Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naisystävä uhkailee erolla, koska en ole valmis muuttamaan yhteen, mitä tehdä nyt?
mies_33
05.07.2017 |
Olen seurustellut naisystäväni kanssa muutaman kuukauden, ja nainen haluaisi jo kovasti muuttaa yhteen. En kuitenkaan tahdo itse muuttaa yhteen vielä, koska se on yksinkertaisesti mielestäni täysin järjetön ajatus. Haluaisin seurustella ja oppia tuntemaan naisen kunnolla ennen yhteenmuuttoa vaikka rakastankin naista todella, eli siis vähintään olla pari vuotta yhdessä ennen kuin laitan hynttyyt yhteen. Olen selittänyt naiselle tämän, mutta nyt nainen onkin sanonut minulle, että seurustelua ei ole järkeä jatkaa ellen tahdo muuttaa hänen kanssaan yhteen.
En tosiaankaan tahdo erota sillä rakastan naista erittäin paljon, mutten myöskään ole yhtään valmis yhteenmuuttoon. Mitä minä voisin tehdä saadakseni naisen jäämään?
Kommentit (61)
Ei pidä muuttaa yhteen, jos ei ole siihen valmis, pari kuukautta on liian lyhyt aika sen selvittämiseen, onko valmis.
Tilannekartoitus kannattaa tehdä. Miten seurustelunne toimii? Missä tapaatte? Raahaako nainen julkisilla joka viikonloppu ja väliin viikollakin repullisen omia hygieniatuotteita ja vaihtovaatteet edes takaisin oman ja sinun asuntosi välillä, kun taas sinulla on kotonasi aina kaikki valmiina? Vai tapaatteko aina naisen luona, jossa sinua odottaa naisen kustantama täysi jääkaappi ja lämmin ateria ja perjantai-illan naposteluja nainen on värkännyt valmiiksi pari tuntia ennen saapumistasi?
Monet tässä ketjussa uskovat naisen olevan hyväksikäyttäjä, mutta se voi olla toisinkin päin tai voi vaan olla käytännössä hankala roudata niitä tavaroita, jos yöpyy toisen luona eikä siellä ole muuta omaa kuin hammasharja.
Näitä kannattaisi tässä vaiheessa miettiä ja sopia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan oltu yhdessä 7 vuotta eikä asuta yhdessä vielä, toimii hyvin näin :)
Älä vaan suostu
Mun veli otti akan heti asumaan ja parin kk päästä he osti jo toisen kämpän ja yhteiset lainat yms.
Vuoden sisään oli häät ja vuosi siitä ero. Nyt veli on sinkku.
Ite taas oon tavannut ukon 3,5 v sitte eikä olla ees suunniteltu yhteenmuutyoa. Hyvin toimii meidän suhde
Sanon, älä vaa suostu.
Olet löytänyt naisen, jolle ei ole väliä oletko kumppani sinä vai joku muu, kunhan hänellä on joku jonka kanssa muuttaa yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suunnitelmissa ei ole asunnon osto vaan vuokraus, niin ei se hynttyiden yhteen lyöminen lopulta ole juttu eikä mikään. Pois pääsee helposti, vielä kun pidät huolen että myös omia tavaroita säilyy ja yhdessä ostetut todella on kustannettu puoliksi. Sitten on huonekaluja myös siltä varalta että ero tulee.
Vuokrakämpän vaihtaminen ei todellakaan ole mikään tosta noin vaan asia.
Hyviä vuokra-asuntoja on äärimmäisen harvassa. Saati järkevään hintaan.
Sitä paitsi vuokra-asuntoon jää kiinni. Yleensä yksityisissä vuokra-asunnoissa on määräaikaiset sopimukset. Mitä teet jos sinulla tulee ero naisesta 3 kuukauden jälkeen ja sopimus on vuodeksi? Asut ihmisen kanssa pienessä vuokra-asunnossa jonka kanssa et tule toimeen?
Mitä jos hän ei pysty maksamaan vuokraa? Jos on yhteinen vuokrasopimus niin sinä olet vastuussa siitä myös. Jos erillinen niin joko maksat täyden vuokran (joka on todennäköisesti liian suuri) tai etsit toisen vuokralaisen.
Muutto myös itsestään on äärimmäisen raskasta. Se maksaa myös paljon (muuttoautot ei ole halpoja eikä todellakaan muuttomiehet). Tavaroiden pakkaamisessa ja tavaroiden purkamisessa menee erittäin kauan aikaa. Mutta erittäin todennäköisesti kahden ihmisen tavarat ei edes mahdu siihen yhteiseen asuntoon. Joten ei kun heittämään omia tavaroita roskiin.
Ei se todellakaan ole niin helppoa se touhu kuin sanot
Samaa mieltä edellisen kanssa. On se muutto vain sellainen rumba, ettei sitä huvita käydä läpi muutaman kuukauden välein. Joka muuta väittää, ei ole koskaan avoliitosta eronnut. Ensinnäkin kun muutetaan yhteen, molempien tai ainakin toisen pitää luopua osasta tavaroitaan. Yhteisessä asunnossa ei tarvita eikä sinne välttämättä edes mahdu kahta sänkyä, kahta sohvaa, kahta keittiönpöytää jne. Eli ylimääräiset tavarat on hävitettävä. No, jos tulee ero ja muutetaan erilleen, pitää taas hankkia kyseiset mööpelit itselleen. Ei järkeä. Samoin on edessä uuden asunnon etsiminen - ei ihan helppoa. Välttämättä vanhasta kämpästä ei edes pääse heti eroon, koska monet vuokrasopimukset tehdään määräaikaisina. Vuokratakuisiin menee rahaa jne. Mielestäni kenenkään ei tarvitse muutaman kuukauden tuntemisen jälkeen olla valmis muuttamaan yhteen. Eikä ainakaan tilanteessa, jossa toinen kiristää jättämisellä. Hyvässä parisuhteessa löydetään puhumalla ratkaisut ongelmiin, ei niin että toinen sanelee. Varmasti asumisjärjestelyihinkin on jokin kompromissi löydettävissä.
Vastauksena ap:n kysymykseen: et voi pitää naista suhteessa jos hän tahtoo erota tuon takia. Epäilen kyllä tätä samaksi provoksi, joka ollut aiemminkin eri variaatioilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroo jos ei ymmärrä pointtiasi, nimittäin alistun ite tommoseen kiristäjään ja nyt se tulee vähän väliä vastaan tyylin jos meet gunnareitten keikalle et saa lähtee yhteiselle lomalle (olisin saanu ilmasen vip lipun..). Ei oo sen arvosta.
Ensin se on yhteenmuutto ja yhteisen kodin saatuaan nainen alkaa kiristää jollakin muulla asialla, ennemmin tai myöhemmin varmasti lapsella.
Minullekin tuo pari vuotta seurustelua on ollut sellainen raja, tietysti joustetaan tilanteen mukaan. Alle vuodessa ei toiseen ehdi tutustua "lainkaan", alkuhuuman kesto taas on parisen vuotta. Sitten vasta luotan tuntevani toisen niin hyvin, että olosuhteiden salliessa luovun omasta kodistani ja luotan siihen, ettei suhde tyssää parin kuukauden sisään siihen, että oltiinkin aivan erilaisia. Ainahan yhteen muuttaessa voi silti paljastua jotakin aivan odottamatonta, riski on olemassa aina.
Itse olen seurustellut nykyisen miesystäväni kanssa pian viisi vuotta ja yhteenmuutto ei ole ajankohtainen mm. eriävien työaikataulujen vuoksi. Silti ollaan sitoutuneita ja kyläillään toistemme luona jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, kohta se kiristää sua isiksi. Varo vaan. Usko intuitioon. Jos se sanoo ei, se on ei.
Voi helvette miksi te ukot ootte noin tyhmiä. Älkää antako naisystävienne jyrää teitä noi
Onneks on meitä eiyhteenmuuttoa tekeviä. Oma tupa oma lupa.
T. Nainen
Sano naiselle, ettet ole valmis muuttamaan yhteen. Ei noin isoja askelia tarvitse ottaa, jos ei ole valmis tai jos ei halua. Erolla uhkailu on aina huono merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan myös että lapsella kiristäminen tulee seuraavaksi.
Itse kieltäydyin tekemästä tuollaisen sanelijanaisen mukaisia juttuja jatkuvasti. Olisi kyllä raha-asiat ja elämä solmussa nyt jos olisin siihen kelkkaan hypännyt.
Aina sama juttu "jos et tee niin ja niin, jätän sut". Sitten kun sanoin joo tai ei, asia kuulemma v*tutti niin paljon että viinaa oli pakko vetää muutama päivä putkeen. Jos sanoin joo, se oli väärin koska en itse keksinyt asiaa. Jos ei, olin vaihtopenkillä kun baarista etsittiin uutta äijää.
Jatkuva uhkailu saa ihmisen epävarmaksi, perääntymään ja epäröimään.
Voittehan asua vaikka vuoroviikoin toistenne luona? Testin vuoksi. Jos toimii, niin sitten yhteinen kämppä. Kun kumpikaan ei irtisano asuntoaan, niin mahdollisen eron tullessa ei olla tyhjän päällä. Kulut pysyisivät myös samoina, paitsi ruokakulut voi pienentyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaudesta ei ole ainakaan kyse, jos uhkaillaan erolla. Mitä hyvää suhteessanne on ja mitä muuta huonoa, kun tuollainen uhkailu?
Ketju on vuosia vanha, toivottavasti ap juoksi uhkailijaa karkuun... Ei kukaan täyspäinen muuta yhteen parin kuukauden jälkeen. Motiivit uhkaiilijalla ovat jossain muualla kuin rakkaudessa.
Muutama kuukausi on aika lyhyt aika. Ja sitten jos se yhteiselo ei onnistukaan, niin hirveä homma alkaa etsiä uutta asuntoa ja muuttohommat. Tuleehan se jo kalliiksikin.
Minäkin kerran kävin treffeillä 40-vuotiaan miehen kanssa. Hän oli aivan äimän käkenä, kun minä sanoin, että mä en ehkä halua muuttaa avoliittoon, kun mulla on jo oma asunto. Tähän mies vastasi, että "mun mielestä parisuhteeseen kuuluu se, että asutaan yhdessä, että se ei ole mikään parisuhde, jos ei asuta yhdessä". Lisäksi hän mainitsi, että on elämänsä aikana muuttanut 20 kertaa.
Mun veli otti tyttöystävänsä asumaan omistusasuntoonsa puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun nainen itse hinkui sitä. Sitten he erosivat kahden kuukauden kuluttua. Tästä puolen vuoden päästä nainen muutti seuraavan miehen luokse.
Ikivanha aikuisen naisen trollipaska ilmiannettu.
Alue: Aihe vapaa
Oikestikko ihmiset on sitä mieltä että yhteen muuttaminen ei ole iso juttu ja sieltä pääsee helposti muuttamaan pois? Ja parivuotta seurustelua edustaa ääripäätä?
Teillä on erilainen vauhti. Jos et ole valmis muuttamaan yhteen niin sanot sen naiselle. Jos se on hänelle deal breaker niin sitten hän lähtee kävelemään. Voitte tehdä kompromissin että voisitte palata asiaan vuoden päästä niin sitten molemmat ovat joustaneet. Jos nainen jättää tämän asian takia niin sitten se olisi loppunut jossain kohtaa. Se että suostuu johonkin vaikka ei ole valmis ei johda mihinkään hyvään.