän tätä?
Kaipa kaikkea voi tavallaan määritellä keholliseksi koska ihmisellä tuskin on aineetonta sielua jossa psyyke sijaitsisi.
Mutta sehän on kuitenkin selkeää, että esimerkiksi lapsuudessa rakentuneet kiintymyssuhdemallit vaikuttavat siihen miten ihminen toimii aikuisena. Jos niihin sisältyy jotakin traumaa niin seurauksena on jonkinnäköistä mielenterveysongelmaa.
Sitten taas vaikkapa suoliston tai kilpirauhasen epätasapaino voi vaikuttaa epäsuotuisasti aivojen toimintaan ja niin edelleen.
Eli taida siis olla ihan vaan joko tai.
Oisko esimerkkejä? Kyllä monet asiat on ihan tulkinnanvaraisia, mutta juuri siksi psykologia on monimutkaista. Ne asiat on kuitenkin tavalla tai toisella todellisia eikä niitä voi sivuuttaa tai niputtaa samoihin lokeroihin.
asaasssasasa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja entä jos "mielenterveysongelmat" ovatkin enemmän kehollisia ongelmia kuin tällä hetkellä uskomme?
Avaatko vähän tätä?
Kaipa kaikkea voi tavallaan määritellä keholliseksi koska ihmisellä tuskin on aineetonta sielua jossa psyyke sijaitsisi.
Mutta sehän on kuitenkin selkeää, että esimerkiksi lapsuudessa rakentuneet kiintymyssuhdemallit vaikuttavat siihen miten ihminen toimii aikuisena. Jos niihin sisältyy jotakin traumaa niin seurauksena on jonkinnäköistä mielenterveysongelmaa.
Sitten taas vaikkapa suoliston tai kilpirauhasen epätasapaino voi vaikuttaa epäsuotuisasti aivojen toimintaan ja niin edelleen.
Eli taida siis olla ihan vaan joko tai.
Masennuslääkkeethän korjaavat nimenomaan kehollisia toimintoja. Eli vaikka masennus olisikin peräisin lapsuuden kokemuksista, niin se tapahtuu silti kemiallisella tasolla, koska sen voi lääkkeillä korjata (tai ehkä enemmänkin peittää).
Vierailija kirjoitti:
asaasssasasa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja entä jos "mielenterveysongelmat" ovatkin enemmän kehollisia ongelmia kuin tällä hetkellä uskomme?
Avaatko vähän tätä?
Kaipa kaikkea voi tavallaan määritellä keholliseksi koska ihmisellä tuskin on aineetonta sielua jossa psyyke sijaitsisi.
Mutta sehän on kuitenkin selkeää, että esimerkiksi lapsuudessa rakentuneet kiintymyssuhdemallit vaikuttavat siihen miten ihminen toimii aikuisena. Jos niihin sisältyy jotakin traumaa niin seurauksena on jonkinnäköistä mielenterveysongelmaa.
Sitten taas vaikkapa suoliston tai kilpirauhasen epätasapaino voi vaikuttaa epäsuotuisasti aivojen toimintaan ja niin edelleen.
Eli taida siis olla ihan vaan joko tai.
Masennuslääkkeethän korjaavat nimenomaan kehollisia toimintoja. Eli vaikka masennus olisikin peräisin lapsuuden kokemuksista, niin se tapahtuu silti kemiallisella tasolla, koska sen voi lääkkeillä korjata (tai ehkä enemmänkin peittää).
Suurin osa masennuslääkkeistä on tutkimusten mukaan lähinnä lumeen arvoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
asaasssasasa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja entä jos "mielenterveysongelmat" ovatkin enemmän kehollisia ongelmia kuin tällä hetkellä uskomme?
Avaatko vähän tätä?
Kaipa kaikkea voi tavallaan määritellä keholliseksi koska ihmisellä tuskin on aineetonta sielua jossa psyyke sijaitsisi.
Mutta sehän on kuitenkin selkeää, että esimerkiksi lapsuudessa rakentuneet kiintymyssuhdemallit vaikuttavat siihen miten ihminen toimii aikuisena. Jos niihin sisältyy jotakin traumaa niin seurauksena on jonkinnäköistä mielenterveysongelmaa.
Sitten taas vaikkapa suoliston tai kilpirauhasen epätasapaino voi vaikuttaa epäsuotuisasti aivojen toimintaan ja niin edelleen.
Eli taida siis olla ihan vaan joko tai.
Masennuslääkkeethän korjaavat nimenomaan kehollisia toimintoja. Eli vaikka masennus olisikin peräisin lapsuuden kokemuksista, niin se tapahtuu silti kemiallisella tasolla, koska sen voi lääkkeillä korjata (tai ehkä enemmänkin peittää).
Suurin osa masennuslääkkeistä on tutkimusten mukaan lähinnä lumeen arvoisia.
Annat varmaan linkin muutamaan tuollaiseen tutkimukseen, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
asaasssasasa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja entä jos "mielenterveysongelmat" ovatkin enemmän kehollisia ongelmia kuin tällä hetkellä uskomme?
Avaatko vähän tätä?
Kaipa kaikkea voi tavallaan määritellä keholliseksi koska ihmisellä tuskin on aineetonta sielua jossa psyyke sijaitsisi.
Mutta sehän on kuitenkin selkeää, että esimerkiksi lapsuudessa rakentuneet kiintymyssuhdemallit vaikuttavat siihen miten ihminen toimii aikuisena. Jos niihin sisältyy jotakin traumaa niin seurauksena on jonkinnäköistä mielenterveysongelmaa.
Sitten taas vaikkapa suoliston tai kilpirauhasen epätasapaino voi vaikuttaa epäsuotuisasti aivojen toimintaan ja niin edelleen.
Eli taida siis olla ihan vaan joko tai.
Masennuslääkkeethän korjaavat nimenomaan kehollisia toimintoja. Eli vaikka masennus olisikin peräisin lapsuuden kokemuksista, niin se tapahtuu silti kemiallisella tasolla, koska sen voi lääkkeillä korjata (tai ehkä enemmänkin peittää).
Suurin osa masennuslääkkeistä on tutkimusten mukaan lähinnä lumeen arvoisia.
Minulla masennus ja ahdistus katosi, kun aloin syödä E-EPAa. Eli uskon kyllä vahvasti, että monien kohdalla mt-ongelmat ovat fysiologisia ja siksi myös lääkkeet voivat olla hyvinkin toimivia. Siltikään en lääkkeitä masentuneille niiden sivuvaikutusten vuoksi suosittelisi, vaan terveempää ruokaa, liikuntaa ja kaikenlaisten addiktioiden ja aineiden pois jättämistä.
Ei minusta. Jos miettii esim. sitä, miksi ihminen käyttäytyy vaikka seksuaalisesti tietyllä tavalla, selityksiä voi olla: kulttuuri, arvot, biologia, kasvatus, pelot, haaveet, sosiaalinen vaikutus, uskonto, erilaiset motivaatiot, tunteet, kehonkuva, itsetunto, minäpystyvyysuskomukset....siis miljoona eri syytä. Lisäksi ihmiset eivät aina käyttäydy samassa tilanteessa samalla tavalla, voivat käyttäytyä eri tilanteissa samalla tavalla, mieltyvät johonkin ja vihaavat toista, ovat epäloogisia....
Ihminen on vaikea.
Eiköhän se ole kuule vielä "pikkuisen" monimutkaisempaa kuin vielä edes ymmärretään. :D
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta. Jos miettii esim. sitä, miksi ihminen käyttäytyy vaikka seksuaalisesti tietyllä tavalla, selityksiä voi olla: kulttuuri, arvot, biologia, kasvatus, pelot, haaveet, sosiaalinen vaikutus, uskonto, erilaiset motivaatiot, tunteet, kehonkuva, itsetunto, minäpystyvyysuskomukset....siis miljoona eri syytä. Lisäksi ihmiset eivät aina käyttäydy samassa tilanteessa samalla tavalla, voivat käyttäytyä eri tilanteissa samalla tavalla, mieltyvät johonkin ja vihaavat toista, ovat epäloogisia....
Ihminen on vaikea.
Korjaan: siis ei ole kielen luoma harha, olemme oikeasti monimutkaisia.
Siis masennuslääkkeethän eivät korjaa alkuperäistä masennuksen syytä vaan lisäävät serotoniinin ja noradrenaliinin määrää. Tämän lisäksi niillä on lukuisia muita vaikutuksia. Ihmisen välittäjäaineiden toiminnasta ei edes tiedetä vielä niin paljoa, että voitaisiin täysin varmasti sanoa mikä vaikutus niiden syömisellä on.
Jokainen varmaan ymmärtää että ihminen masentuu jos elämä on kovin raskasta ja tulee paljoin vastoinkäymisiä. Näitä asioita olisi syytä käsitellä eikä yrittää pelkästään latistaa oireita pillereillä.
Mutta placebo on toimiva lääke vaikka potilas tietäisikin että se on placebo.
Tutkittu juttu. Kannattaa syödä ne napit vaikka niillä ei sanottavia tehoja olisikaan.
Ihmismieli itsessään on olennaiselta osaltaan kielellinen entiteetti. Sen takia ap:n tekemä jako ei ehkä ole mielekäs. Ei ole ihmismieltä ilman kieltä.
Olen uskovainen enkä toisaalta pidä mieltä niin suurelta osalta kieleen palautuvana, niin kuin nykyasiantuntijat usein pitävät (ainakin tietyissä piireissä), vaan ensinnäkin käytän monissa yhteyksissä mieluummin sanaa sielu ja uskon sielun palautuvan olennaisesti myös ruumiiseen kielen ja sosiaalisten merkityksenmuodostumisprosessien lisäksi.
Kristillisessä ihmiskäsityksessä on vielä kolmas elementti sielun ja ruumiin lisäksi: henki. Henkeä ei pysty tavoittamaan ja tutkimaan millään tieteellisellä menetelmällä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta placebo on toimiva lääke vaikka potilas tietäisikin että se on placebo.
Tutkittu juttu. Kannattaa syödä ne napit vaikka niillä ei sanottavia tehoja olisikaan.
Miski ne kannattaa syödä kun sivuoireet ovat niin ikävät? Siis ne joista jo tiedetään.
Onhan se monimutkaista. Kieli vain heijastaa sitä. Se on totta että joitakin termejä voisi nimetä helpomminkin, jotta niistä olisi yleistajuista lukea. Mutta ei se vie pois sitä tosiasiaa, että kukaan ei osaa selittää miten menneisyys/nykyisyys/tulevaisuuden pelko vaikuttavat kunkin yksilön tunne-elämään ja miksi toisilla trauma syntyy helpommin ja toisilla myös paranee helpommin. Ei ole yleispätevää kaavaa ihmisen käyttäytymiselle, koska niin moni asia tekee meistä keskenämme erilaisia.
Jokaisella on mielessään omat merkitysverkostot ja esim erilaiset fobiat, pelkotilat, voivat olla niin tiiviisti joidenkin muistojen ympärillä joita terapeutti ei tavoita, että niihin on hankala tuoda helpotusta.
Itse uskon että paras tie on merkitysverkojen taakse kurkistaminen, joka tapahtuu vain sillä että asettaa ajattelun toissijaiseksi. Mielen tyhjentäminen, meditaatio, perustilaan pääseminen.
Harva uskaltaa asettaa järkeilyn syrjään ja siirtyä olemisen tilaan, vielä harvempi uskaltaa tehdä sen ilman uskonnon varjoa ja jotain pappia/gurua (joka sitten voi tuota herkkyyttä käyttää hyväkseen).
Totuus kuitenkin on, että siitä olemisen tilasta täytyy kuitenkin sompailla takaisin ihmisten keskelle ja selviytyäkseen on analysoitava toisten käyttäytymistä ja sitten taas ollaan kuormitettuja turhalla ajattelulla ja tunneryöpyillä. Joten elääkseen on oltava vähän hullu.
Minä uskon että psykologia on yksinkertaisempaa kuin oletamme. Ihmisen perustoiminnot pyörivät stressin ja sen käsittelyn ympärillä. Siinä kaikki. Myös lapset ovat helpommin ymmärrettävissä kuin aikuiset jotka ovat usein kutoneet monimutkaisen kehikon ympärilleen menneisyyden kokemuksista, jolloin ihmisen älykkyys ja ymmärrys alkaa kääntyä itseään vastaan ja saatetaan tulkita asiota väärin.
Ja entä jos "mielenterveysongelmat" ovatkin enemmän kehollisia ongelmia kuin tällä hetkellä uskomme?