Me eksän kanssa rakastetaan toisiamme ja ikävöidään kokoajan

En käsitä mitä järkeä missään on. Tässä olis järkeä jos tunteita ei enää olis, mutta kun niitä on. Ja paljon enemmän kuin ennen eroa / erotessa.

Me erottiin puoli vuotta sitten, koska tarvittiin molemmat omaa tilaa eikä siinä suhteessa ollu enää tilaa hengittää. Tän eron aikana ollaan molemmat saatu aikaa miettiä asioita, ollaan oivallettu paljon ja kasvettu ihan hurjasti henkisellä talossa. Nähtiin eron jälkeen ekaa kertaa viime viikolla ja ihan ku ei erossa oltais koskaan oltukkaa.

Mä en vaa käsitä tätä maailmaa ja tätä kuviota. Mä haluan sen ihmisen takas mutta se ei oo kai mahdollista, kun se on niin kesken vielä itsensä kanssa. Ja sen on hyvä olla yksin ja opetella elämään ilman mua. Mut mitä hemmetin järkeä missään on kun koko ajan on niin ikävä ja tietää että olis paljon onnellisempi sen toisen vierellä?