Lue keskustelun säännöt.
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18396)
Vierailija kirjoitti:
Miksi monilla japanilaisilla on niin huono englannin taito?
Kaikissa maissa ei opeteta englantia peruskoulussa tai muillakaan kouluasteilla. En tunne Japanin koulutusjärjestelmää, mutta olettaisin, että tuo voisi olla yksi syy. Lisäksi toki vaikuttavat yksilön oma kyky, kiinnostus, halu ja tarve oppia kieltä. Kaikillehan ei ole tarpeellista osata englantia, joten sitä ei välttämättä tule siksi opetelleeksi. Vähän samalla logiikalla kuin Suomessa harva osaa japania. Sille ei yksinkertaisesti ole tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä tarkoittaa se että esim. leivontareseptissä sanotaan että voi nypitään jotenkin jauhoihin (? tai mihin se taas nypitäänkään).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ev.lut. kirkossa rukoillaan kädet ristissä? M29 ja latino
Varhaisen kristinuskon aikana rukoiltiin Lähi-idässä yleiseen tapaan käsivarret levällään ylöskohotettuina, kämmenet avoinna ns. orans-asennossa.
Jossain vaiheessa kristillistyvässä Euroopassa alettiin rukoilla niin että kämmenet liitettiin yhteen kehon eteen, mutta sormet suorina. Tämä on edelleen yleinen rukousasento katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa.
Germaanipakanoilla oli tapana anoa päälliköiltään apua tms. ristimällä kädet. Jotenkin tämä rukoiluasento siirtyi kristilliseen kirkkoon, etenkin protestanttisille. Ehkä siitä tuli tapa erottautua muista kristillisistä kirkoista ns. uskonpuhdistuksen aikaan.
Gracias! Tämä on paljon parempi vastaus kun mitä sain eräältä papilta. Bendiciones! M29 ja latino
Nyt muuten kiinnostaa se selitys jonka sait tältä papilta :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi monilla japanilaisilla on niin huono englannin taito?
Kaikissa maissa ei opeteta englantia peruskoulussa tai muillakaan kouluasteilla. En tunne Japanin koulutusjärjestelmää, mutta olettaisin, että tuo voisi olla yksi syy. Lisäksi toki vaikuttavat yksilön oma kyky, kiinnostus, halu ja tarve oppia kieltä. Kaikillehan ei ole tarpeellista osata englantia, joten sitä ei välttämättä tule siksi opetelleeksi. Vähän samalla logiikalla kuin Suomessa harva osaa japania. Sille ei yksinkertaisesti ole tarvetta.
Mutta Suomessahan kyllä osataan melko hyvin englantia. Eikö nykyaikana englannille ole tarvetta vähän kaikkialla maailmassa?
Miksi monet romanit ovat epärehellisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta Suomessahan kyllä osataan melko hyvin englantia. Eikö nykyaikana englannille ole tarvetta vähän kaikkialla maailmassa?
Jos ei ole esimerkiksi kansainvälisen turismin tai liike-elämän kanssa tekemisissä niin ei välttämättä. Monessa paikkaa esimerkiksi venäjä voi olla tarpeellisempi vieraa kieli, jos on tarvetta opetella vierasta kieltä lainkaan.
Pitäisikö ylipainoisen henkilön ennemmin kävellä aterian jälkeen kuin mennä ruokalevolle tai tehdä mitään muutakaan sellaista, missä ei tarvitse liikkua paikasta toiseen? Kaverini väittää näin minulle, ja minulla on ylipainoa. Hän jopa sanoi kerran minulle, että nyt lähdetään kävelemään, kun olimme syöneet hänen luonaan. Minusta tämä tuntui epäreilulta, koska ei olisi huvittanut lähteä kävelemään välittömästi ruoan jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koda kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koda kirjoitti:
Selittäisikö joku ihan selkeästi, mitä tarkoittaa laulamisesta puhuttaessa fraseeraus. Olen ymmärtänyt, että sävelmät, nuotit ja laulajan ääni fraseeraavat (tai siis pannaan fraseeraamaan) mutta mitä se tarkalleen sanoen on? Liittyykö siihen sanarytmi lauluissa yms. Voidaanko erilaisista fraseerauksista puhua nimenomaan erottaen laulut ja laulajat?
Wikipediasta löytyi aika selkeä määritelmä: Fraseeraus tarkoittaa musiikissa esittäjän jo olemassa olevalle melodialle tekemää rytmistä muuntelua. Fraseeraamalla esittäjä värittää esittämäänsä teosta oman näkemyksensä mukaiseksi ja ottaa näin vapauden luoda oman tulkintansa esitettävästä kappaleesta.
Käytännössä siis niin, että laulaja ei laula pilkulleen niin kuin nuotteihin on merkitty, vaan vaihtelee nuottien pituutta oman tulkintansa mukaisesti. Tämä tekee lauletusta kappaleesta "elävämmän" kuin pelkkä mekaaninen nuottien toistaminen. Fraseeraus tuo tekstiin ja/tai musiikkiin sävyjä ja tunnetta, jotka lisäävät sanojen ja/tai musiikillisen tarinan uskottavuutta ja aitoutta.
Lauluja ei voi erottaa fraseerauksen perusteella, sillä saman laulun voi fraseerata eri tavoin. Joillakin laulajilla on tunnistettavissa oleva tapa fraseerata, mutta sen avulla on melko vaikea erottaa laulajia toisistaan. Fraseeraukseen kun vaikuttaa laulajan oman näkemyksen lisäksi myös tietylle tyylille ominaiset tulkintakeinot. Myös soittimilla on mahdollista fraseerata, joten kyse ei ole pelkästään laulumusiikkiin liittyvästä asiasta.
Kiitos!
Tässä varmaankin tarkoitetaan myös sitä, että nuottien pituuden lisäksi esittäjä voi fraseerata (mistä tämä sana tulee?) sävyillä. Tarkoitan, että jos on vaikka merkitty hiljaisesti piano, niin jos esittäjä fraseeraa niin hän voi valita laulaa piano pianissimo, jos haluaa esim. huomion tähän kohtaan.
Alkaa selvitä tämäkin. Minua on sekoittanut tämä rytmin, laulajan ja soitinten sekamelska fraseerauksesta puhuttaessa. Kuorohan voi myös fraseerata tietyillä kohdilla, mutta se on kuoronjohtajan päätös?
Yritän vielä selventää asiaa. Fraseeraus viittaa nimen omaan rytmin muunteluun sekä melodian ja sävelten painotuksiin. Painotuksella tarkoitan esimerkiksi, että yksi-kaksi-kolme, sanottaisiinkin yk-si-kak-si-kol-me, painotus viimeisellä tavulla (vaikea demonstroida, kun ei saa ääntä mukaan :D).
Voimakkuuden vaihteluita kutsutaan yleensä tulkinnaksi. Sehän on suhteellista, miten voimakas vaikkapa ohjeeksi annettu piano on. Soittaja/laulaja voi tällöin tulkita sen haluamallaan hiljaisuuden asteella. Tulkinnassa voi luonnollisesti ottaa vapauksia, vaikka mainitsemallasi piano-pianissimo-tavalla. Tulkinta kattaa toki paljon muutakin kuin voimakkuuden, muun muassa tuon fraseerauksen, äänensävyn jne.
Yksinkertaistettuna: Rytmi on se, mitä fraseerataa (=muunnellaan). Laulaja on se, joka fraseeraa. Sointin taasen se, mikä toteuttaa soittajan suorittaman fraseerauksen.
Kuoron sekä orkesterin kohdalla fraseeraus on yhdistelmä nuotteihin kirjoitettuja ohjeita (esimerkiksi, kun nuotissa lukee staccato, soitetaan/lauletaan nuotit terävästi eroteltuina) sekä johtajan tulkintaa (esimerkiksi, kuinka voimakkaasti staccato toteutetaan tai kuinka hiljainen on piano).
Sitä en varmaksi tiedä, mistä sana fraseerata tulee. Olettaisin sen olevan johdannainen sanasta fraasi, jolloin verbimuoto olisi fraasittaa ja tämän teon toteuttaminen fraasittamista/fraseeraamista.
Toivottavasti sekavahko selitys avasi asiaa :)
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoittaa se että esim. leivontareseptissä sanotaan että voi nypitään jotenkin jauhoihin (? tai mihin se taas nypitäänkään).
Perus piirakanpohja ohjeessa sekoitetaan paljon jauhoja, paljon voita ja pieniä määriä vettä taikinaksi.
Kyseinen nyppiminen tarkoittaa käytännössä nipistelyä jossa vähäisellä työnteolla saadaan ne sulautumaan yhteen taikinaksi. Tämän vastakohta on vaivaaminen jossa taikinaa vatkataan pitkään tavoitteessa sitkon muodostuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niitä ei varmaan olekaan. Ei vanhoissa taloissa useinkaan ole. Korvausilma tulee ikkunan reunoista, joista puuttuu tiiviste esim. yläreunasta osittain.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä tarkoittaa se että esim. leivontareseptissä sanotaan että voi nypitään jotenkin jauhoihin (? tai mihin se taas nypitäänkään).
Yleensä ohje kuuluu "nypi rasva ja sokeri murumaiseksi seokseksi". Tämä tarkoittaa sitä, että sokeri ja rasva(=voi tai margariini) konkreettisesti sormilla nypitään niin, että sokeri tarttuu rasvapalasiin ja muodostuu murumainen seos. Nyppiminen tapahtuu samaan tyyliin kuin vaikkapa hiuksen nappaaminen paidan hihasta, mutta liikettä toistetaan useaan kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:) kirjoitti:
Niitä ei varmaan olekaan. Ei vanhoissa taloissa useinkaan ole. Korvausilma tulee ikkunan reunoista, joista puuttuu tiiviste esim. yläreunasta osittain.
Tämä yritti siis olla vastaus sille, joka etsiskeli korvausilmaventtiilejä.
Sori, mutta.....:D
Pitääkö kaupasta ostettavat valmiit lasagnelevyt keittää ennen niiden uunin laittamista? Vai laitetaanko vuokaan sellaisinaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi monilla japanilaisilla on niin huono englannin taito?
Kaikissa maissa ei opeteta englantia peruskoulussa tai muillakaan kouluasteilla. En tunne Japanin koulutusjärjestelmää, mutta olettaisin, että tuo voisi olla yksi syy. Lisäksi toki vaikuttavat yksilön oma kyky, kiinnostus, halu ja tarve oppia kieltä. Kaikillehan ei ole tarpeellista osata englantia, joten sitä ei välttämättä tule siksi opetelleeksi. Vähän samalla logiikalla kuin Suomessa harva osaa japania. Sille ei yksinkertaisesti ole tarvetta.
Mutta Suomessahan kyllä osataan melko hyvin englantia. Eikö nykyaikana englannille ole tarvetta vähän kaikkialla maailmassa?
Suomessa osataan joihinkin maihin verrattuna hyvin englantia, koska täällä useimmat opiskelevat sitä peruskoulussa ja jatkokoulutuksessa useita vuosia. Niin kuin tuo vastaaja sanoikin, kaikissa maissa englantia ei opetetta koulussa, jolloin sitä luonnollisesti osataan vähemmän.
Englannille niin kuin kaikelle muullekin kielitaidolle on toki tarvetta kaikkialla maailmassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien tarvitsisi kieliä osata. Jos asuu Japanissa ja työskentelee vaikkapa japanilaisessa päiväkodissa, ei tarvitse englantia käytännössä missään. Kaikissa maissa, joissa englanti ei ole valtakieli, on mahdollista elää ja työskennellä, vaikka ei osaisi sanaakaan englantia. Täytyy vain valita ala, jolla sitä ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Sori, mutta.....:D
Pitääkö kaupasta ostettavat valmiit lasagnelevyt keittää ennen niiden uunin laittamista? Vai laitetaanko vuokaan sellaisinaan?
Ei tarvitse keittää. Laitetaan vuokaan sellaisinaan ja kypsyvät uunissa samalla kun lasagne muutenkin valmistuu.
Mitä esim. englantilaisista kaupoista saa, mitä suomalaisista ei? Kun kerran valikoimat ovat huomattavasti suurempia. Onko esim. Norjassakin valikoimat suuremmat kuin Suomessa vai minkä mukaan se menee, ovatko valikoimat suurempia vai pienempiä? Miten on esim. itäisessä Euroopassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyttekö te kävelemään avokkailla/ballerinoilla normaalisti? Mulla ne tippuisivat jalasta joka askeleella, ellei hirveästi jännitä varpaita ja yritä saada niitä jotenkin pysymään jalassa. Ainoastaan sellaisia pystyn käyttämään, joissa menee jokin remmi jalkapöydän yli. Kaupat ovat noita avokkaita täynnä, joten ilmeisesti niitä on mahdollista käyttää.
Mulla sama. Aina pitää ostaa saappaat, nauhakengät tai sellaiset Mary Janet. Johtuu siitä. että kantapää on suora.
En pysty. Kurssipäivillä käydessä oli käveltävä muutama km kotiin, pidin lenkkareita kassissa.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö ylipainoisen henkilön ennemmin kävellä aterian jälkeen kuin mennä ruokalevolle tai tehdä mitään muutakaan sellaista, missä ei tarvitse liikkua paikasta toiseen? Kaverini väittää näin minulle, ja minulla on ylipainoa. Hän jopa sanoi kerran minulle, että nyt lähdetään kävelemään, kun olimme syöneet hänen luonaan. Minusta tämä tuntui epäreilulta, koska ei olisi huvittanut lähteä kävelemään välittömästi ruoan jälkeen.
Oli paino mikä tahansa välittömästi ruuan jälkeen ei kannata lähteä kävelylle tai harrastaa muutakaan raskaampaa liikuntaa. Siinä tulee helposti huono olo. Ruokailun jälkeen kannattaa odottaa vähintään tunti ennen kuin lähtee liikuntasuoritukseen. Raskaissa lajeissa pidempikin odotus on tarpeen. Odottaessa ruoka ehtii sopivasti "laskeutua", eikä pyri sitten liikkuessa takaisin päin tai hölsky vatsassa. Liikuntaa kannattaa ehdottomasti harrastaa joka päivä. Se yhdessä terveellisen ruokavalion ja riittävän levon kanssa on hyvä tuki painonpudotukselle, jos sellainen on sinun tavoitteenasi.
Eikö ruokapöydässä muka saisi puhua, ellei sinulta kysytä jotain?
Kiitos!
Tässä varmaankin tarkoitetaan myös sitä, että nuottien pituuden lisäksi esittäjä voi fraseerata (mistä tämä sana tulee?) sävyillä. Tarkoitan, että jos on vaikka merkitty hiljaisesti piano, niin jos esittäjä fraseeraa niin hän voi valita laulaa piano pianissimo, jos haluaa esim. huomion tähän kohtaan.
Alkaa selvitä tämäkin. Minua on sekoittanut tämä rytmin, laulajan ja soitinten sekamelska fraseerauksesta puhuttaessa. Kuorohan voi myös fraseerata tietyillä kohdilla, mutta se on kuoronjohtajan päätös?