Yksi koulukiusaajistani väittelee tohtoriksi
Että sillä tavalla. Eipä toteutunut tässä tapauksessa se "kiusaaja on matalaälyinen luuseri, joka päätyy kaupan kassalle". Sen sijaan itse olen kyllä työttömänä ja kuntoudun kiusaamisen aiheuttamista psyykkisistä sairauksista.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
No jos on 20 vuotta sitten ala-asteella kiusinut niin ei siitä voi päätellä millainen on nykyääb.
...no ei välttämäti, mutta pikkasen toki voi tulevaa pohjustaa ja suuntaa antaa. Perusluonne harvoin muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Eipä oikeastaan ole mikään ihme. Jo kouluaikana kiusaajilla oli tyttöystävät. Kyllä naiset menestyvän miehen aistii jo nuoresta pitäen.
Vai niin. Osa kiusaajapojosta ottaa kohteekseen tytön tai tyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos on 20 vuotta sitten ala-asteella kiusinut niin ei siitä voi päätellä millainen on nykyääb.
...no ei välttämäti, mutta pikkasen toki voi tulevaa pohjustaa ja suuntaa antaa. Perusluonne harvoin muuttuu.
No jos se on luonne niin eihän se sitten ole itse valittua. Mitäs sitä silloin tuomitsemaan.
Kavereistani ja tutuistani vain yksi väitelleistä on oikeasti fiksu.
Loput ovat lähinnä sitkeitä tekemään tylsiä asioita.
Hanki joku sinne väitöstilaisuuteen nauramaan pilkallisesti kun tyyppi esittelee johtopäätöksiään.
;)
Kiusaaminen on ryhmäilmiö jossa kiusaaja tavoittelee valtaa ryhmässään kyseenalaisin keinoin. Lapsena kiusannut ei välttämättä jatka linjaansa aikuisena vaan empatia ja oikeudentaju ovat kehittyneet. Moni koulukiusaaja katuu ja häpeää käytöstään jonka ei silloin ymmärtänyt vahingoittavan toista ihmistä.
Lapsena koettuun kiusaamiseen on turha jäädä uhrina piehtaroimaan vaan kannattaa opetella keinoja joilla työelämässä pärjää kiusaajien iskiessä.
Psykopaatit on usein älykkäitä, voihan olla että ne näkyvät (tyhmät) koulukiusaajat onkin psykopaattien sätkynukkeina toimineita.
Koulukiusaajat ovat usein sosiaalisesti taitavia. Tällä en tarkoita kuitenkaan empatiakykyä. Kiusaaja osaa lukea toisten reaktioita ja valita uhrikseen helposti reagoivan. Jotain traumaa, turvattomuuden tunnetta kiusaajalla mitä luultavimmin on. Jos sosiaalisesti lahjakas lapsi välttyy traumoilta, niin hänestä tuskin tulee kiusaajaa. Silloin hän on potentiaalinen auttaja.
Empatiakyky kehittyy kunnolla otsalohkossa vasta murrosiän aikana ja jälkeen. Nuo kiusaajatyypit käyttävät aikuisena sosiaalista taitoaan menestymiseen. Jos ovat tajunneet katsoa peiliin, niin käyttäytyvät vähemmän mulkusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys (kirjaviisaus) ei takaa hyviä tapoja tai sydäntä. Ei tohtorin titteli tee ihmisestä parempaa eikä takaa taivaspaikkaa. Tohtorikin joutuu maksamaan jokapäiväisen leipänsä kaupan kassalle :) Mutta kaupan kassa ei välttämättä tarvitse tohtorin asiantuntemusta kertaakaan elämänsä aikana ellei ole lääkäri tämä tohtori.
Sydämen sivistystä oppii vain elämänkoulussa
Miksi laitat kirjaviisauden sulkuihin aivan kuin se olisi mielestäsi jokin älykkyyden osa-alue, jota se ei todellakaan ole. Älykkyys on kykyä ratkaista itselleen uusi ongelma. Viisaus taas on opittua tietoa. Älyä et saa lukemalla, mutta älykkään on helpompi tulla viisaaksi, koska hän ymmärtää lukemaansa.
Käyttäjä4255 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys (kirjaviisaus) ei takaa hyviä tapoja tai sydäntä. Ei tohtorin titteli tee ihmisestä parempaa eikä takaa taivaspaikkaa. Tohtorikin joutuu maksamaan jokapäiväisen leipänsä kaupan kassalle :) Mutta kaupan kassa ei välttämättä tarvitse tohtorin asiantuntemusta kertaakaan elämänsä aikana ellei ole lääkäri tämä tohtori.
Sydämen sivistystä oppii vain elämänkoulussa
Miksi laitat kirjaviisauden sulkuihin aivan kuin se olisi mielestäsi jokin älykkyyden osa-alue, jota se ei todellakaan ole. Älykkyys on kykyä ratkaista itselleen uusi ongelma. Viisaus taas on opittua tietoa. Älyä et saa lukemalla, mutta älykkään on helpompi tulla viisaaksi, koska hän ymmärtää lukemaansa.
Mää luulen kyllä, että viisaus on harvinaisempaa kuin älykkyys. Sitä ei saa lukemalla pelkästään. Pitää elää, keskustella ja nöyrtyä.
Meillä ainakin koulussa suosittuja olivat ne tyypit, jotka pärjäsivät kaikessa: lukuaineissa, liikunnassa, olivat monesti myös taiteellisia ja musikaalisia. Plus tietysti hyvännäköisiä. Myöskin olivat kovia kiusaamaan ja syrjimään. Ja he yllättäen ovat olleet aikuisina menestyjiä. Sitten olivat erikseen pahikset, jotka jo yläasteella pyörivät ihan väärissä porukoissa ja aikuisina niistä tulikin jtn nistejä yms.
Kiusaajissa on aina ollut porukkaa laidasta laitaan. Niistä voi tulla mitä vaan tai olla tulematta yhtään mitään. Karkeasti sanoisin, että taitelijat ovat kiusaaja, muusikot eivät ja liikunalliset jakautuivat ja teoriassa hyvät oppilaat harvoin, teoreettisesti hyviä helposti kiusattiin, jos näillä ei ollut erityisiä käytännön aineiden lahjoja.
Minä en ole koskaan kokenut omassa luokassani ketään erityisen suosituksi. On isompia kaveriporukoita, joihin kuuluvia ehkä pidetään suosittuina, mutta ei ne keskiverrot näiden kaveriksi mitenkään erityisesti halunneet. Ne nuoleskelijat ja sitten se oma porukka. Näillä vaan tuntui olevan joku harha, että kaikki haluavat olla heidän kavereitaan. Mä kun kieltäydyin kutsusta, niin ihme valittamista. Kutsun taustalla kyllä helposti oli, että kutsutaan kiusattavaksi tai sitten testattiin, että olenko heidän pyllynnuolijansa. Kyllä ns. suosittujenkin luulisi tajuavan, ettei kaikki halua heidän kanssaan kaveerata. Mut toiset näköjään ei.
Joana kirjoitti:
Käyttäjä4255 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys (kirjaviisaus) ei takaa hyviä tapoja tai sydäntä. Ei tohtorin titteli tee ihmisestä parempaa eikä takaa taivaspaikkaa. Tohtorikin joutuu maksamaan jokapäiväisen leipänsä kaupan kassalle :) Mutta kaupan kassa ei välttämättä tarvitse tohtorin asiantuntemusta kertaakaan elämänsä aikana ellei ole lääkäri tämä tohtori.
Sydämen sivistystä oppii vain elämänkoulussa
Miksi laitat kirjaviisauden sulkuihin aivan kuin se olisi mielestäsi jokin älykkyyden osa-alue, jota se ei todellakaan ole. Älykkyys on kykyä ratkaista itselleen uusi ongelma. Viisaus taas on opittua tietoa. Älyä et saa lukemalla, mutta älykkään on helpompi tulla viisaaksi, koska hän ymmärtää lukemaansa.
Mää luulen kyllä, että viisaus on harvinaisempaa kuin älykkyys. Sitä ei saa lukemalla pelkästään. Pitää elää, keskustella ja nöyrtyä.
Riippuu täysin siitä minkä tason älykkyydestä ja viisaudesta puhutaan. Todella moni ihminen on viisas jossain asiassa, mutta minun mittapuullani älykkäitä ihmisiä on aika harvassa. Laaja osaaminen on toki harvinaista ja lähinnä vanhoille ihmisille mahdollista, jos ovat imeneet tietoa vuosien ajan.
Eipä tuota kannata ottaa hirvittävän vakavasti, koulukaverit määräytyy maantieteellisen ja iällisen sattuman perusteella joten miksi niiden myöhemmistä tekemisistä tulisi välittää yhtään enempää kuin jonkun täysin ventovieraan tekemisistä?
No jos on 20 vuotta sitten ala-asteella kiusinut niin ei siitä voi päätellä millainen on nykyääb.