Lue keskustelun säännöt.
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se, jos mies kuuntelee vaikka Spice Girlsiä on monen mielestä neitimäistä, mutta jos nainen kuuntelee heavy metallia, se on ihan ok?
Kysymys on hauskalla tavalla kaksiosainen eli
1) Miksi tyttöjen musiikkia kuuntelevaa poikaa pidetään neitimäisenä
2) Neitimäisyyden vastakohtana pidätään neutraalia ihan ok termiä, eli ensimmäistä asiaa paheksutaan.
Spice Girlsin musiikin kohderyhmää olivat tytöt / nuoret naiset. Sen sijaan heavy musiikin kohderyhmää on paitsi miehet niin myös osa naisista. Joten heavy musiikin kuuntelijoita ei ole niin tarkkaan rajattu.
Toiseen osaan voi vain todeta, että vuosikymmenien ajan tytöille on hyväksytty osa poikien "rooleista", mutta toisinpäin tasa-arvon saavuttaminen on ollut paljon hitaampaa.
Tämä johtuu kasvatuksesta, joissa mihen rooli on paljon kapeampi kuin naisen rooli. Esimerkiksi naisen hyväksytään olevan heikompi astia jos hän niin haluaa. Mutta miehelle ei samaa hyväksytä yhtä helposti.
Toisaalta naiselta odotetaan tietyissä asioissa paljon nempi kuin mieheltä. Äidin alkoholismi tuomitaan kovemmin kuin isän.
Vastaava esimerkki siitä, että Suomessa suhtaudutaan sukupuoliin eri tavoin on seksi. Miehille sallitaan useampi seksikumppani kuin naisille. Toisaalta niasen ostama dildo on vahvan ja itsenäisen
naisen merkki. Miehen ostama tekopimpero on luuseriutta.
Eli tahdoimme tahi emme arvotamme sukupuolia näinkin neutraaleissa asioissa yhteisömme antaman kasvatuksen pohjalta.
Siksi on tärkeää, että hyväksymme jokaisen sellaisena kuin hän on (olettaen ettei hän olemisellaan ja toiminnallaan rajoiat toisten oikeuksia olla mitä on.)
Sinänsä alkuperäisessä kysmyksessä on sekin hauska sivujuonne, että miehet/pojat voivat olla kevyen popin laulajia, mutta heavy metal muusikoissa ei juurikaan naisia näy.
Kyllä hevimusapuolella on aina ollut naisia, nykyään varmasti enemmän kuin koskaan.
Hevimusa puolella on toki aina ollut naisia, mutta he eivät kuitenkaan ole olleet valtavirtaa. Jos vertaa nuoriso pop alueeseen, jossa on lähes aina ollut poikia/nuoria miehiä tahi poikabändejä siinä ihan tunnetuimpien artisitien joukossa.
On ne nyt aika tunnetuita mielestäni. Esim. Nightwish, Evanescence, Within Temtation, Lacuna Coil.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi joihinkin keskusteluihin vedetään politiikka tai jotkut puolueet mukaan vakkei niillä olisi mitään tekemistä aiheen kanssa?
Jotkut tylsimykset ei osaa muuta sanoa.
Jos avaan keskustelun "Hieno päivä tänään", niin nämä i...t vastaa, että eipä ole ja se on jonkun puolueen ja poliitikon syy tai vähintäänkin ilmastosta huolestuneiden tilastojen vääristelijöiden. Tämä on heidän mielestään rakentavaa keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä apteekissa OIKEASTI ollaan, jos joku palauttaa vanhoja lääkkeitä mutta ei osta mitään?
Kysyn, koska aina on ollut tosi ystävällinen palvelu apteekissa, paitsi tuodessani pussin vanhoja lääkkeitä (kaksi kertaa, eri työntekijä). Olen ihmetellyt sitä tympeyttä. Kuin olisin tehnyt jotain väärin.
Ilmeisesti vastaanottaja ei ole sisäistänyt lääkkeiden oikeaoppisen hävittämisen tärkeyttä tai hänellä on muuten vain huono päivä. Ruotsissa asiakkaille jaetaan ilmaisia hävitettävien lääkkeiden palauttamiseen tarkoitettuja pusseja.
Mun käyttämissä apteekeissa on tuulikaapissa lukittu laatikosto, johon käyttämättömät lääkkeet voi tiputtaa. Ei niitä kenellekään luovuteta eikä lukaan kyttää vieressä.
Miten voi tukea biokerosiinin hankintaa ostaessa Finnairin lentoa? Onko kellään tietoa?
Mitä Karin salatuissa elämissä juoma kalja on oikeasti? tuskin oikeaa kaljaa kumminkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suruliputettiinko Suomessa Tur un jou kko mur haa?
Jos vaikka jonkun englannin kielisen kirjan kääntäminen Suomen kielelle on suomentamista, niin onko kirjan kääntäminen Suomen kielestä vaikka englannittamista vai vain kielen kääntämistä? Tai että tekstin kääntämistä Saksan kielelle on saksantamista tai venäjän kielelle venäläistämistä? Anteeksi kirjoitusvirheet ja että en on osaa selvittää paremmin mitä tarkoitan. Toivottavasti kuitenkin joku tajuaa, että mitä tällä kysymyksellä ajan takaa. En ole kovin hyvä kirjoittamaan, koska olen heikkoälyinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikkolahjaunen ov kirjoitti:
Jos vaikka jonkun englannin kielisen kirjan kääntäminen Suomen kielelle on suomentamista, niin onko kirjan kääntäminen Suomen kielestä vaikka englannittamista vai vain kielen kääntämistä? Tai että tekstin kääntämistä Saksan kielelle on saksantamista tai venäjän kielelle venäläistämistä? Anteeksi kirjoitusvirheet ja että en on osaa selvittää paremmin mitä tarkoitan. Toivottavasti kuitenkin joku tajuaa, että mitä tällä kysymyksellä ajan takaa. En ole kovin hyvä kirjoittamaan, koska olen heikkoälyinen.
Kääntää englanniksi on yleisesti käytetty ja ymmärrettävä muoto.
Käytettäessä kieltä viestintään pyritään mahdollisimman helppoon ja ymmärrettävään kieliasuun. Eli vaikka jokin asia voitasiinkin esittää toisin käytetään sitä muotoa, jonka jokainen helposti ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietävätkö paljon argumentointivirheitä tekevät ihmiset itse, että he argumentoivat huonosti, vai luulevatko he käyvänsä hyvää keskustelua?
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tukea biokerosiinin hankintaa ostaessa Finnairin lentoa? Onko kellään tietoa?
Ei ole helppoa. Biokerosiinia ei ole vielä tarpeeksi tarjolla (sitä saa vain Los Angelesista) ja se on 3-5 kertaa kalliimpaa kuin tavallinen polttoaine. Ne lentiyhtiöt jotka jotain biopolttoaineella lentävät, käyttävät yleensä tavallisen lentopetrolin ja jonkun saatavilla olevan biopolttoaineen sekoitusta.
Finnair tarjoaa mahdollisuuden maksaa biopolttoaineesta, tsekkaa tästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suruliputettiinko Suomessa Tur un jou kko mur haa?
Kyllä. Turussa oli ilmeisesti kaupungin suruliputus, muualla maassa oli ainakin sisäministeriön määrämä suruliputus valtion virastoille ja laitoksille. Koko maata neuvottiin liittymään liputukseen.
Heikkolahjaunen ov kirjoitti:
Jos vaikka jonkun englannin kielisen kirjan kääntäminen Suomen kielelle on suomentamista, niin onko kirjan kääntäminen Suomen kielestä vaikka englannittamista vai vain kielen kääntämistä? Tai että tekstin kääntämistä Saksan kielelle on saksantamista tai venäjän kielelle venäläistämistä? Anteeksi kirjoitusvirheet ja että en on osaa selvittää paremmin mitä tarkoitan. Toivottavasti kuitenkin joku tajuaa, että mitä tällä kysymyksellä ajan takaa. En ole kovin hyvä kirjoittamaan, koska olen heikkoälyinen.
Suomeksi on olemassa verbi englannistaa. Samalla tavalla on termi saksantaa ja ruotsintaa, yms. Sanaa venäläistää ei kuitenkaan käytetä kääntämisestä, koska se on saanut historiamme aikana ihan toisen merkityksen.
Noiden ilmaisujen käyttö on varmaan vähentynyt viime aikoina, koska nuoret eivät ehkä niitä tunne ja onhan niitä hieman vaikea taivuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten värisokeat meikkaa?
Värisokea meikkitaiteilija USA:sta kertoo että hän on punavihersokea. Eli hän näkee kyllä nuo värit jonkinlaisena mutta jää epävarmaksi niiden tarkasta sävystä. Hän kertoo käyttävänsä useaa kikkaa työssään.
No aluksi auttaa jo se, että meikkipaleteissa on sävyä kuvaava nimi. Eli jos tietää mitkä sävyt sopivat yhteen nimistä on apua. Meikkipaleteissa värit on myös usein järjestetty tiettyyn järjestykseen sävyjen mukaan.
Meikkitaiteilija käyttää myös väriteoriaan perustuvaa kikkaa eli koska näkee sinistä hyvin, hän vetää kädelleen sinistä luomiväriä ja sitten kolmea punertavan sävyä: vertaamalla niitä siniseen hän pystyy arvioimaan onko sävy lähellä sinistä tai ei, joten sen perusteella hahmottaa onko kyse purppuranpunaisesta, oranssista tai ruskeanpunaisesta. Asiakasta (tai itseään kotona) meikatessaan hän ottaa lisäksi kuvia digikameralla ja testaa kasvomeikin sävyjen yhteensopivuutta kameran filtterien avulla.
Vierailija kirjoitti:
Tietävätkö paljon argumentointivirheitä tekevät ihmiset itse, että he argumentoivat huonosti, vai luulevatko he käyvänsä hyvää keskustelua?
Pelkäänpä että viimeksi mainittu on totta, eli ihmiset luulevat osaavansa keskustella. Suomessa ei keskustelua saati väittelyä opeteta kai koulussa (?).
USA:ssa sen sijaan kouluissa opetetaan väittelyä ns. väittelykerhoissa ja joskus osana luokkaopetusta. Voidaan antaa kahdelle oppilaalle aihe jota toisen pitää puolustaa toisen vastustaa. Oppilaan omilla mielipiteillä ei siis ole väliä, vaan hän joutuu oikeasti miettimään argumentteja puolesta tai vastaan ja käyttää hyväkseen keskustelun teknisiä keinoja eli välttää argumentaatiovirheitä.
Kouluilla ja myös yliopistoilla on myös väittelyjoukkueita, jotka osallistuvat kisoihin. Hyvää oppia sekä niille, jotka aikovat jatkaa akateemisella uralla tai ruveta poliitikoksi, lakimieheksi, liikealalle, tms.
Kun on olemassa laki ettei lasta saa luovuttaa päiväkodista alle 18-vuotiaalle hakijalle,niin miten menetellään tilanteessa jossa lapsen vanhempi on vielä alaikäinen? Pitääkö esim. Isovanhemman viedä ja hakea lapsi tarhasta?
Kumpi on yleisempää täällä Suomessa, se että ihmisellä on 2 etunimeä vai että niitä on 3?
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on yleisempää täällä Suomessa, se että ihmisellä on 2 etunimeä vai että niitä on 3?
Kaksinimisyys on yleisempää. En löytänyt äkkiseltään tarkkoja lukuja, mutta löysin Eero Kiviniemen tekstin suomalaisista etunimistä. Siinä kirjoitetaan
"Selkeä suuntaus nimenannossa on myös kolmenimisyyden yleistyminen. Kun 1970- luvun lopussa kolmen etunimen saaneita oli noin 10 prosenttia tytöistä ja 15 prosenttia pojista, nykyään tytöistä on kolmenimisiä jo yli 30 prosenttia ja pojista yli 35 prosenttia. Lopuilla on yleensä kaksi etunimeä. Yksinimisiä on suomalaisista alle kaksi prosenttia, mikä on eurooppalaisittain todella vähän."
Eli jos nykyisin allentaan noin joka kolmannelle kolme etunime ja aiemmin on annettu vielä harvemmin kolme etunimeä, niin se että on kaksi etunimeä on huomattavati yleisempää.
Vierailija kirjoitti:
Kun on olemassa laki ettei lasta saa luovuttaa päiväkodista alle 18-vuotiaalle hakijalle,niin miten menetellään tilanteessa jossa lapsen vanhempi on vielä alaikäinen? Pitääkö esim. Isovanhemman viedä ja hakea lapsi tarhasta?
Ensinnäkään tälläistä lakia ei ole vaan on kyseessä on päiväkodin tai kunnan oma sääntö, joka ei voi mennä lakien ohi.
Eli 17-vuotias vanhempi voi hakea lapsen päiväkodista.
Oheisen linkin takaa löytyy kirjoitus, jossa Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antaa päätöksen, että perheen 16-vuotiasta ei voida estää hakemasta sisarustaan päiväkodista kunnan päätöksellä.
https://www.kaunisgrani.fi/2017/11/eoa-paatti-kuka-saa-hakea-paivakodis…
Hevimusa puolella on toki aina ollut naisia, mutta he eivät kuitenkaan ole olleet valtavirtaa. Jos vertaa nuoriso pop alueeseen, jossa on lähes aina ollut poikia/nuoria miehiä tahi poikabändejä siinä ihan tunnetuimpien artisitien joukossa.