Lue keskustelun säännöt.
Köyhyys on tehnyt minusta vainoharhaisen, muita?
20.07.2017 |
Köyhyyttä jatkunut (kamalan vaikea myöntää tätä itselle) kolme vuotta. Seuraan rahan tuloa ja menoa fanaattisen tarkasti sekä paperimuistiinpanoin, läppärillä että kännykällä. Jos saan jotain säästöön, ne ovat parin euron summia harvakseltaan, eli kertyypä tosi huimaa tahtia... Nyt olen alkanut myös pelätä sitä säästämistä, sillä vaikka kuinka tarkasti minulla on tiedossa kaikki menot, aina tulee jotain yllättävää. Jos "ylimääräistä" rahaa näyttää olevan, minusta tuntuu että on pakko "sijoittaa" se johonkin järkevään: hamstrata halvalla vessapaperia, pesuaineita, makaronia, jauhoja. Näitä hamstrauksia vaalin kuin Klonkku sormusta. Aluksi hamstraus helpotti ahdistusta, mutta enää ei. Onko kellekään tuttua? Tai miten köyhyys on vaikuttanut sinun elämääsi?
Kommentit (18)
Pakolliset av-vastaukset pois alta:
"Köyhyys ei ole vaikuttanut elämääni sillä en ole köyhä"
"Yllättäviä menoja, niinku viina ja tupakka vai"
"Osakekaupalla saisit ylimääräistä rahaa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on vainoharhaista?
No oisko se henkinen olotila.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on vainoharhaista?
Miten ap voisi lisätä sitä niin että kelpaisi sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Pakolliset av-vastaukset pois alta:
"Köyhyys ei ole vaikuttanut elämääni sillä en ole köyhä"
"Yllättäviä menoja, niinku viina ja tupakka vai"
"Osakekaupalla saisit ylimääräistä rahaa"
Ja "jokaisellahan nyt on säästötilillä muutama tonni yllättäviä tilanteita varten"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakolliset av-vastaukset pois alta:
"Köyhyys ei ole vaikuttanut elämääni sillä en ole köyhä"
"Yllättäviä menoja, niinku viina ja tupakka vai"
"Osakekaupalla saisit ylimääräistä rahaa"Ja "jokaisellahan nyt on säästötilillä muutama tonni yllättäviä tilanteita varten"
Hyväpalkkaisiin töihin meno (sinne kun vaan mennään) auttaisi myös.
Mutta juu vakavissaan. Se mikä mua ärsyttää on ylimielinen "ei niitä yllättäviä menoja tule kun varautuu". Voin varautua juu mutta kun ei se auta, saan säästettyä n.kymppejä silloin tällöin, ja tällä hetkellä säästöissä 0e kun aina ne säästöt joutuu käyttämään.
Meidän yllättäviin menoihin viime aikoina ovat kuuluneet:
-lapsella todettu lääkitystä vaativa sairaus
-autonrenkaat
-muutto pienempään ja halvempaan asuntoon aiheutti lisäkuluja, asumisen halpeneminen korjannee tämän vasta useamman vuoden aikavälillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko tästä apua, mutta monesti tulee ajateltua ettei sillä omalla puurtamisella ole mitään merkitystä, kun tilanne ei muutu paremmaksi, mutta silloin jää helposti huomaamatta se, että tilanne ei myöskään muutu huonommaksi. Tai ainakaan niin paljon huonommaksi mitä se ilman puurtastamista olisi. Tarkoitan sanoa, että pienelläkin säästämisellä on merkitystä etkä tee siinä turhaa työtä. Tämä asenne on auttanut itseäni hyväksymään turhalta tuntuvia ponnisteluja silloin kun tuloksia ei pysty suoraan näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on vainoharhaista?
Miten ap voisi lisätä sitä niin että kelpaisi sinulle?
No ei tässä ole kyse vainoharhaisuudesta vaan neuroottisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on vainoharhaista?
Miten ap voisi lisätä sitä niin että kelpaisi sinulle?
No ei tässä ole kyse vainoharhaisuudesta vaan neuroottisuudesta.
Okei, käytin väärää sanaa? Kutenolen epäillytkin, köyhyys on tosiaan tyhmentänyt minua :D -ap
Tuntuu että tuo rahan (siis sen puutteen) aiheuttama stressi on osa ihmisen luontoa. Itsekin oon eniten elämässäni stressannut silloin kun olin köyhä.
Kaipa ihmisessä on sisällä sellanen selviytymismekanismi että jos resurssit ja ruoka meinaa loppua keho pakottaa kauheaan stressiin ja toimintaan. Joten voisko auttaa jos tietoisesti yrittäisit vakuutella itsellesi että vaikkei oo rahaa et oo nälkään kuolema? Siis sama mitä hamstraamalla jo teit mutta lisää vaihtoehtoja järkeilemällä. En tiiä auttaako paljoa mut ehkä vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tästä apua, mutta monesti tulee ajateltua ettei sillä omalla puurtamisella ole mitään merkitystä, kun tilanne ei muutu paremmaksi, mutta silloin jää helposti huomaamatta se, että tilanne ei myöskään muutu huonommaksi. Tai ainakaan niin paljon huonommaksi mitä se ilman puurtastamista olisi. Tarkoitan sanoa, että pienelläkin säästämisellä on merkitystä etkä tee siinä turhaa työtä. Tämä asenne on auttanut itseäni hyväksymään turhalta tuntuvia ponnisteluja silloin kun tuloksia ei pysty suoraan näkemään.
Sain kiinni ajatuksestasi :) kiitos. Täytyy muotoilla se muistiinpanoihini.
Ihan tavallisen köyhän arkea. Sitä eletty lapsuudesta saakka, 30v kituutettu... Paljon sairaslomilla ja pätkätöissä, cv ei imartele mutta yritetään pärjätä kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyttä jatkunut (kamalan vaikea myöntää tätä itselle) kolme vuotta.
Ei siinä oo mitää hävettävää, ihmisille sattuu vaan joskus pahoja asioita ja huono tuuri ajaa ojasta allikkoon vaikka kuinka yrittäisi pärjätä.
Shit happens, ei sille mitään voi, mutta suosta voi aina nousta :)
Omaa nousemista on odotettu tosin 10v, toiset kymmenen yritän vielä ja sitte voikin kävellä mereen.
Avasin ketjun mielenkiinnolla, kun oletin lukevani kertomuksen siitä miten köyhyys on saanut jonkun mamman kokemaan olevansa vainottu, mutta eihän tämä ole ollenkaan sitä. Otsikonmukainen juttu olisikin ollut ihan kiinnostava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä hieman samaa olotilaa havaittavissa.. syynään kaikki ostokseni kuuteentoista kertaan että eihän mikään ole turha tai voisiko jonkun saada halvemmalla. Hamstrata en voi kun mies on sitä mieltä että se on turhaa (hänellä huomattavasti isommat tulot kuin minulla, olen lapsen kanssa kotona). Miehellä myös paljon säästöjä jotka äitinsä on hänelle antanut vuosien varrella. Kun syksy tulee, mies menee opiskelemaan ja minä elätän sitten meidät molemmat kun miehellä tukikuukaudet loppu. Ärsyttää. Haluaisin vaan säästää rahaa kun nyt ollaan jo niin lähellä nollasaldoa tilillä, mutta mies tekee sen käytännössä mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakolliset av-vastaukset pois alta:
"Köyhyys ei ole vaikuttanut elämääni sillä en ole köyhä"
"Yllättäviä menoja, niinku viina ja tupakka vai"
"Osakekaupalla saisit ylimääräistä rahaa"Ja "jokaisellahan nyt on säästötilillä muutama tonni yllättäviä tilanteita varten"
Hyväpalkkaisiin töihin meno (sinne kun vaan mennään) auttaisi myös.
Mutta juu vakavissaan. Se mikä mua ärsyttää on ylimielinen "ei niitä yllättäviä menoja tule kun varautuu". Voin varautua juu mutta kun ei se auta, saan säästettyä n.kymppejä silloin tällöin, ja tällä hetkellä säästöissä 0e kun aina ne säästöt joutuu käyttämään.
Meidän yllättäviin menoihin viime aikoina ovat kuuluneet:
-lapsella todettu lääkitystä vaativa sairaus
-autonrenkaat
-muutto pienempään ja halvempaan asuntoon aiheutti lisäkuluja, asumisen halpeneminen korjannee tämän vasta useamman vuoden aikavälillä
Anteeksi nyt vaan mutta millä lailla auton renkaat on yllättävä kulu? Jos on varaa pitää autoa niin silloin on hyväksyttävä myös se että autoilusta tulee kuluja ja renkaat on vaihdettava säännöllisesti. Mielestäni tähänkin olisi pitänyt varautua.
Muutto pienempään ja halvempaan ei mielestäni ole myöskään yllättävä kulu vaan toivottavasti pidempiaikainen suunnitelma, jos kerran rahat on tiukalla. Ylipäänsä en ymmärrä miksi alunperin on muutettu liian kalliiseen asuntoon.
Lapsen sairaudelle ei tietenkään voi mitään, se on yllättävä kulu. Onneksi on kuitenkin lääkekatto jonka turvin lääkekulujen ei pitäisi muodostua ihan ylitsepääsemättömän korkeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakolliset av-vastaukset pois alta:
"Köyhyys ei ole vaikuttanut elämääni sillä en ole köyhä"
"Yllättäviä menoja, niinku viina ja tupakka vai"
"Osakekaupalla saisit ylimääräistä rahaa"Ja "jokaisellahan nyt on säästötilillä muutama tonni yllättäviä tilanteita varten"
Hyväpalkkaisiin töihin meno (sinne kun vaan mennään) auttaisi myös.
Mutta juu vakavissaan. Se mikä mua ärsyttää on ylimielinen "ei niitä yllättäviä menoja tule kun varautuu". Voin varautua juu mutta kun ei se auta, saan säästettyä n.kymppejä silloin tällöin, ja tällä hetkellä säästöissä 0e kun aina ne säästöt joutuu käyttämään.
Meidän yllättäviin menoihin viime aikoina ovat kuuluneet:
-lapsella todettu lääkitystä vaativa sairaus
-autonrenkaat
-muutto pienempään ja halvempaan asuntoon aiheutti lisäkuluja, asumisen halpeneminen korjannee tämän vasta useamman vuoden aikavälilläAnteeksi nyt vaan mutta millä lailla auton renkaat on yllättävä kulu? Jos on varaa pitää autoa niin silloin on hyväksyttävä myös se että autoilusta tulee kuluja ja renkaat on vaihdettava säännöllisesti. Mielestäni tähänkin olisi pitänyt varautua.
Muutto pienempään ja halvempaan ei mielestäni ole myöskään yllättävä kulu vaan toivottavasti pidempiaikainen suunnitelma, jos kerran rahat on tiukalla. Ylipäänsä en ymmärrä miksi alunperin on muutettu liian kalliiseen asuntoon.
Lapsen sairaudelle ei tietenkään voi mitään, se on yllättävä kulu. Onneksi on kuitenkin lääkekatto jonka turvin lääkekulujen ei pitäisi muodostua ihan ylitsepääsemättömän korkeiksi.
1) "renkaat on vaihdettava säännöllisesti" - niin Sherlokki? Jos on kuviteltu että näillä renkailla ajaa vielä vuosia, mutta niille käykin ennen sitä jotain, niin sittenhän se on Yllättävä kulu.
2) emme asuneet "liian kalliisti" ennenkään. Joskus muutto ei ole itsestä kiinni. Oletko kuullut esim.työsuhdeasunnoista. Muuttaminen maksaa, mutta sattuipa sentään niin onnekkaasti että päästään halvempaan.
3) nykyisin kelassa on tämä, että lääkettä saa hakea kela-korvattuna hyvin rajoitetusti. Jouduimme ostamaan lääkettä ilman kela-korvausta, koska sitä pitää olla myös lapsen hoitopaikoissa. Toki näitä kuluja voi yrittää periä kelalta jälkikäteen...
Vauhkous todella hiukan häiritsee. Ilmenee tosiaan hamstrauksena, siellä ja siellä ale.
Pohdin aamukävelyllä jotain rajaa.
Paljonko haittaisi jos vaikka pesuaineet loppuisivat, ja pyykki pesemättä kaksi viikkoa. Rahapäivänä tartutaan toimeen kumminkin kuin sika limppuun.
Mikä tässä on vainoharhaista?