Aikuisen elämä on sairaan tylsää.

Lähetäänkö leikkimään hippaa tai kirkonrottaa pihalle?

Totta. Kaikilla on lapsia ja töitä ja juoksentelevat edestakaisin ilman että elämässä on mitään suurempaa sisältöä.

Ei ainakaan mun, aikuisen 23-vuotiaan arki. Jokainen elää sellaista elämää kuin haluaa. :)

Se on sellaista, vanhemmiten elämästä katoaa tietynlainen spontaanius. Lapsen silmissä kaikki on vielä uutta ja kiinnostavaa kun taas vanhus on nähnyt ja kokenut kaiken.

Kyllä tää jotenkin tylsää on pohjimmiltaan. Rakastan lapsiani ja tykkään viettää aikaa heidän kanssa. Arki on kuitenkin töitä ja kotitöitä, harrastuksia. Hirveesti asioita joita pitäis tehdä. N40

Ite taas elämän mielenkiintosinta, jännintä ja tapahtumarikkainta aikaa omassa elämässäni. 35v

Kannattaa oivaltaa se, että aikuisen elämä on sitä mitä siitä itse tekee. Kukaan ei pakota elämään siinä harmaan massan joukossa. Elämän ei ole pakko olla tylsää ja ankeaa.

Ei mulla ainakaan :) Ite oon sellanen joka ei kestä tylsää arkea, niin aina pitää olla jotain uutta ja jännää.

Juuri otin äkkilähdön budapestiin, ja varasin samalla matkan alle vuoden päähän japaniin (hetken mielijohteesta!).

Kissan hommaamista tässä harkitsen, semmonen söpö karvapallo kotiin pyörimään.

Harrastuksia aloittelen sillon tällöin uusia, kun kyllästyy vanhoihin. Salilla käynti pysyy, mutta siinä sivussa sitten kaikkea uutta: seinäkiipeily, boulder, rush, kajakilla melominen, laskettelu, jooga, spinning, yms mitä näitä nyt keksii. Viime talvena käytiin kavereitten kanssa ihan pulkkailemassa!

Kirjoja luen, Duolingossa opettelee mukavasti uutta kieltä ~10 min päivässä, pelejä vapaa-ajalla (myös niitä couch co-op), lautapelejä kirjastosta.. aina keksii jotain jännää.

Aikuisena elämässä on se hyvä puoli, että voi ihan itse päättää ja valita mitä elämällään tekee. toisin kuin lapsena..

Vierailija kirjoitti:

Aikuisena elämässä on se hyvä puoli, että voi ihan itse päättää ja valita mitä elämällään tekee. toisin kuin lapsena..

Jep.

Minäkin luulin vielä lukiolaisena, että aikuisen elämä on tylsää ja ikävää.

Sitten jossakin vaiheessa ymmärsin, että vanhemman elämä on se, mikä minusta on tylsää.

Lapsettomana aikuisena on tosi hauskaa, kun saa itse päättää omasta ajankäytöstään, ja vapautta ja rahaa on ihan eri tavalla kuin lapsena tai nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisena elämässä on se hyvä puoli, että voi ihan itse päättää ja valita mitä elämällään tekee. toisin kuin lapsena..

Jep.

Minäkin luulin vielä lukiolaisena, että aikuisen elämä on tylsää ja ikävää.

Sitten jossakin vaiheessa ymmärsin, että vanhemman elämä on se, mikä minusta on tylsää.

Lapsettomana aikuisena on tosi hauskaa, kun saa itse päättää omasta ajankäytöstään, ja vapautta ja rahaa on ihan eri tavalla kuin lapsena tai nuorena.

Usko pois, siihenkin kyllästyy.

On se silloin, jos ei ole aikaa ja rahaa elää niin kuin itse haluaisi. Itsekin olen miettinyt elämäni muuttamista siten, että olisi mielekkäämpää. Haluaisin esim. enemmän vapaa-aikaa ja mahdollisuuden matkustaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Ei mulla ainakaan :) Ite oon sellanen joka ei kestä tylsää arkea, niin aina pitää olla jotain uutta ja jännää.

Juuri otin äkkilähdön budapestiin, ja varasin samalla matkan alle vuoden päähän japaniin (hetken mielijohteesta!).

Kissan hommaamista tässä harkitsen, semmonen söpö karvapallo kotiin pyörimään.

Harrastuksia aloittelen sillon tällöin uusia, kun kyllästyy vanhoihin. Salilla käynti pysyy, mutta siinä sivussa sitten kaikkea uutta: seinäkiipeily, boulder, rush, kajakilla melominen, laskettelu, jooga, spinning, yms mitä näitä nyt keksii. Viime talvena käytiin kavereitten kanssa ihan pulkkailemassa!

Kirjoja luen, Duolingossa opettelee mukavasti uutta kieltä ~10 min päivässä, pelejä vapaa-ajalla (myös niitä couch co-op), lautapelejä kirjastosta.. aina keksii jotain jännää.

Elämä ei ole tylsää, vaikka ei ryntää kaiken aikaa paikasta toiseen.

Minun mielestä aikuisen elämä on kaikkea muuta kuin tylsää. Lapsena ja nuorena oli niin riippuvainen vanhemmista. Nyt sikuisena voi spontaanisti tehdä mitä haluaa. Niin kauan kun on terve eikä sairauden vuoksi joudu toisten armoille, elämä on kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisena elämässä on se hyvä puoli, että voi ihan itse päättää ja valita mitä elämällään tekee. toisin kuin lapsena..

Jep.

Minäkin luulin vielä lukiolaisena, että aikuisen elämä on tylsää ja ikävää.

Sitten jossakin vaiheessa ymmärsin, että vanhemman elämä on se, mikä minusta on tylsää.

Lapsettomana aikuisena on tosi hauskaa, kun saa itse päättää omasta ajankäytöstään, ja vapautta ja rahaa on ihan eri tavalla kuin lapsena tai nuorena.

Kyllä vauhti hidastuu väkisinkin iän myötä, oli lapsia tai ei.  55v lapseton ei jaksa heilua enää sillä tavalla kuin 35v lapseton.

Minä ymmärrän tavallaan ap:n ajatuksen. Tykkäsin olla lapsi, varsinkin alle kouluikäisenä 5-6v oli kivaa kun sai leikkiä mielikuvitusleikkejä päivät päästään ja lukea kirjoja, ei ollut tylsiä käytännön velvollisuuksia.

Mulla tai osittain vastuullani on tällä hetkellä 4 projektia jotka poikivat vielä lisätöitä. Mökkiremppaa ja kauppaa, vanhan kodin tyhjennystä ym. Osa töitä joita edellinen sukupolvi ei ole hoitanut.

Paras aika tällä henk.koht. vuosikymmenellä on ollut 41- vuotiaana. Olisipa tylsempää. Toivottavasti helppaa 50- vuotiaana. Sitten on nuorempi lapsikin aikuinen.

Se on ihan itsestäsi kiinni millaista elämä on. Älä ole sellaisessa seurassa joka ei miellytä.

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän tavallaan ap:n ajatuksen. Tykkäsin olla lapsi, varsinkin alle kouluikäisenä 5-6v oli kivaa kun sai leikkiä mielikuvitusleikkejä päivät päästään ja lukea kirjoja, ei ollut tylsiä käytännön velvollisuuksia.

Niin, tosin siihen liittyi sekin, että saattoi kuvitella tulevaisuuden millaiseksi tahansa. Että musta tulee astronautti tai jotain muuta jännää, sen sijaan että päätyy oikeasti vaikka virkamieheksi.

Mennään pelaamaan keinaria tai Maata:)