Naisystävä uhkailee erolla, koska en ole valmis muuttamaan yhteen, mitä tehdä nyt?

Jos suunnitelmissa ei ole asunnon osto vaan vuokraus, niin ei se hynttyiden yhteen lyöminen lopulta ole juttu eikä mikään. Pois pääsee helposti, vielä kun pidät huolen että myös omia tavaroita säilyy ja yhdessä ostetut todella on kustannettu puoliksi. Sitten on huonekaluja myös siltä varalta että ero tulee.

Erota.

Harrastakaa yökyläilyä, sellaisia puolen viikon jaksoja usein. Siinä sinä voit totutella ajatukseen naisen kanssa elämisestä ja naisesi voi totutella ajatukseen, että näkee sinua vaikka ette asuisi vielä yhdessä.

kummitustäti kirjoitti:

Minusta molemmat edustatte aika ääripäitä sen suhteen, mikä on teille luonteva etenemisnopeus suhteessa. En tiedä saatteko tuota sovitettua yhteen. Etenkin jos kumppanisi on myös kolmekymppinen ja haluaa perheen joskus tulevaisuudessa, niin pari vuotta yhteenmuuttoon on aika kova pyyntö. Useimmat kuitenkin haluavat kokeilla riittävän kauan yhdessä asumista ennen vakavampaa sitoutumista. Ja jos ei kuitenkaan ole kymmentä vuotta aikaa jahkailuun, niin kyllä se saman katon alla eläminen minusta nopeammin paljastaa yhteensopivuuden tai -sopimattomuuden. Toki pari kuukautta on minustakin lyhyt aika, mutta olisiko vaikka vuosi tai hieman alle mahdoton ajatus?

Pari vuotta kova pyyntö? Itse pidän avoliittoa käytännössä yhtä isona päätöksenä kuin avioliittoa enkä todellakaan olisi valmis hyppäämään siihen ennen kuin varmasti tunnen kumppanini hyvin ja suhteen ensihuuma on ohi. Toisen asunnon myynti tai vuokraaminen, tai molempien jos ei asetuta kummankaan nykyiseen asuntoon, tai hyvästä vuokra-asunnosta luopuminen eivät ole ihan pieniä ratkaisuja. Yhteiset hankinnat, raha-asioista sopiminen... Isoja juttuja.

Ja: seurusteluaikaa ei saa koskaan takaisin. Kannattaisi nauttia siitä, koska roskapussin viemisestä ehtii kyllä tapella ihan riittävästi.

Amatööriterapeutti kirjoitti:

mies_33 kirjoitti:

Olen seurustellut naisystäväni kanssa muutaman kuukauden, ja nainen haluaisi jo kovasti muuttaa yhteen. En kuitenkaan tahdo itse muuttaa yhteen vielä, koska se on yksinkertaisesti mielestäni täysin järjetön ajatus. Haluaisin seurustella ja oppia tuntemaan naisen kunnolla ennen yhteenmuuttoa vaikka rakastankin naista todella, eli siis vähintään olla pari vuotta yhdessä ennen kuin laitan hynttyyt yhteen. Olen selittänyt naiselle tämän, mutta nyt nainen onkin sanonut minulle, että seurustelua ei ole järkeä jatkaa ellen tahdo muuttaa hänen kanssaan yhteen.

En tosiaankaan tahdo erota sillä rakastan naista erittäin paljon, mutten myöskään ole yhtään valmis yhteenmuuttoon. Mitä minä voisin tehdä saadakseni naisen jäämään?

Kuulostaa siltä että naisesi haluaa suhteen etenevän vakavaksi, ja ehä jopa perhettäkin toiveissa. Ei se yhdessä asuminen mitään kohtuutonta ole mutta juttele nyt vielä kerran että mikä merkitys yhteen muuttamisella on ja haluatko lähteä syvetämään suhdetta.

Btw yhdessä asumisen hyvä puoli on kustannusten pieneneminen ja jokapäiväinen läheisyys.

Mielestäni suhde voi olla ihan hyvin täysin vakava ja sitä voi kyllä syventää, vaikkei heti muutettaisikaan yhteen. Perheen perustamiselle ei kummallakaan ole kiire vielä.

Olen kyllä ennenkin ollut avoliitoissa ja muuttanut nopeasti yhteen, ja käteen on jäänyt vain huonoja kokemuksia. Mielestäni yhteinen koti on suurin sitoumus, jota en todella ole valmis tekemään ennen kuin voin olla varma, että nainen on se oikea.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta en ymmärrä myöskään sitä että miksei yhteenmuuttoa voisi tehdä, Yhtä helposti sen voi tehdä kuin poismuutonkin. Olen muuttanut yhteen kuukauden tuntemisen jälkeen ja puolen vuoden päästä erilleen, Eli virhe tuli tehtyä mutta eipä menettänyt kuin 7kk elämästä, muuten ois voinut mennä parikin vuotta.

Mutta silti kiristäminen on väärin.

Mielestäni on järjetöntä muuttaa noin nopeasti yhteen myöskin siksi, että muutaman kuukauden päästä joutuukin toteamaan, ettei jutusta tule mitään. Ei ole yhtään kivaa ensin hankkia yhteinen koti kuukauden tuntemisen jälkeen, ja muutaman kuukauden päästä todeta ettei tästä tule mitään ja tämän takia joutua etsimään taas uutta asuntoa ja käydä muuttorumbaa uudestaan. Ja minulla on itselläni asiasta tosiaan omakohtaista kokemustakin.

mies_33 kirjoitti:

Olen seurustellut naisystäväni kanssa muutaman kuukauden, ja nainen haluaisi jo kovasti muuttaa yhteen. En kuitenkaan tahdo itse muuttaa yhteen vielä, koska se on yksinkertaisesti mielestäni täysin järjetön ajatus. Haluaisin seurustella ja oppia tuntemaan naisen kunnolla ennen yhteenmuuttoa vaikka rakastankin naista todella, eli siis vähintään olla pari vuotta yhdessä ennen kuin laitan hynttyyt yhteen. Olen selittänyt naiselle tämän, mutta nyt nainen onkin sanonut minulle, että seurustelua ei ole järkeä jatkaa ellen tahdo muuttaa hänen kanssaan yhteen.

En tosiaankaan tahdo erota sillä rakastan naista erittäin paljon, mutten myöskään ole yhtään valmis yhteenmuuttoon. Mitä minä voisin tehdä saadakseni naisen jäämään?

EROA!  AINA kun toinen rupeaa laittamaan jotain kynnyskysymyksiä seurustelulle niin on aika erota. Sinun EI IKINÄ pidä muuttaa kenenkään kanssa yhteen siitä syystä koska muuten eroaisitte. Sinun EI IKINÄ pidä mennä naimisiin koska toinen laittaa sen vaatimukseksi suhteen jatkumiselle. Sinun EI IKINÄ pidä tehdä lapsia koska toinen haluaa niitä.

Parisuhteessa toista ei voi määrätä eikä kiristää.

Minusta sinun ap kannattaa vaan sanoa naiselle että et aio nyt muuttaa hänen kanssaan yhteen. Nainen voi uhkailla mutta ei välttämättä haluakaan sitten erota.

Toisaalta mietipä tätä: nainen voi uhkailla erolla siksi, että haluaa vain muuttaa yhteen jotta voisi sälyttää kaikki kulut sinun niskoillesi jne... taitaa olla rahapulassa kun tuollaisella asiassa uhkailee. Onkohan kämppä jo lähdössä alta?

Sinuna miettisin todella tarkkaan. Yleensä kannattaa kuunnella omaa vaistoaan. Uuden naisen saat kyllä, vaikka tottakai ero surettaa aina. Vaikka rakastat naista, hän ei selvästikään rakasta sinua yhtä paljon kun uhkailee noin.

Erolla uhkailu on muuten henkistä väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos suunnitelmissa ei ole asunnon osto vaan vuokraus, niin ei se hynttyiden yhteen lyöminen lopulta ole juttu eikä mikään. Pois pääsee helposti, vielä kun pidät huolen että myös omia tavaroita säilyy ja yhdessä ostetut todella on kustannettu puoliksi. Sitten on huonekaluja myös siltä varalta että ero tulee.

Vuokrakämpän vaihtaminen ei todellakaan ole mikään tosta noin vaan asia.

Hyviä vuokra-asuntoja on äärimmäisen harvassa. Saati järkevään hintaan.

Sitä paitsi vuokra-asuntoon jää kiinni. Yleensä yksityisissä vuokra-asunnoissa on määräaikaiset sopimukset. Mitä teet jos sinulla tulee ero naisesta 3 kuukauden jälkeen ja sopimus on vuodeksi? Asut ihmisen kanssa pienessä vuokra-asunnossa jonka kanssa et tule toimeen? 

Mitä jos hän ei pysty maksamaan vuokraa? Jos on yhteinen vuokrasopimus niin sinä olet vastuussa siitä myös. Jos erillinen niin joko maksat täyden vuokran (joka on todennäköisesti liian suuri) tai etsit toisen vuokralaisen.

Muutto myös itsestään on äärimmäisen raskasta. Se maksaa myös paljon (muuttoautot ei ole halpoja eikä todellakaan muuttomiehet). Tavaroiden pakkaamisessa ja tavaroiden purkamisessa menee erittäin kauan aikaa. Mutta erittäin todennäköisesti kahden ihmisen tavarat ei edes mahdu siihen yhteiseen asuntoon. Joten ei kun heittämään omia tavaroita roskiin. 

Ei se todellakaan ole niin helppoa se touhu kuin sanot

Vierailija kirjoitti:

Nytpä opit tuntemaan :-) ... mieti tarkkaan haluatko jatkaa. Uhkailu ei ole hyvä juttu - etenkään näin tuoreessa suhteessa.

Huom. miehen versio että nainen "uhkailee erolla". Ei me tiedetä, mitä oikeasti on sanottu. Ehkä nainen on vain realistisesti todennut, että haluaa perheen ja siksi nopeasti testata toimiiko suhde muuttamalla yhteen. Ja sanonut avoimesti, ettei välttämättä näe pointtia odotella jos mies ei ole valmis yhteenmuuttoon (eikä tällöin varmasti perheeseenkään muutaman vuoden sisällä). Ja mies kokee sen erolla uhkailuksi. Ei toki kuulosta hyvältä, jos joku tiukkaan sävyyn uhkailee erolla, mutta vaikea toisen osapuolen kertomasta sanoa, miten asiat on menneet.

Et tietenkään muuta yhteen jos et ole siihen valmis. Ei ole oikea nainen sinulle jos painostaa ja jättää sen takia. Pari kuukautta on oikeasti liian lyhyt aika, ettekä vielä tunne toisianne. Minusta kuitenkin kaksi vuotta on myös aika kohtuuton aika. Miten olet juuri tuohon aikaan päätynyt? Eihän sitä voi koskaan tietää parisuhteessa että kauanko matka yhteenmuuttoon kestää joten en löisi lukkoon mitään tuollaisia aikarajoja ja vaatimuksia. Toki jos olette tosi nuoria niin voi olla hyväkin asua kummankin omillaan ensin mutta jos olette jo lähelle kolmekymppisiä niin en luultavasti itsekään jäisi suhteeseen jossa pitäisi odottaa suhteen syventymistä kaksi vuotta. Tulisi olo että mies ei oikeasti halua olla kanssani ja pitää takaportin auki jollekin paremmalle kun helpompi erota jos ei asuta yhdessä.

Uutta matoa koukkuun ja vanhalle kenkää vasta kuin uusi löytyy. Ennen sitä keksi kaikki mahdolliset syyt mikset voi muuttaa yhteen. Ja muista rankaista kakkoseen toistuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole luonteeltani mitenkään määräilevä tai epävakaa enkä aio koskaan edes perustaa perhettä, mutta silti haluaisin muuttaa alle vuodessa yhteen kumppanin kanssa. Itse olen niin introvertti luonteeltani, että tuossa kahdessa vuodessa suhde kuivuisi jo kasaan kun en töiden jälkeen jaksaisi lähteä mihinkään treffailemaan tai roudata viikonloppuisin tavaroita kämpästä toiseen. En myöskään ole taloudellisen hyödyn perässä (lompakkoloishuutelijoille tiedoksi), vaan omistan jo nyt oman asuntoni. Katsoisin, että mies ei ole lainkaan varma suhteesta ja sen tulevaisuudesta, jos kaksi vuotta täytyy treffailla ja katsella ennen minkäänlaisia sitoutumisen merkkejä ja todennäköisesti kaikki muutkin parisuhteen askeleet otettaisiin aivan tuskastuttavan hitaasti.

Teidän on parempi erota, tuossa on todella perustavanlaatuinen ongelma käsillä. Ehkä sinun tulisi etsiä jotain parikymppisiä naisia, joille kevyempi treffailu parinkin vuoden ajan on vielä ihan normaalia ja suotavaa, kun on muitakin rientoja ystävien ja opiskelutovereiden kanssa.

Toinen introvertti, ja minä taas haluan ehdottomasti seurustella pari vuotta ennen yhteenmuuttoa, jotta ehdin varmasti tutustua kunnolla ja näin ollen saan olla kotonani "rauhassa" vaikka jakaisin sen kumppanini kanssa.

Nainen haluaa loisimaan kustannuksellasi, tai haluaa kusettaa sinut isäksi.

Joka tapauksessa tuollainen kiristäminen ei ole normaalia. Hälytyskellojen pitäisi soida ja lujaa.

Millä asioilla nainen jatkossa kiristää? Mietipä sitä.

Mitä tehdä nyt?

- Hanki jo viimein sitä sisältöä elämääsi ja lopeta tämä jokapäiväinen huomionhakusi näillä vaimonaisystävätyttöystävä-saduillasi.

Edit

Onpa muuten suorastaan typerä argumentti tuo SITOUTUMINEN :D Mitenköhän yhteinen asunto tarkoittaa SITOUTUMISTA ja erilliset asunnot sitä, että EI ole sitoutunut? Minua ei kiinnosta pätkän vertaa mitkään yhteisasumiset, ja silti olen parisuhteessa erittäin lojaali ja SITOUTUNUT. En vain näe mitään pointtia luopua omasta rauhastani ja katsella poikaystävän rumia rojuja nurkissa. Yhden ainoan, ja tasan yhden ainoan kerran elämässäni olen ollut aavistuksen kiinnostunut avoliitosta, mutta se oli VIRHE. Mutta se olikin sellainen kokeilu. Eksä tuli minun asuntooni siis.

En vain näe asiassa mitään järkeä. Mutta ap-naikkonen voisi tosiaan jo vihdoin hommata sitä palstan ulkopuolista elämää ja lopettaa jatkuvat satuilut. Ei näitä kukaan jaksa.

Kun uhkailu alkaa, silloin on syytä juosta.

mies_33 kirjoitti:

Amatööriterapeutti kirjoitti:

mies_33 kirjoitti:

Olen seurustellut naisystäväni kanssa muutaman kuukauden, ja nainen haluaisi jo kovasti muuttaa yhteen. En kuitenkaan tahdo itse muuttaa yhteen vielä, koska se on yksinkertaisesti mielestäni täysin järjetön ajatus. Haluaisin seurustella ja oppia tuntemaan naisen kunnolla ennen yhteenmuuttoa vaikka rakastankin naista todella, eli siis vähintään olla pari vuotta yhdessä ennen kuin laitan hynttyyt yhteen. Olen selittänyt naiselle tämän, mutta nyt nainen onkin sanonut minulle, että seurustelua ei ole järkeä jatkaa ellen tahdo muuttaa hänen kanssaan yhteen.

En tosiaankaan tahdo erota sillä rakastan naista erittäin paljon, mutten myöskään ole yhtään valmis yhteenmuuttoon. Mitä minä voisin tehdä saadakseni naisen jäämään?

Kuulostaa siltä että naisesi haluaa suhteen etenevän vakavaksi, ja ehä jopa perhettäkin toiveissa. Ei se yhdessä asuminen mitään kohtuutonta ole mutta juttele nyt vielä kerran että mikä merkitys yhteen muuttamisella on ja haluatko lähteä syvetämään suhdetta.

Btw yhdessä asumisen hyvä puoli on kustannusten pieneneminen ja jokapäiväinen läheisyys.

Mielestäni suhde voi olla ihan hyvin täysin vakava ja sitä voi kyllä syventää, vaikkei heti muutettaisikaan yhteen. Perheen perustamiselle ei kummallakaan ole kiire vielä.

Olen kyllä ennenkin ollut avoliitoissa ja muuttanut nopeasti yhteen, ja käteen on jäänyt vain huonoja kokemuksia. Mielestäni yhteinen koti on suurin sitoumus, jota en todella ole valmis tekemään ennen kuin voin olla varma, että nainen on se oikea.

Maailmassa on monta vaihtoehtoa ja sinun näkemys on yksi niistä. tokkai olet näkemykselläsi oikeassa että tuollainen mallikin on olemassa. Nyt vaan on kyse siitä että nainen haluaa yhteen tai eroon, joten siitä näkökulmasta pitää pohtia. Eli jutella ja pohti aratkaisun hyviä ja huonoja puolia - ja omaa ratkaisua.

Uhkailu tai edes sellainen vihjailu siihen suuntaan ei ole hyvä merkki. Mä sanoisin suoraan etten tykkää että minua uhataan. Jos nyt kuitenkin kyseessä on tosi LOVE niin haluaisin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko raha-asiat kunnossa - maksaako puolet asumiskustannuksista - sopiiko hänelle että aluksi asutte yhdessä sinun asunnossasi ja nainen pitää vielä suurimmaksi osaksi tavarat omassaan muutaman kuukauden ajan. Jos kaikki nämä kolme asiaa toimivat niin okei ja nainen todellakin on vain niin rakastunut sinuun että haluaa muuttaa yhteen niin nopeasti kuin mahdollista mutta jos yksikin näistä kolmesta kohdasta vuotaa niin ei hyvä ollenkaan.

Ehdottomasti huono valinta muuttaa yhteen noin lyhyen seurustelun jälkeen, koska jokin syy sille on, miksi pitäisi nopeasti yhteen päätyä. Tiedätkö hänen raha-asoidensa tilan? Elättääkö hän itsensä työllä? Onko hänellä vakityö? Onko luottotiedot kunnossa? Pelkästään luottotietojen tilan selvittäminen jo nyt ja vielä ainakin puoli vuotta, vuosi tästä eteenpäin antaa osviittaa, onko hänen taloutensa kunnossa, vai joudutko yhdessä asuessa maksajaksi hänenkin elatukselleen(eli siis tarkistat nyt ja jaksoittain hänen luottotietonsa). Älä suostu muuttamaan vuokrakämppään, koska tiukan paikan tullen maksat vuokrat yksin ja vielä elätät avopuolison, jos hänellä ei ole varmaa, vakituista työpaikkaa. Tarvitset tiedot hänen työsopimuksestaan, luottotiedoistaan. Jos ne ovat ok. ehdota tosiaan tuota että ostatte yhteisen asunnon jo aiemmin kuvatulla tavalla: sinun asuntosi jää sijoitusasunnoksi, jolla maksat yhteisen kodin lainaa (et missään nimessä myy sitä) ja hän selvittää millaiseen lainaan hänellä on yksin varaa. Silloinkin sinulla on riski, että hän jättää lainanmaksut sinun kontollesi, jos ei vaan maksa osuuttaan, ja asunto on ostettu yhdessä puoliksi. Omistat puolet ja ehkä maksat kaiken yksin. Ole hyvin varovainen tuollaisen hätähousun kanssa. Jos muutatte sinun omistamaasi asuntoon, teet hänelle vuokrasopimuksen, jossa määritellään kaikki asumiskulut huomioiden kohtuullinen vuokra hänelle (keittiön,olohuoneen ja pesuhuoneen käyttöoikeudella sisältäen makuuhuoneen hänen käyttöönsä, siis siten että myös sinulla on jonkin huoneen yksinomainen hallinta). Kyseessä on silloin alivuokrasopimus(kun koko asuntoa ei ole vuokrattu hänelle)ja saat hänet lyhyessä ajassa ulos, jos ongelmia ilmenee. Suhde on vielä onnettoman lyhyt, et tiedä hänestä vielä juuri mitään. Ja ota huomioon, että saman katon alla asuessanne, jos hän on näitä jotka käyttävät toisten tunnuksia tilauksiin, laskuihin jne. olet yksin sinä vastuussa hänen sinun nimelläsi mahdollisesti tekemistä laskuista (miten pidät yhteisessä asunnossa huolta, ettei hän mitenkään pääse ko. tietoihin käsiksi?) Jos  jotenkin pääsee,vastuu on sinun. Poliisi ei edes tutki alle 10 000€:n väärinkäytöksiä moisissa tapauksissa, joten laskut jäävät sinulle. Itse en moiseen kiristykseen taipuisi, koska epäilisin motiiveja heti noin lyhyessä suhteessa. Olen itse nainen ja tavannut tuollaisia yrittäjiä (joista olen päässyt eroon mainitsemillani keinoilla) ja nyt minulla on hyvä, luotettava kumppani ollut jo kauan. Jos tulee vetoomuksia perusteella, ettet rakasta,jos vaadit moisia tarkistuksia tai sopimuksia, juokse ja lujaa. Jos hän oikeasti haluaa yhteiselämää, hän suostuu näihin järjestelyihin, koska sinä et vielä olisi valmis yhteiseen elämään.Näillä ehdoilla tai ei ollenkaan. Henkilökohtainen mielipiteeni kuvatusta tilanteesta on : ei ollenkaan.