Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Miksi köyhyyttä ei ratkaista niin, että kirjaimellisesti tehdään lisää rahaa? Siis jollain koneella tyyliin seteleitä ja kolikoita. Joskus ennenkin tätä miettinyt, mutta nyt tuli taas mieleen koska korona voi aiheuttaa aika massiivisen talouskriisin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhyyttä ei ratkaista niin, että kirjaimellisesti tehdään lisää rahaa? Siis jollain koneella tyyliin seteleitä ja kolikoita. Joskus ennenkin tätä miettinyt, mutta nyt tuli taas mieleen koska korona voi aiheuttaa aika massiivisen talouskriisin.

Koska köyhyydessä ei ole kyse rahan vaan reaalihyödykkeiden määrästä, tai oikeastaan niiden jakautumisesta ihmisten kesken. Jos kaikille annettaisiin lisää rahaa, mutta hyödykkeiden tuotantoa ei lisättäisi, niin hyödykkeiden hinnat nousisivat ja jokaisella olisi varaa täsmälleen samaan määrään hyödykkeitä kuin ennen inflaatiota.

Tai näin ainakin teoriassa. Käytännössä tuollainen ns. helikopterirahoitus voi tietyissä tilanteissa olla ihan toivottavaa ja johtaa myös köyhyyden vähenemiseen ainakin joissakin populaation osissa. Ja kyllähän sellaista tehdäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Pyyhkikö ihmiset ennen vanhaan (esim. 100 vuotta sitten) peppuaan vessassa käynnin jälkeen jollain, kun ei ollut vessapaperia, vai jätettiinkö sinne mitä mahdollisesti jäi? Tarttuiko tämä sitten vaatteisiin? 

Tekivätkö köyhät tarpeensa ulos, esim. metsään, ja rikkaat johonkin posliiniämpäreihin, vai miten toimittiin?

Minusta olisi äärimmäisen mielenkiintoista tietää, missä vaiheessa ihmisen historiaa / esihistoriaa perän pyyhkiminen yleensä on alkanut. Monet eläimet toki peseytyvät ja puhdistautuvat, mutta nimenomaan persuksen puhdistelu ulostamisen jälkeen taitaa olla ihmisten keksintö?

Vierailija kirjoitti:

Koska lehmälle alkaa kehittymään utareet ja kuinka se tapahtuu? Tuskin lehmävasikalla jo syntyessään on utareen alkuja?

On toki pienet nyppylät siellä mahan alla. Puolivuotiaana vasikasta tulee hieho eli tavallaan teini-ikäinen. Utareet kasvavat kun eläin kasvaa ja enemmän sitten kantoaikana. Juuri ennen poikimista utare "laskeutuu", varmaan tässä vaiheessa alkaa maidontuotanto käynnistyä. Vanhemmiten ja lypsyjen myötä utareet vielä venyvät, mutta ei ole terveellistä eikä toivottavaa että utare on ylettömän iso, sellaista on hankala lypsää ja pitää puhtaana ja terveenä eikä koko kerro mitään maidon määrästä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kyselevät usein tällaisia kysymyksiä: Mistä päin tulet? Oletko täältä kotoisin? Oletko tämän kaupungin tyttöjä? jne. Kun haluavat tutustua tai smalltalkata.

Miten noihin kuuluu vastata? Olen syntynyt eri kaupungissa missä asun ja lapsena asunut eri kaupungeissa kaukana nykyisestä, mutta muuttanut pienenä (alle kouluikäisenä) nykyisen kaupungin lähiseudulle ja sieltä noin täysi-ikäisenä varsinaiselle kaupunkialueelle. En tiedä miten minun pitäisi noihin kysymyksiin vastata. Tuntuisi hassulta selittää koko historia.

Ja entäs jos menen eri kaupunkiin, ja sieltä kysytään, että mistä olen kotoisin? Sanonko kotikaupunkini vai selitänkö pitemmin?

Kerrot esim että "alunalkaen etelä-kymenlaaksosta mutta nykyään asun Joensuussa". Ei kannata jokaista elämänvaihetta ja pikkukylää alkaa luetella.

En ymmärrä ihmisiä jotka eivät ymmärrä miksi vessapaperia hamstrataan.

Itse ainakin leikittelen ajatuksella, että joutuisin 2 viikon karanteeniin. En siis saisi poistua asunnostani. Mitä välttämättömiä hyödykkeitä minulla tulisi olla, että selviäisin helposti? No vessapaperia tietysti. Kuivakaapit ja pakastin täynnä ruokaa joten niitä ei tarvitse hamstrata, mutta esim. kahvia ja maitoa tarvitsisin. Tsekkaisin myös, minkä verran on esim. hammastahnaa ja suodatinpusseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyyhkikö ihmiset ennen vanhaan (esim. 100 vuotta sitten) peppuaan vessassa käynnin jälkeen jollain, kun ei ollut vessapaperia, vai jätettiinkö sinne mitä mahdollisesti jäi? Tarttuiko tämä sitten vaatteisiin? 

Tekivätkö köyhät tarpeensa ulos, esim. metsään, ja rikkaat johonkin posliiniämpäreihin, vai miten toimittiin?

Minusta olisi äärimmäisen mielenkiintoista tietää, missä vaiheessa ihmisen historiaa / esihistoriaa perän pyyhkiminen yleensä on alkanut. Monet eläimet toki peseytyvät ja puhdistautuvat, mutta nimenomaan persuksen puhdistelu ulostamisen jälkeen taitaa olla ihmisten keksintö?

Pikainen googlaus toi vain yhden artikkelin aiheesta. Jutun on kirjoittanut lääketieteen historian dosentti. Hän kertoo, että aiheesta on vähän tietoa. Ensimmäiset varmat merkinnät on Rooman historian ajalta. Tosin hän epäilee, että myös Egyptissä olisi pyyhitty peppua. Tämän hän perustaa siihen, mitä tiedämme Egyptistä esim. Hygieniasta ja puhtauden korostamisesta.

Hän epäilee, että suurimman osan ihmiskunnan historiaa ei peppua ole pyyhitty.

Millä perusteilla maiden hallitsijat ennen vanhaan osasivat kieliä ? oppivatko he jonkun kielen koska sivistyneet yleisesti osasivat sitä, koska kyseistä kieltä puhuttiin heidän naapurimaassaan, koska heidän maansa teki paljon kauppaa kyseisen maan kanssa, koska heillä oli läheiset yhteydet kyseiseen maahan avioliiton myötä vai koska he itse pitivät siitä 

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteilla maiden hallitsijat ennen vanhaan osasivat kieliä ? oppivatko he jonkun kielen koska sivistyneet yleisesti osasivat sitä, koska kyseistä kieltä puhuttiin heidän naapurimaassaan, koska heidän maansa teki paljon kauppaa kyseisen maan kanssa, koska heillä oli läheiset yhteydet kyseiseen maahan avioliiton myötä vai koska he itse pitivät siitä 

Esimerkiksi Euroopassa keskiajalla ja pitkälle uudelle ajallekin koulukielenä oli yleisesti latina. Sitä osasivat siten kaikki koulutetut eurooppalaiset. Lisäksi osattiin paikallista kieltä. Vähän vastaavasti kuin nykyään useimmat koulutetut ihmiset osaavat oman kielensä lisäksi englantia melkein kaikkialla maailmassa.

Kysymys on kyllä mielenkiintoinen muidenkin kielten osalta, mutta niihin en osaa sanoa mitään.

mikä olisi sopivin keskusteluapu, ollut jo useamman päivän syyllinen olo kun teen mitään mikä kuluttaa tuotteita joita ihmiset ovat hamstranneet koronan alettua. asun yksin ja asunnosta löytyy tällä hetkellä yksi ainoa vessapaperipaketti ja viikon ruuat. minulle tulee hirveän syyllinen olo jo yhden aterian syömisestä sillä se vähentää kaapeissa olevien tuotteiden määrää joka taas vaikuttaa siihen milloin joudun menemään seuraavaksi kauppaan. muutenkin taipumusta siihen etten viitsi ostaa sanotaan vaikka leipää jos kyseistä laatua on hyllyssä vain muutama paketti sillä joku toinen voi tarvita niitä enemmän. puhumattakaan tämän korona paniikin alettua uskalla ostaa edes yhtä pakettia makaroonia kun joku toinen varmasti tarvitsee sen enemmän 

olisikin trolli

Vierailija kirjoitti:

mikä olisi sopivin keskusteluapu, ollut jo useamman päivän syyllinen olo kun teen mitään mikä kuluttaa tuotteita joita ihmiset ovat hamstranneet koronan alettua. asun yksin ja asunnosta löytyy tällä hetkellä yksi ainoa vessapaperipaketti ja viikon ruuat. minulle tulee hirveän syyllinen olo jo yhden aterian syömisestä sillä se vähentää kaapeissa olevien tuotteiden määrää joka taas vaikuttaa siihen milloin joudun menemään seuraavaksi kauppaan. muutenkin taipumusta siihen etten viitsi ostaa sanotaan vaikka leipää jos kyseistä laatua on hyllyssä vain muutama paketti sillä joku toinen voi tarvita niitä enemmän. puhumattakaan tämän korona paniikin alettua uskalla ostaa edes yhtä pakettia makaroonia kun joku toinen varmasti tarvitsee sen enemmän 

olisikin trolli

Ruuat ja vessapaperit eivät lopu hamstrauksen takia. Hyllyjen täyttäminen vain kestää muutaman päivän. Voit aivan huoletta kuluttaa ja ostaa ihan normaalisti. Sillä ei ole mitään vaikutusta kenenkään elämään. Jos joku jää pariksi päiväksi ilman suosikkileipäänsä, niin siihen ei kenenkään maailma kaadu.

Onkx roope ja tuula taas väleis?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyyhkikö ihmiset ennen vanhaan (esim. 100 vuotta sitten) peppuaan vessassa käynnin jälkeen jollain, kun ei ollut vessapaperia, vai jätettiinkö sinne mitä mahdollisesti jäi? Tarttuiko tämä sitten vaatteisiin? 

Tekivätkö köyhät tarpeensa ulos, esim. metsään, ja rikkaat johonkin posliiniämpäreihin, vai miten toimittiin?

Minusta olisi äärimmäisen mielenkiintoista tietää, missä vaiheessa ihmisen historiaa / esihistoriaa perän pyyhkiminen yleensä on alkanut. Monet eläimet toki peseytyvät ja puhdistautuvat, mutta nimenomaan persuksen puhdistelu ulostamisen jälkeen taitaa olla ihmisten keksintö?

Pikainen googlaus toi vain yhden artikkelin aiheesta. Jutun on kirjoittanut lääketieteen historian dosentti. Hän kertoo, että aiheesta on vähän tietoa. Ensimmäiset varmat merkinnät on Rooman historian ajalta. Tosin hän epäilee, että myös Egyptissä olisi pyyhitty peppua. Tämän hän perustaa siihen, mitä tiedämme Egyptistä esim. Hygieniasta ja puhtauden korostamisesta.

Hän epäilee, että suurimman osan ihmiskunnan historiaa ei peppua ole pyyhitty.

Kyllä aina jotain ruohoa tai muuta on käytetty. Esim. vasta Ylellä näytetyssä dokumentissa jossa kerrottiin Silkkitiestä, oli kohta jossa tutkijat ovat löytäneet eräästä aavikolla olleesta Silkkitien varren pienestä kaupungista ihmisen ulostetta, saattoi olla jostain 1200-1300 -luvulta tai niiltä main. Siinä kävi ilmi, että puusäleitä oli siellä käytetty takapuolen puhdistamiseen. (Aavikon kuivissa oloissa niihin tarttunut uloste oli kovettunut ja säilynyt näihin päiviin saakka. Ulosteesta sitten tutkittiin tiellä liikkuneiden ihmisten ruokavaliota.)

Jos en väärin muista, olisi jotain tikkuja kätetty Suomessakin aikoinaan. Samoin Japanissa

Kiinassa on käytetty jotain vessapaperin kaltaista paperia jo 1300-luvulta.

Lähi-idässä ja Intiassa (varsinkin Islamin uskon vaikutuksesta) vessoissa oli yleensä vettä, jonkinlaisessa hanassa tms., jossa takapuoli puhdistettiin.

Muinaisessa Roomassa käytettiin tersoriumia, eräänlaista tikkua, johon oli kiinnitetty pesusientä.

Muinaisessa Kreikassa käytettiin saviastioiden palasia (aika outoa).

Muualla on käytetty ruohoa, tyhjiä maissintähkiä, kiviä, yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteilla maiden hallitsijat ennen vanhaan osasivat kieliä ? oppivatko he jonkun kielen koska sivistyneet yleisesti osasivat sitä, koska kyseistä kieltä puhuttiin heidän naapurimaassaan, koska heidän maansa teki paljon kauppaa kyseisen maan kanssa, koska heillä oli läheiset yhteydet kyseiseen maahan avioliiton myötä vai koska he itse pitivät siitä 

Esimerkiksi Euroopassa keskiajalla ja pitkälle uudelle ajallekin koulukielenä oli yleisesti latina. Sitä osasivat siten kaikki koulutetut eurooppalaiset. Lisäksi osattiin paikallista kieltä. Vähän vastaavasti kuin nykyään useimmat koulutetut ihmiset osaavat oman kielensä lisäksi englantia melkein kaikkialla maailmassa.

Kysymys on kyllä mielenkiintoinen muidenkin kielten osalta, mutta niihin en osaa sanoa mitään.

Lisäksi pitää muistaa että usein hallitsijat saattoivat olla kokonaan tai osittain alkuperältään muun maalaisia kuin maa jota hallitsivat.

Euroopassa oli hyvin tyypillistä että hallitsija nai poliittisista syistä ulkomaisen kuninkaallista sukua olevan puolison. Näiden lapset sitten hyvin todennäköisesti puhuivat useaa kieltä. He oppivat keksiajalla myös latinaa, kreikkaa, ja muitakin kieliä.

Euroopassa lisäksi ranska oli esim. 1800-luvulla hovien kieli, joten yläluokka eri maissa oppi ranskaa. Myös Suomessa aateliset puhuivat ranskaa 1800-luvulla.

Otetaan esimerkkinä Venäjän tsaari Nikolai II. Hänen isänsä oli tietysti Venäjän tsaari, joilla oli monta sukupolvea taaksepäin saksalaiset vaimot. Nikolai II:n äiti oli tanskalainen prinsessa. Nikolai taas nai saksalais-englantilaisen prinsessan, Aleksandran (kuningatar Viktorian lapsenlapsen).

Nikolain ja Alexandran lapset puhuivat isänsä kanssa venäjää, äitinsä kanssa englantia ja saksaa, ja saivat opetusta myös ranskassa, saksassa ja englannissa.

Vierailija kirjoitti:

Voivatko identtiset kaksoset mennä sekaisin niin, että sitä ensimmäisenä syntynyttä luullaan siksi toiseksi syntyneeksi ja päinvastoin? Että he itsekin kuvittelisivat olevansa se väärä kaksonen, Maija vaikka kuvittelisi olevansa Tiina vaikka hän onkin Maija ja Tiina kuvittelisi olevansa Maija vaikka hän on oikeasti Tiina?

Ainoastaan ensimmäisten päivien/ viikojen / kuukasien aikana. Yleensä sen jälkeen ympäristötekijät aiheuttavat jonkin sellasen eron, että vähintään vanhemmat tarkalla tarkistelulla huomaavat eron.

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/27585

Usein arkipäivän elämää helpotaakseen identtisten kaksosten vanhemmat saattavat pukea lapset vauvoina vähän eri tavoin tai laittaa molemmille erivärisen nauhan nilkkaan.

Ihmisen ymmärräys siitä, että hän on itsenäinen olento tulee sen verran myöhään, että identtinen kaksonen tunnistaa itsensä eikä kuvittele olevansa toinen.

Tuleeko nyt maailmanloppu?

Milloin pandemian voidaan sanoa menneen ohi tai loppuneen? ihan yleisesti pandemian ei vain koronan

Onko Clare Weiskopf oudon näköinen?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä ihmisiä jotka eivät ymmärrä miksi vessapaperia hamstrataan.

Itse ainakin leikittelen ajatuksella, että joutuisin 2 viikon karanteeniin. En siis saisi poistua asunnostani. Mitä välttämättömiä hyödykkeitä minulla tulisi olla, että selviäisin helposti? No vessapaperia tietysti. Kuivakaapit ja pakastin täynnä ruokaa joten niitä ei tarvitse hamstrata, mutta esim. kahvia ja maitoa tarvitsisin. Tsekkaisin myös, minkä verran on esim. hammastahnaa ja suodatinpusseja.

Normaaleilla ihmisillä on yleensä kotona vähintään 1-2 vessapaperit ihan tavallisesti. Vessapaperia kun kuluu tutkimusten mukaan Suomessa vähän yli rulla per henkilö viikossa. Joten jos sulla on kotona yks pienikin paketti vessapaperia, jossa 8 rullaa, ja siinä jäljellä 3 rulla, sillä sä selvitä sen pari viikkoa. Perheissä ostetaan yleisesti jättipakettejä vessapaperia, joten vaikea ajatella että niissäkään se paperi loppuisi yhtäkkiä.

Siksi on vaikea ymmärtää että yhtäkkiä muka kellään ei ollut yhtään kotivaraa kaapissa. Oletteko pyyhkineet viimeisen viikon käteen, vai mikä tilanne?

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko nyt maailmanloppu?

Tuskinpa. Maailma on selvinny paljon pahemmista pandemioista. Musta surma, Espanjantauti, jne...