Hei

Ajattelinpa rohkaista kaikkia tupakoinnin lopettavia immeisiä.Itse odotan neljättä lasta ja tämä on ensimmäinen tupakaton raskaus.Olen aloittanut tupakoinnin hyvin nuorena.Silloin ajattelin että siitä pääsee eroon ihan helposti.Mutta mutta...Kun aloin odottaa ensimmäistä lastani olin hyvin nuori.Ymmärsin kuitenkin tupakoinnin haitat mutta en halunnut ajatella niitä.Vähensin kuitenkin paljon mutta ei se ole puolustus.Toista lasta odottaessani olin muutaman viikon polttamatta mutta ratkesin.Kolmannen kohdalla olin päättänyt lopettaa mutta helpommin sanottu kuin tehty.Opiskelin silloin ja se oli mukamas niin rankkaa....Minua nolotti(nolottaa)ihan älyttömästi.Koin vaikka minkälaisia tunnontuskia.Nyt kun aloimme suunnitella neljättä olin päättänyt TODELLAKIN toimia niinkuin kuuluu.Lopetimme mieheni kanssa molemmat ja olen niin ylpeä itsestäni.Aina kun on tehnyt mieli röökiä,olen ajatellut itseni johonkin pieneen tilaan täynnä tupakan savua ja miettinyt että sellaista se olisi minun pienellä vauvalla joka mahassani köllii.Joku aina sillon tällön kysyy minulta että aionko aloittaa uudelleen niin vastaan aina toivottavasti en mutta sanomatta paras.Mutta nyt olen iloinen ja ylpeä itsestäni.Se on kuulkaa sellanen tunne että suosittelen kaikille jotka odottavat suloista pientä vauvaa!!!!Tsemppiä kaikille!!!!