Onko mielestänne kestävä sosiaalipolitiikka sama asia kuin rasismi?
Minusta tuntuu, että jos sanallakaan mainitsee asioista, niin heti väläytetään rasismikorttia. Se kertoo omalla tavallaan tämän maan ilmapiiristä tai siitä, ettei täällä osata keskustella asioista niiden oikeilla nimillä.
Kommentit (9)
“A time is coming when men will go mad, and when they see someone who is not mad, they will attack him, saying, ‘You are mad; you are not like us.'”
-St. Anthony the Great
Muutoksen tuulia on ilmassa. 80% kansasta olisi valmis keskustelemaan asiasta, mutta äänekäs vähemmistö huitoo vielä joka suuntaan leimakirveellään. Tulee vielä aika, jolloin tuo vähemmistö pistetään nurkkaan häpeämään. Kansa muistaa kyllä.
Eikä tässäkään saada keskustelua aikaan uhotaan vaan että puhuttaisiin jos uskallettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässäkään saada keskustelua aikaan uhotaan vaan että puhuttaisiin jos uskallettaisiin.
Ei täällä voi keskustella kun kaikki viestit poistetaan jotka ei kannusta ääriliberatismiin.
Vierailija kirjoitti:
“A time is coming when men will go mad, and when they see someone who is not mad, they will attack him, saying, ‘You are mad; you are not like us.'”
-St. Anthony the Great
Täyttä totta!
Vierailija kirjoitti:
Eikä tässäkään saada keskustelua aikaan uhotaan vaan että puhuttaisiin jos uskallettaisiin.
Näinhän se on, nykyään keskustellaan liikaa keskustelemisesta.
Kaikki on nykypäivänä rasismia.
Minä oon aika pitkälti määriteltävissä vihervassariksi, mutta niin vaan olen monesti kuullut olevani piilorasisti yms siksi, että myönnän avoimesti että ystäviini kuuluu myös hyvin toisen ääripään ajatuksia omaavia, ja en pidä sitä esteenä ystävyydelle.
Kestävä sosiaalipolitiikka ei ole rasismia.
Kaikkien kannalta hyödyllisintä olisi se, että ihmisiä autetaan asuinsijoilleen. Etenkin, kun eniten apua luonnollisesti tarvitaan köyhissä maissa. Täältä viedyn euron hyöty siellä on suurempi kuin täällä. Kaikkien avuntarvitsijoiden tuonti tänne on todella kallista, kun sillä samalla rahalla et saa aikaiseksi vielä mitään.
Yhtä lailla on mietittävä Suomen sisäistä sosiaalipolitiikkaa ja sen järkevyyttä. Ei raha meillekään riitä, ellei sitä käytetä fiksusti. Eikä sitä kyllä nyt käytetä niin. :(
Rasismikorttihan nousee esille, kun keskustelussa on aiheena "autammeko irakilaisia/muslimeja/afrikkalaisia"... Ihan yhtä lailla Suomella ei ole varaa haalia tänne kantaruotsalaisia/saksalaisia/tms työttömiä huollettavaksi. Sieltä vain ei ole tulijoitakaan, joten he eivät nouse keskustelunaiheeksi. Siksi päädymme aina rasismikeskusteluun. Valkoihoisten, länsimaalaisten tulijoiden käännyttäminen olisi "järkevää", ei "rasismia". Kiitos vain leimakirveet.
Rasismisyyttelyyn käytetyn energian suuntaaminen johonkin hyödylliseen voisi tuottaa tuloksiakin. Pelkkä paheksuminen voi saada oman olon tuntumaan kovinkin tarmokkaalta, mutta ei se muuta konkreettisesti mitään.
Omakin pieni tyttäreni voisi olla nyt työssä tiilitehtaalla, ympärileikattu, luvattu naimakauppoihin ties kenen kanssa. Poikanikin voisi olla vailla koulutusta ja kerätä elantonsa kaatopaikalta, jos olisi syntynyt toisaalla. Ei terveydenhuoltoa edes.
Nuo ovat niitä oikeita, ratkottavia asioita, eikä se onnistu kiikuttamalla kaikkia ko. oloissa eläviä tänne. Tai huutamalla "rasistia".
Sodan jaloista toki ainakin lapset pois. Jonnekin lähtömaan lähelle, sinne reilusti apua. Raju kulttuurin vaihto tuskin olisi avuksi heillekään.
Ja sitten ihan erikseen keskustellaan kotimaan sisäiset asiat.
Näin minä ajattelen. En siis suhtaudu "tulkaa kaikki tänne vaan", enkä "viis muista, hoitakoon asiansa itse".
Mikähän tuonkin pöpötyksen ydin oli. Sosiaalipolitiikasta voisaan puhua ihan ilman uhriutumisiakin. Puhutaan vaikka lapsiköyhyydestä ja sen vaikutuksista.