Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Lomani alkoi juuri ja ne tulivat samantien tänne asumaan yli viikoksi. Luulin, että olisivat vain viiikonlopun, mutta äsken kuulin, että se onkin pitkä oleskelu. En kestä. Ainoa järkevä ratkaisu olisi erilliset asunnot, mies voisi asua lastensa kanssa keskenään tapaamisaikoina. Hän on vain ihan pa eikä ilmeisesti pysty hankkimaan omaa kotia, hän asuu siis nykyään täällä minun asunnossani. En meinaa kestää niitä vieraita lapsia kotonani enkä missään tapauksessa pitkiä aikoja. Muuten meillä menee mielen kanssa todella hyvin keskenämme, mutta tämä asumisjärjestely on syvältä. Mitä enemmän joudun asumaan niiden lasten kanssa, sitä enemmän heitä inhoan.
Haukkukaa vapaasti.

  • ylös 57
  • alas 23

Sivut

Kommentit (34)

Nih

Meillä mun mies ei kestä mun lapsia ja siksi 8n erilliset asunnot kilometrin päästä toisistaan.

Miehesi ei ehkä hoksaa, että hänen irmapetterinsä eivät ole sulle samanlaisia aarteita kuin hänelle.

En hauku, ihan normaalia minusta että ei-omiin lapsiin vain menee hermo. Harva pystyy aidosti rakastamaan vieraita lapsia kuin omiaan vaikka kyllä sellaisiakin ihmisiä on. Minä en pystyisi, sinä et pystyisi eikä mun mieheni. Ja se on ihan ok. :)

Olisiko jotenkin kuitenkin mahdollista se oma asunto hänelle? Onko hän töissä?

  • ylös 53
  • alas 11
Vierailija

Nih kirjoitti:
Meillä mun mies ei kestä mun lapsia ja siksi 8n erilliset asunnot kilometrin päästä toisistaan.

Miehesi ei ehkä hoksaa, että hänen irmapetterinsä eivät ole sulle samanlaisia aarteita kuin hänelle.

En hauku, ihan normaalia minusta että ei-omiin lapsiin vain menee hermo. Harva pystyy aidosti rakastamaan vieraita lapsia kuin omiaan vaikka kyllä sellaisiakin ihmisiä on. Minä en pystyisi, sinä et pystyisi eikä mun mieheni. Ja se on ihan ok. :)

Olisiko jotenkin kuitenkin mahdollista se oma asunto hänelle? Onko hän töissä?

Hiljaiseksi vetää. Itse äitinä en ikinä seurustelisi miehen kanssa joka avoimesti vihaa/ei kestä lastani. Mutta taidatkin olla niitä naisia joille on tärkeämpää olla aina joku mies kuin omat lapset.

  • ylös 48
  • alas 49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Aikuisella voi olla monenlaisia tunteita, mutta aikuisen tehtävä on käsitellä ne itse ja tehdä ratkaisut sen mukaan. Sinun tunteistasi ja päätöksistäsi vastaat sinä, ei miehesi. Lapset menevät vanhemmalla kaiken muun edelle ja siksi on vain luonnollista, että he ovat miehelle se ykkönen. Tee sinä omat päätöksesi, mutta ole aikuinen ja älä vahingoita lasten hyvinvointia. Miltä itsestäsi tuntuisi, jos joutuisit isääsi nähdäksesi vierailla jonkin kettuuntuneen naisen luona? Niin, ei hyvältä.

  • ylös 36
  • alas 11
Vierailija

Nih kirjoitti:
Meillä mun mies ei kestä mun lapsia ja siksi 8n erilliset asunnot kilometrin päästä toisistaan.

Miehesi ei ehkä hoksaa, että hänen irmapetterinsä eivät ole sulle samanlaisia aarteita kuin hänelle.

En hauku, ihan normaalia minusta että ei-omiin lapsiin vain menee hermo. Harva pystyy aidosti rakastamaan vieraita lapsia kuin omiaan vaikka kyllä sellaisiakin ihmisiä on. Minä en pystyisi, sinä et pystyisi eikä mun mieheni. Ja se on ihan ok. :)

Olisiko jotenkin kuitenkin mahdollista se oma asunto hänelle? Onko hän töissä?

Vapaaehtoisesti olet miehen kanssa joka ei pidä lapsistasi?
Ihan ok? Huh,

  • ylös 32
  • alas 20
Vierailija

Ei tarvitse tykätä toisten pennuista, mutta miksi hemmetissä alatte seurustelemaan sellaisen ihmisen kanssa, joilla niitä pentuja on? Jos ei ne lapset kelpaa, niin silloin olisi parempi ettei kelpaa se mies/nainenkaan, jolla niitä on. Ei tipu sympatiaa näille isä-/äitipuolille, jotkaa inhoaa puolisonsa lapsia. Tuskinpa se mikään yllätys oli, että lapset kuuluivat ns pakettiin.

  • ylös 63
  • alas 12
Vierailija

Sanot että teillä menee miehen kanssa hyvin. Silti teillä ei ole keskusteluyhteyttä, koska lasten paikallaoloaika tuli sulle yllätyksenä. Ei kuulosta unelmasuhteelta.

Ps. En voisi kuvitella olevani niin epätoivoinen, että alkaisin suhteeseen kenenkään sellaisen kanssa, joka ei tule toimeen lasteni kanssa.

  • ylös 41
  • alas 5
Vierailija

Oletko E***? Ja miehelläs on 4 kersaa? Joo, kai se v*tuttaa, kun ukkos on tehnyt penskoja useamman naisen kanssa ja aina on ero tullut retkun juomisen takia. Itselläs kun ei ikä piisaa enää omien lasten tekoon, niin nauti nyt vain äitipuolena olosta. ;)

  • ylös 11
  • alas 21
Vierailija

Suostuttele mies viemään ne lapset Hannu ja Kerttu metsään pienelle kävelylle? Tonne piparkakkutalonoidan metsään. Äitipuolilla kuulemma tapana toimia näin.

  • ylös 22
  • alas 5
Vierailija

No nyt ensihätään lähde jonnekin reissuun, menet vaikka toisella paikkakunnalla asuvaa kaveria moikkaamaan. Sitten joko opettelet pitämään lapsista tai mies muuttaa omaan kotiin. Ei ole reilua, että lapset kärsii tilanteesta, eikä sinunkaan ei pitäisi kotonasi joutua asumaan epämiellyttävästi.

  • ylös 43
  • alas 3
Vierailija

Tsemppiä ap, tiedän tunteen. Mieheni nuorempikin lapsi muuttaa omilleen syksyllä opintojen alkaessa, mutta on tämä ollut melkoista. Juuri se ennakoimattomuus. On sovittu, että lapset ovat vaikka viikon täällä, viikko venyy kahdeksi, kolmeksi... sovitaan, että tulevat sunnuntaina, ja yhtäkkiä ovatkin täällä perjantaina. Mies ei vaan ole vaivautunut kertomaan. Meillä myös minun taloni, johon mies on aikoinaan muuttanut.

Itse en vihaa ketään, miehen lapsista pidän kyllä kuten nyt kenestä tahansa lapsesta, joka ei ole oma. Sitä me-mennään-miten-huvittaa asennetta vihaan. Kaipaan rutiineja ja sitä, että tietää mitä viikonloppu tuo tullessaan. Että ei tarvitse jakaa kahdelle ostettuja pihvejä neljälle, kun kauppaan ei jaksaisi rynnätä lasten ilmestyessä jne.

  • ylös 28
  • alas 7
Vierailija

Me emme asu yhdessä juuri siksi, että en usko miehen jaksavan lapsiperhearkea. Ja se on ihan fine. Miksi siitä pitäisi tehdä suhteen ehto, että yhdessä asutaan? Mies on tosi introvertti, kaipaa omaa aikaa ja rauhaa. Ei ole halunnut omia lapsia. Ollaan mun lapsivapaat yhdessä, lapsiajan asutaan "erillään". Käy kylässä lasten aikana joskus ja tehdään välillä porukalla jotain. Mies ei tokikaan vihaa mun lapsia, pitää heistä, vähän kerrallaan :) Mutta tilanne varmasti muuttuisi, jos asuttais koko ajan yhdessä. Miksi jättäisin muehen? Lapsilla on äiti ja isä, miksi äidin miesystävän pitäisi ottaa mitään muuta roolia kuin äidin miesystävän roolin?

  • ylös 50
  • alas 1
Vierailija

Olisiko pitänyt hieman keskustella ennen...? Ja sinäkin olisit voinut aavistuksen miettiä mihin pääsi työnnät, kun tuollaisen äijän otit ja hänen kanssaan aloit punkkaamaan. No, tilanne on nyt se mikä on, tyhmä mikä tyhmä olet, joten asiaa ei paranneta noin, vaikka asunto sinun ehkä olisikin. Niinpä jos olet persaukisen miehen ottanut ja sinulla sitä rahaa riittää, niin alat hommaamaan rakkaallesi asuntoa, jossa hän voi lapsien kanssa olla. Tai sitten hommaat itsellesi paikan näille ajoille, ihan sama minkä. Voithan mennä vaikka muutamaksi viikoksi lomalle etelään. Eli juu, niin makaa kuin petaa ja tyhmyydestä sakotetaan. :)

  • ylös 4
  • alas 13
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Me emme asu yhdessä juuri siksi, että en usko miehen jaksavan lapsiperhearkea. Ja se on ihan fine. Miksi siitä pitäisi tehdä suhteen ehto, että yhdessä asutaan? Mies on tosi introvertti, kaipaa omaa aikaa ja rauhaa. Ei ole halunnut omia lapsia. Ollaan mun lapsivapaat yhdessä, lapsiajan asutaan "erillään". Käy kylässä lasten aikana joskus ja tehdään välillä porukalla jotain. Mies ei tokikaan vihaa mun lapsia, pitää heistä, vähän kerrallaan :) Mutta tilanne varmasti muuttuisi, jos asuttais koko ajan yhdessä. Miksi jättäisin muehen? Lapsilla on äiti ja isä, miksi äidin miesystävän pitäisi ottaa mitään muuta roolia kuin äidin miesystävän roolin?

Näin minäkin olisin toiminut, ainoa järkevä tapa jos hiemankin haluaa ajatella kaikkia osapuolia.

  • ylös 23
  • alas 0
Vierailija

Ymmärrän aloittajaa täydellisesti! Itse olen mies jolla lapsia. Minä en juuri tuosta syystä halua luopua omasta asunnosta. En halua tuoda lapsiani uuteen suhteeseen. Kun lapset on minulla, niin en tapaa naistani ollenkaan. Tilannetta voidaan tarkistaa, kun lapset on isompia.

  • ylös 25
  • alas 2
Vierailija

Meillä on molemmilla lapsia. Alussa minun lapset ja uusi mies kyräilivät toisiaan, miehen mielestä lapset "vääränlaisia" ja lasten mielestä mies samoin. Pidettiin pitkään omat erilliset asunnot. Ei kuitenkaan kestetty olla erossa toisistamme vaan mentiin naimisiin ja muutettiin yhteen. Yllättävän hyvin on mennyt. Yhteinen asunto on kokonaan uusi kaikille, ja raha-asioista on sovittu siten että yhteiset kulut esim ruoka ja asuminen jaetaan mutta kumpikin hoitaa omien lastensa kulut ex-puolisoiden kanssa.

Vierailija

Lapset ovat olleet tehtyinä jo kun aloitte olemaan, joten he eivät olleet yllätys. Myöskään se, että isä haluaa lastensa kanssa olla, ei ollut varmasti yllätys. Mutta se, miten sinä heihin suhtaudut, onkin ollut yllätys kaikille. Miehenä en sinua katselisi yhtään, ei se sinun reikäsi kuitenkaan niin erinomainen ole, etteikö parempaa muualta saisi, tosin ilmainen asuntosi on iso plussa sinun arvoasi puntaroidessa. Mutta yhtä typeriä olette molemmat ja sovitte tosillenne ilmeisesti mainiosti. Ja kun ette muita kykene ilmeisesti kumpikaan saamaan, niin ei auta nyt muuta kuin kärsiä.

  • ylös 11
  • alas 10
Vierailija

Jos miehelläsi on lapsia jotka eivät ole sinun niin eihäs se ole silloin sinun miehesi, älä vie toiselta naiselta miestä vaan hanki itsellesi oma. Yksinkertaista eikö totta.

  • ylös 4
  • alas 14

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla