Kannattiko hankkia kolmas lapsi? Miten elämä muuttui?

En nyt tiedä, onko se ensimmäinenkään lapsi suoranaisesti kannattava hankinta, jos taloutta ym. miettii. Mutta kolmanteni tässä syksyllä saan.

Meillä se klassisista klassisin ikäero, eli kahden ekan välillä 2v ja sitten keskimmäisestä nuorimpaan 4v. Muistaakseni jossakin muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa suomalaiset pitivät ihanteena juuri kolmea lasta näillä mainituilla ikäeroilla.

Tuttavapiirissä on paljon samaa ikäeroa. Itse mietin, jääkö nuorimmainen vähän ulkopuoliseksi. Mutta toisaalta se kai se kuopuksen/iltatähden ideakin monessa perheessä on, jatketaan pikkulapsiaikaa. Itse olen kuopus, kovasti rakastettu mutta aina leikeistä pois jätetty.

Kannatti. Elämä ei ihmeemmin muuttunut. Jokainen voi kai ihan omalla järjellään käsittää, että jotakin hässäkkää, hälinää, organisointia yms on enemmän. Mutta myös sitä hyvää ja mukavaa, minkä vuoksi niitä ylipäätään "hankitaan".

Minulla on ykkösen ja kakkosen välinen ikäero 10 vuotta. Seuraavien ikäero reilu vuosi. Kun kerran kysyt, niin ehdottomasti oman kokemuksen perusteella suosittelen mahdollisimman pientä ikäeroa lapsille. Jo vuoden ja kahden vanhana alkavat leikkiä keskenään ja siis viihdyttävät toinen toisiaan. Ykkönen ainoana lapsena tarvitsi koko ajan vanhemman seuraa ja huomiota. Samanikäiset sisarukset ovat olleet - voi kuulostaa ikävältä sanalta, mutta en keksi parempaa - vaivattomampia. Ovat nyt jo aikuisia, mutta hyvin ymmärtävät itsekin, minkälainen rikkaus on ollut lapsuudessa ja on edelleenkin sisarus, jonka kanssa on "melkein kaksonen.