Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskotteko "siihen oikeaan"?
04.07.2017 |
Itse uskon, että oikeita voi olla monia, kuin myös vääriä. Sen oikean ja väärän kyllä erottaa toisistaan, jos sellainen "se oikea" osuu vastaan ja pysähtyy hetkeksi miettimään edellisiä suhteitaan.
Itse tapasin kerran miehen, jota pidin jotenkin erityisenä heti, kun hänet näin ja kuulin hänen puhuvan. Olemuksessa ja puhetyylissä oli jotain sellaista, joka vangitsi ja sai minut ajattelemaan, että onpas hän mukava. En silloin etsinyt parisuhdetta, enkä hänestä mitään sellaista ajatellutkaan. Pidin häntä vain jotenkin oudolla tavalla kiehtovana ja ennen kaikkea miellyttävänä henkilönä, johon voisi olla kiva tutustua.
Sitten satuinkin tutustumaan häneen ja paljastui, että hän tosiaan oli sellainen kuin ensivaikutelma oli minulle paljastanut. Minulle tuli hyvin pian sellainen olo, että tuon ihmisen kanssa voisin jakaa koko elämäni. Tulimme niin hyvin juttuun, eivätkä hiljaiset hetketkään olleet vaivaannuttavia. Ja kumma kyllä tuo mies oli kiinnostunut myös minusta.
Törmäsin mieheen vähän väliä vahingossa eri puolilla kaupunkia. Yhtäkkiä huomasin seurustelevani tuon miehen kanssa. Kaikki oli käynyt kuin varkain. Pian vietin suurimman osan ajastani hänen kanssaan.
Edelleen tänä päivänäkin muistelen tuota ensimmäistä kohtaamistamme lämmöllä ja annan miehelleni pitkän halauksen. Olen niin onnellinen siitä, että saan jakaa elämäni juuri hänen kanssaan ja että meillä on nyt myös ihana yhteinen perhe.
Koskaan aiemmin en ole tullut kenenkään kanssa yhtä hyvin toimeen aivan alusta lähtien. Meidän kohtaamisessamme oli jotain maagista. Tiesin heti, kun näin hänet, että hän on minulle luotu.
Kommentit (38)
En usko. Uskon että ehkä yksi kymmenestä kohderyhmään sopivasta henkilöstä on sellainen, jonka kanssa voi rakentaa onnellisen avioliiton ja perheen. Tietysti molemminpuolista tahtoa onnistua tarvitsee myös.
Todellinen syvä rakkaus ja kunnioitus ja se sielunkumppanuus syntyy monesti vasta pitkä yheisen ajan jälkeen-
Joissakin maissa vanhemmat valitsevat puolison lapselleen ja niistäkin avioliitoista suurin osa on ns onnellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteen ymmärtämistä auttaa, jos sitä vertaa työsuhteeseen. Parisuhteeseen tosin lähdetään (yleensä) tasa-arvoisina. Paljon yhteistä silti on. Miettikääpä tilannetta, jossa joku yksin yrittäjä on kyllästynyt liikaan työmääräänsä ja haluaisi jakaa osan palkkaamalleen työntekijälle. Hänellä saattaa olla monenlaisia tilauksia ja olisi ihanteellista, jos löytyisi työntekijä, joka osaa jonkin alueen häntä itseäänkin paremmin. Vahvimmat tai mieluisimmat alueensa hän ehkä haluaa pitää itsellään. No sitten voikin löytyä tällainen ihannetekijä.
Toisaalta voi käydä niin, että hakijoissa on vain sellaisia, jotka ovat melko sopivia. Paremman puutteessa tällaisenkin voi tulla valituksi. Työpaikassa on kuitenkin jatkuvaa vääntöä siitä, kun vaikkapa sihteeriksi tullut haluaisikin tehdä käytännön hommia tai käytännön hommiin palkattu myyntityötä. Tai viherrakennusfirmaan palkattu haluaisikin ruveta laajentamaan yritystä keittiöremontteihin. Näin voi jatkua jonkin aikaa, mutta, mitä tapahtuu, kun oikeasti sopiva firma tai työntekijä löytyy. Ainakin houkutus on suuri.
Parisuhteissakin on paljon sellaisia, joissa on ruvettu olemaan melko sopivan kanssa. Voi olla juuri sen verran yhteisiä kiinnostuksia ja tavoitteita, että suhde on mielekäs - ainakin melko mielekäs. Yhtä oikeaa ei siis ole, mutta on erittäin sopivia ja melko sopivia ja niitä erittäin sopivia tulee vastaan aika harvoin.
En. Uskon kyllä että suurin osa on Niitä Vääriä™.
M
Se Oikeita on 10 jokaisesssa 100 ehdokkaan joukossa. Kysymys on Tahdon Asia.
Uskon. Olin ikisinkku nelikymppiseksi, kun kukaan ei ikinä kolahtanut. Koskaan ei tullut parisuhteita ja aina tapailut päättyivät. Kävin ulkonakin bilettämässä enää ns kerran vuodessa, en enää etsinyt ketään.
Sitten sillä ainoalla ulkoilukerralla näin baarissa miehen, josta sekunnin sadasosassa tiesin, että tuo se on. Menin samantien juttelemaan ja asiat kehittyivät mutkuen kautta niin, että menimme treffeille seuraavana päivänä. Ja seuraavana jne. Nyt ollaan naimisissa. Mies on kertonut, että hän oli ajatellut minusta samoin sillpon ensinäkemällä ja tiennyt jo ekojen treffien jälkeen, että mä se olen.
Välillä on ollut vaikeaakin, mutta kaikesta on selvitty. Mulla on kokemus, että tämä on tarkoitettu. Alkuvaiheessa tapailua oli vielä kummallisia sattumuksia, jotka runtuivat korostavan sitä, että on ns kohtalontahto, että ollaan yhdessä. Ja kaikkea hassua symbolista tapahtui kuten, että harrastaessamme ekan kerran seksiä sänky romahti, vaikkei mitään ihmeen liikunnallista tehtykään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ainoaan oikeaan (todennäköisyys löytää yhden ainoan oikean 6 miljardin joukosta on olematon) mutta on olemassa ihmisiä joiden kanssa kaikki vaan toimii :) pari kk sitten löysin oman "nti oikean", kaikki palat loksahti paikalleen, ja ihan kun oltais tunnettu vuosia :)
Ollaan täysin samalla aaltopituudella :)
M33
Varoitan sua, että tuttavuus on vain 2 kk, etkä tunne häntä vielä oikeasti. Kokemus siitä, että on samalla aaltopituudella johtuu useimmitensiitä,että toinen om taitava ns heijastamaan. Varsinkin narsistit ovat hyviä siinä ja aikaansaavat toiselle sen tunteen. Tapahtuu alitajuisesti eleillä ja ilmeillä matkimalla niitä ja käyttämällä samoja sanoja kuin toinen jne ja tietysti esittämällä, että on samat mielenkiinnonkohteet ja arvot. Siksi juuri epäterveet suhteet alkavat salamarakastumisella. Jos joku on liian hyvää ollakseen totta, se on ja molempia sukupuolia pitäisi varoittaa siitä.
Se oikea on satukirjojen paskapuhetta. Ja minä olen ollut saman miehen kanssa yhdessä yli 30v. Ei hän silti ole mikään puuttuva puolisko tms. Ollaan vain kaksi ihmistä joilla on hyvä olla yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteen ymmärtämistä auttaa, jos sitä vertaa työsuhteeseen. Parisuhteeseen tosin lähdetään (yleensä) tasa-arvoisina. Paljon yhteistä silti on. Miettikääpä tilannetta, jossa joku yksin yrittäjä on kyllästynyt liikaan työmääräänsä ja haluaisi jakaa osan palkkaamalleen työntekijälle. Hänellä saattaa olla monenlaisia tilauksia ja olisi ihanteellista, jos löytyisi työntekijä, joka osaa jonkin alueen häntä itseäänkin paremmin. Vahvimmat tai mieluisimmat alueensa hän ehkä haluaa pitää itsellään. No sitten voikin löytyä tällainen ihannetekijä.
Toisaalta voi käydä niin, että hakijoissa on vain sellaisia, jotka ovat melko sopivia. Paremman puutteessa tällaisenkin voi tulla valituksi. Työpaikassa on kuitenkin jatkuvaa vääntöä siitä, kun vaikkapa sihteeriksi tullut haluaisikin tehdä käytännön hommia tai käytännön hommiin palkattu myyntityötä. Tai viherrakennusfirmaan palkattu haluaisikin ruveta laajentamaan yritystä keittiöremontteihin. Näin voi jatkua jonkin aikaa, mutta, mitä tapahtuu, kun oikeasti sopiva firma tai työntekijä löytyy. Ainakin houkutus on suuri.
Parisuhteissakin on paljon sellaisia, joissa on ruvettu olemaan melko sopivan kanssa. Voi olla juuri sen verran yhteisiä kiinnostuksia ja tavoitteita, että suhde on mielekäs - ainakin melko mielekäs. Yhtä oikeaa ei siis ole, mutta on erittäin sopivia ja melko sopivia ja niitä erittäin sopivia tulee vastaan aika harvoin.
Vähän turhan rationaalinen, jopa surullinenkin, katsantokanta. Toivottovasti löydät sen erittäin sopivan, ellet ole jo löytänyt. Näissä erittäin sopivissakin on se haasteellisuus, että aina voi löytyä asteen verran enemmän "erittäin sopiva", eli koskaan ei olla ns. maalissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainoaan oikeaan (todennäköisyys löytää yhden ainoan oikean 6 miljardin joukosta on olematon) mutta on olemassa ihmisiä joiden kanssa kaikki vaan toimii :) pari kk sitten löysin oman "nti oikean", kaikki palat loksahti paikalleen, ja ihan kun oltais tunnettu vuosia :)
Ollaan täysin samalla aaltopituudella :)
M33
Varoitan sua, että tuttavuus on vain 2 kk, etkä tunne häntä vielä oikeasti. Kokemus siitä, että on samalla aaltopituudella johtuu useimmitensiitä,että toinen om taitava ns heijastamaan. Varsinkin narsistit ovat hyviä siinä ja aikaansaavat toiselle sen tunteen. Tapahtuu alitajuisesti eleillä ja ilmeillä matkimalla niitä ja käyttämällä samoja sanoja kuin toinen jne ja tietysti esittämällä, että on samat mielenkiinnonkohteet ja arvot. Siksi juuri epäterveet suhteet alkavat salamarakastumisella. Jos joku on liian hyvää ollakseen totta, se on ja molempia sukupuolia pitäisi varoittaa siitä.
Kiitos varoituksesta, olen siis tutustunut tähän naiseen jo kolmisen vuotta sitten, mutta siihen aikaan oltiin molemmat suhteissa tahoillamme joten mitään ei tapahtunut, kipinää oli ilmassa silloinkin. Pidettiin säännöllisen epäsäännöllisesti yhteyttä ja pari kk sitten käytiin yksillä ja siitä se sitten lähti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpö höpö, miehetkin on vaan ihmisiä. Kaikki ei käy kuin elokuvissa.
Uskon useampiin oikeisiin. Sanoisin että minulle jolla neljä seurustelusuhdetta takana eka ja vika niitä oikeita. Myöskin ainoita kenen kanssa asunut ja ollut kihloissa (nykyisen kanssa vuosia naimisissakin). Tietysti ensirakkaus on erityinen mutta on myös ainoa exä kenen kanssa edelleen väleissä ja vaikka ei usein nähdäkään niin voin sanoa että kavereita. Erokin lopulta sopuisa. Kaksi välissä ollutta olivat vääriä, ne suhteet jotenkin pakotin tapahtuvaksi syystä tai toisesta. Vaikka toisen kanssa olinkin on-off viisi vuotta. Sellaisia joita en haluaisi enää nähdäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haha just niin että jos rakastuu salamana sielunkumppaniinsa, hän on heijastava narsisti. Voi hyvää päivää näitä narsismi-pakkomielteisiä.
Mä rakastuin mieheeni liki ensi silmäyksellä ja todellakin jo kahdessa kuukaudessa oli selvää että hän on suuri rakkauteni ja olemme juuri sopivasti samankaltaisia, olimme hyvin nopeasti aivan hulluina toisiimme.
Olemme nyt olleet kymmenen vuotta yhdessä. Koskahan se narsismi "puhkeaa". Reps.
Minä olin monen vuoden suhteessa, kun vastaan osui nainen, johon sytyin todella paljon jo ensikohtaamisesta. Vaihdoimme keskenämme vain muutaman sanan (minä aikana olin tukevasti humalassa), mutta olin myyty jo niiden myötä. Tämä tapahtui ulkomailla, enkä nähnyt häntä sittemmin.
Vajaan vuoden kuluttua tuosta minulle tuli ero. Hiukan eron jälkeen tuttavani, joka oli aiemmalla ulkomaanmatkalla mukana, törmäsi tuohon naiseen ja muisti että minä olin kehunut häntä kovin. Hän meni juttelemaan naiselle, kertoi minun olevan sinkku ja järjesti toisillemme yhteystietomme. Nainen ei tietenkään muistanut minua juurikaan, ja minäkin olin laskenut hänet hyvän aikaa sitten kategoriaan "väärä aika ja paikka".
No, aloimme juttelemaan ja aivan kaikki tuntui natsaavan. Osaan kyllä noin yleisestikin puhua naisille ja hänkin varmasti miehille, mutta usein keskustellessa huomaa, että joko ei klikkaa lainkaan tai sitten on joitakin selviä katsantoerimielisyyksiä. Hänen kanssaan kaikki mielipiteet, näkymät, reaktiot yms. menivät kuin junan vessa.
Hänkin koki ilmeisesti samoin, koska lensi Suomeen luokseni. Täällä homma lähti laukalle ensisilmäyksestä ja kolme vuorokautta meni makuuhuoneen puolella.
Todella kummallista, kun "tiesin" heti ensikohtaamisesta, että tuossa se on. Kaikki sen jälkeen on vain tukenut tätä. Kovasti elättelen toiveita hänestä vaimonani ja lasteni äitinä.
Onpa mukavaa, kun on kerrankin elämässä tällainen olo. Mietin jo puolivakavissani, pystynkö koskaan kunnolla rakastumaan keneenkään, mutta tässä on nyt hyvä aihio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämän aikana varmasti tulee vastaan hyvin erityisiltä vaikuttavia ihmisiä, joiden kanssa olisi ihanaa jakaa elämänsä.
Eri asia on sitten alkaako suhde tai onko suhteelle mahdollisuuksia sillä hetkellä. Näitä sitten miettii ja kaipaa loppuelämänsä.
En oikeastaan usko, kahden exäni mielestä olin heille se oikea mutta he eivät olisi voineet olla väärempiä minulle. Molemmat rakastuivat ensisilmäyksellä minusta luomaansa mielikuvaan ja pettyivät kun en vastannutkaan sitä mielikuvaa vaan minulta löytyivätkin aivot ja terävä kieli. Minun löytämäni "se oikea" oli minua puolet nuorempi multiälykäs uraohjus. Ajattelin heti hänet nähdessäni että hänen kanssaan voisin tehdä 12 lasta, hän oli ainoa mies jonka kanssa olisin halunnut lapsia. Tilanne oli mikä oli ja oli kuunneltava järjen ääntä, jos olisin ollut nuorempi niin se olisi ollut menoa mutta parempi näin, hyvä kun sain tavata hänet.
Tapauksen jälkeen en ole enää katsonut miehiä "sillä silmällä", outoa minulta kun pidin aina huolen siitä että ympärilläni parveili miehiä ja flirttailin räävittömästi heidän kanssaan.
Tässä elämässä kävi näin, toivottavasti olosuhteet ovat puolellamme seuraavassa elämässä ;)
Tällainen tapahtumasarja tuli vielä mieleen Raamatusta...
Raamatussa kerrotaan kantaisä Jaakobista, jolla oli kaksi vaimoa: Lea, jonka kanssa hän meni ensin naimisiin ja Lean sisar Raakel, jonka kanssa hän meni myöhemmin vielä naimisiin. Jaakob ei ollut rakastunut Leaan, vaan pelkästään Raakeliin. Naisten isä oli huijannut Jaakobin menemään naimisiin Lean kanssa.
Lea oli kuitenkin nähtävästi "se oikea" Jaakobille.
Tämä ilmenee paitsi siitä, että Lea oli Jaakobin ensimmäinen ja Jumalan silmissä ainoa (koska moniavioisuus ei ole Jumalan tahto) vaimo, myös siitä, että Lean ja Jaakobin avioliitosta syntyi lapsi Juuda, joka on Vapahtajan Jeesuksen esi-isä. Ilman Lean ja Jaakobin yhtymistä Juudan heimoa ei olisi ollut. Tämä avioliitto oli siis se, joka oli tarkoitettu Jumalan suunnitelmassa, vaikka Jaakobin rakastuminen suuntautui toisaalle.
Sana kirjoitti:
Tällainen tapahtumasarja tuli vielä mieleen Raamatusta...
Raamatussa kerrotaan kantaisä Jaakobista, jolla oli kaksi vaimoa: Lea, jonka kanssa hän meni ensin naimisiin ja Lean sisar Raakel, jonka kanssa hän meni myöhemmin vielä naimisiin. Jaakob ei ollut rakastunut Leaan, vaan pelkästään Raakeliin. Naisten isä oli huijannut Jaakobin menemään naimisiin Lean kanssa.
Lea oli kuitenkin nähtävästi "se oikea" Jaakobille.
Tämä ilmenee paitsi siitä, että Lea oli Jaakobin ensimmäinen ja Jumalan silmissä ainoa (koska moniavioisuus ei ole Jumalan tahto) vaimo, myös siitä, että Lean ja Jaakobin avioliitosta syntyi lapsi Juuda, joka on Vapahtajan Jeesuksen esi-isä. Ilman Lean ja Jaakobin yhtymistä Juudan heimoa ei olisi ollut. Tämä avioliitto oli siis se, joka oli tarkoitettu Jumalan suunnitelmassa, vaikka Jaakobin rakastuminen suuntautui toisaalle.
Tarvitsiko tätä satukirjaa sotkea tähänkin keskusteluun?
Alue: Aihe vapaa
Ei ainoaan oikeaan (todennäköisyys löytää yhden ainoan oikean 6 miljardin joukosta on olematon) mutta on olemassa ihmisiä joiden kanssa kaikki vaan toimii :) pari kk sitten löysin oman "nti oikean", kaikki palat loksahti paikalleen, ja ihan kun oltais tunnettu vuosia :)
Ollaan täysin samalla aaltopituudella :)
M33