Mies, joka vaikuttanut eniten elämääsi
Kommentit (22)
Harri /Kontiolahti. Opin paljon uutta elämästä häneltä.
Pappa. Hänellä oli sulkahattu, reinot, kävelykeppi. Teimme vihtoja yhdessä.
K/Keski-Suomi.
Olen muuttunut ihmisenä paljon. Ensin pääsin eroon tuomitsevuudestani, sitten oikeassa olemisesta ja nyt on pakko opetella puhumaan tunteista (luulin aiemmin, että osaan, mutta oikeasti puhuin vain tunteista, jotka olisin sallinut itselleni, en tunteista joita tunsin).
Mieheni ja lapseni isä. Ollut aina esimerkillinen, kunnioittava, fiksu ja ystävällinen tilanteesta riippumatta yli puolet elämästäni.
Isältäni opin, että miehet on luihuja ja henkisiä lapsia (ikävällä, ei hassulla tavalla) ja että minä en ole mitään. Mieheltäni olen oppinut, että mies kantaa vastuun likimain kaikesta. Yritän löytää tasapainoa tältä väliltä. Alan löytää. N48
Isähän se. Maailman kultaisin ja paras isä <3
Isä. Eikä mitenkään hyvällä tavalla. Mutta valitettavasti joudun kantamaan niitä muistoja joka ikinen päivä.
Mun oma rakas.
Nyt vasta osaan olla oma itseni eikä tarvitse olla toisen mieliksi tai ylläpitää kulisseja yllä.
Mieheni. Olin jo menettänyt uskoni miehiin ja aloin kohdella heitä kuin roskaa niinkuin hekin olivat kohdelleet minua koko elämäni ajan. Onneksi löysimme mieheni kanssa toisemme. Hän on niin kultainen ja ihana. Jos joskus menetän hänet, en usko löytäväni enää ikinä ketään hänen vertaistaan.
Työkaverimies. Opetti minut tuntemaan jotain aivan käsittämätöntä intohimoa ja kiihkoa. Tämän myötä vapauduin seksissä ja aloin nauttimaan siitä. Tajusin myös millainen ihminen/nainen haluan olla. Hän teki minusta paremman ihmisen. Harmi että elämä tuli meidän väliin, ja tiet erkanivat. Olisin rakastanut häntä ja tehnyt mitä vaan hänen puolestaan. Valitettavasti hän ei koskaan saa sitä tietää..
Oma isä, joka on kuin kallio. Pidän vieläkin supermiehenä, vaikka vanhuus ja sairastelu on vaatinut veronsa. Oma mieheni, sielunkumppanini ja elämäni rakkaus, opettanut paljon zeniläisyyttä äkkinopealle luonteelleni. Silti eniten elämääni on muuttanut oma poikani, vaikka pikkuinen on edelleen. Hän on mullistanut kaiken aikaisemman ja antanut tarkoituksen koko tälle touhulle.
En osaa sanoa, kumpi enemmän: isä vai aviomies. Aviomies korjaa niitä isän aiheuttamia juttuja.
Isä. Poissaolevana, väsyneenäkin hän vaikutti elämääni. Nyt ei ole äijästä kuulunut vuosiin mitään, ja edelleen mieleni menee lähes päivittäin matalaksi. Voi isä. Olisitpa edes kerran katsonut lastasi ja avannut suusi, niin olisit tiennyt mitä on meneillään.
Pitäisi varmaan sanoa isä joka oli ihana ja rakastava mutta kyllä Erkki vie voiton;D
Rakastava, intohimoinen, ihana! Aina ja ikuisesti.
Ihan liioittelematta, kyllä se on Jeesus.
Jeesuksen jälkeen isäni, veljeni myös. Myös yksi nuoruuden miesystäväni, jonka kanssa koimme jotain traumaattista yhdessä.
Ilman isääni mua ei olisi olemassa eli isäni
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi varmaan sanoa isä joka oli ihana ja rakastava mutta kyllä Erkki vie voiton;D
Rakastava, intohimoinen, ihana! Aina ja ikuisesti.
Kuka Erkki? :D
Minä itse.