Lue keskustelun säännöt.
Me eksän kanssa rakastetaan toisiamme ja ikävöidään kokoajan
27.06.2017 |
En käsitä mitä järkeä missään on. Tässä olis järkeä jos tunteita ei enää olis, mutta kun niitä on. Ja paljon enemmän kuin ennen eroa / erotessa.
Me erottiin puoli vuotta sitten, koska tarvittiin molemmat omaa tilaa eikä siinä suhteessa ollu enää tilaa hengittää. Tän eron aikana ollaan molemmat saatu aikaa miettiä asioita, ollaan oivallettu paljon ja kasvettu ihan hurjasti henkisellä talossa. Nähtiin eron jälkeen ekaa kertaa viime viikolla ja ihan ku ei erossa oltais koskaan oltukkaa.
Mä en vaa käsitä tätä maailmaa ja tätä kuviota. Mä haluan sen ihmisen takas mutta se ei oo kai mahdollista, kun se on niin kesken vielä itsensä kanssa. Ja sen on hyvä olla yksin ja opetella elämään ilman mua. Mut mitä hemmetin järkeä missään on kun koko ajan on niin ikävä ja tietää että olis paljon onnellisempi sen toisen vierellä?
Kommentit (21)
Onpa raastava tilanne. Maaret Kallio kritisoi Anna-lehden jutussaan tuota ajatusta, että pitäisi olla ehjä parisuhdetta varten. Hän oli sitä mieltä, että rakkaussuhde on paras tila eheytyä tms. Katsopas se juttu, ja vinkkaa vaikka eksällesikin.
Miksihän eksäsi ei voisi työstää itseään samalla kun on suhteessa kanssasi?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa raastava tilanne. Maaret Kallio kritisoi Anna-lehden jutussaan tuota ajatusta, että pitäisi olla ehjä parisuhdetta varten. Hän oli sitä mieltä, että rakkaussuhde on paras tila eheytyä tms. Katsopas se juttu, ja vinkkaa vaikka eksällesikin.
Miksihän eksäsi ei voisi työstää itseään samalla kun on suhteessa kanssasi?!
Hyvä pointti. Pitää tutustua.
Mies selitti tätä niin, että nyt eron jälkeen hän on ensimmäistä kertaa ikinä elämässään oikeesti tutustunut itseensä ja työstänyt tunteitaan. Sitä se ei osannut sillo suhteen aikana tehdä eikä ees tajunnut että jotain käsiteltävää olis. Se ymmärs sen vasta kun erottiin ja se olikin yksin. Se on saanu valtavasti hyötyä niistä psykologikäynneistä. Ja että kuulemma nyt yksinään ollessaan sillä on tilaa puida asioita. Kyllä mä sitä tavallaan ymmärrän ja kyllähän mä siitä sen näinkin sillo että muuttunu mies se on.
Se sano myös sitä, että sitä pelottaa jo ajatuksena parisuhde (ja etenkin mun kanssa) kun se pelkää että toistais ne virheet uudelleen. Että nyt sillä menee hyvin yksin ja se on varma kaikesta. Parisuhteessa se ei olis varma, koska se kusi ne tilanteet jo silloin.
Saakeli että turhauttaa. Ymmärrän sitä todella hyvin mut samalla en ollenkaan.
Ap
Pariterapia? Lipsuisikohan oikeasti niin helposti siihen vanhaan? Eikö kurssia voisi muuttaa, jos meinaisi toistaa vanhaa kaavaa?
Ihana 💕 ihan kuin mun yläaste-/lukioajan päiväkirjaa ois lukenut!
Se on vaan valitettavasti niin, että jos se haluaisi olla sun kanssa, se olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pariterapia? Lipsuisikohan oikeasti niin helposti siihen vanhaan? Eikö kurssia voisi muuttaa, jos meinaisi toistaa vanhaa kaavaa?
Kyllä mä uskon että se onnistuis. Nimenomaan se, että ollaan molemmat alettu kasvamaan ja ajattelemaan asioita eri tavalla. Siis ihan eri tavalla kun koskaan ennen. Mä nään tilanteen niin positiivisemmin ku toi toinen, ku sitä vaan pelottaa.
Nro 6, voihan se olla niinkin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei alapeukuttajat! Kommentoikaa tekin. Haluan uusia näkökulmia tähän. Ku mä ajattelen tätä nyt niin mustavalkosesti vaikken haluais. Haluan ymmärtää myös eksäni ajatuksia.
Ap
Kuulostaa jotenkin sellaiselta hienolta sanahelinältä, joka ei varmaan monelle aukea. Käytännössä pitkässä suhteessa (jos sellaisen haluaa) tulee kaikenlaisia tuntemuksia ja yleensä sitä vaan silti ollaan yhdessä.
Tietysti jos ongelmat on heroiinia suoneen sun kanssa ja illalla turpaan, tilanne voi olla toinen. Voihan henkinen kasvu sun muuta tarkoittaa, että pääsee irti tällaisesta. Tavallaan en ainakaan saa kiinni tuosta tekstistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, jos se mies oikeesti haluaisi sut kumppanikseen, te olisitte jo takaisin yhdessä.
"Mä tarviin tilaa" : mä haluun erota, ja katsoa löytyisikö joku muu, jotenkin parempi, tai mieluiten useita.
"Mä en ole vielä valmis itseni kanssa suhteeseen" tarkoittaa: siis sun kanssa, enää, ollenkaan. Mut jos joku ihana osuu ensi viikolla kohdalle niin ei sitä tiedä.
"Mä en halua hukata sua ikinä elämästäni" tarkoittaa, että ollaan ystäviä, niinkun sittenkin kun kohta tapaan jonkun ihanan tytön, ja alan seurustella sen kanssa, ja se on pian raskaana ja me mennään kihloihin. Niin toivotathan mulle onnea, kun me ollaan niin hyvät ystävät.
11 jatkaa, joko eroat hänestä nyt oikeasti, itket, ettekä ole tekemisissä ainakaan vuoteen tai pariin, ei ennen kuin ainakin toisella on uusi kumppani.
Tai:roikut hänessä ystävänä, kunnes hänellä on uusi kumppani, ja itket sitten.
Jos teistä olisi vielä pariksi, te olisitte nyt pari tuon puhelun jälkeen. Mies olisi pyytänyt palata.
Mutta ei. Selvä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nro 11 puhuu totta. minulle kävi juuri noin. roikuin kunnes mies löysi uuden ja sen jonka kanssa olikin sitten valmis sitoutumaan niinkin nopeasti että ensitapaamisella muuttivat yhteen ja aikovat pian naimisiin. en ihmettelisi jos nainen on jo raskaana. tästä vain 3kk aikaa. voin kertoa että se mitä koin ja koen on ollut todella kivuliasta. ne hänen lähettämät suukot ja sydämet ei tarkoita yhtään mitään, ei yhtään mitään. hän pitää sinua pikkusormen varassa kunnes löytää toisen. lopeta se suhde nyt. älä yritä olla ystävä jollet oikeasti ole valmis katselemaan vierestä kun hän astelee alttarille toisen kanssa ja saa vauvan toisen kanssa.
Oikeessahan te ootte. Kysyin tänään vielä eksältä noista muista naiskuvioista ni "no kyllä mä kuulumisia vaihtelen muiden kanssa mut ei siinä oo mitään, en mä ketään oo tapaamassa".
Jooooppp... :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei alapeukuttajat! Kommentoikaa tekin. Haluan uusia näkökulmia tähän. Ku mä ajattelen tätä nyt niin mustavalkosesti vaikken haluais. Haluan ymmärtää myös eksäni ajatuksia.
Ap
Kommentoin kun kerran pyysit. En lukenut vuodatustasi, mutta alapeukutin, koska "koko ajan" ei ole yhdyssana. Ole hyvä!
Klassinen tapaus. Ei voi mitään. Kiva vähän lämmitellä aikansa kuluksi sinua, mutta siinä se onkin. Jatka matkaa, kesää on paljon on vielä jäljellä.
Mä en ainakaan keksi miten joku voisi enää selvemmin sanoa sinulle ettei halua olla sun kanssa? Siis ilman että sanoisi niin rumasti että se loukkaisi.
Toimiva parisuhde vaatii aina sen, että sen osalliset voivat yksilöinä hyvin. Mies sanoo selkeästi ettei voi hyvin parisuhteessa, eikä voi sellaisessa olla nyt.
Sun kannattaa nyt vain ottaa kunnon pesäero tuohon mieheen ja lopettaa haikailu.
Ootko muuten huomannut että nyt on kesä ja sä olet nuori ja sinkku? Lähde ulos, kyllä sieltä joku kiva tyyppi tarttuu mukaan, jos ei siitä nyt ihan loppuelämän rakkaudeksi ole niin ainakin antaa muutakin ajateltavaa kuin se ainainen ex.
En tiedä oletteko te nyt 15v vai 20v eli kuuluuko edes teidän suhteeseen, mutta pahin virhe minkä nyt voit tehdä on se että pikku siideripäissäsi päästät sen sun luokse "ihan vaan nukkumaan".
p.s. kuinka vanhoja olette? Aika haastava antaa minkäänlaisia neuvoja kun ei tiedä minkä ikäinen "pariskunta" on kyseessä.
Jätä nyt hyvä nainen mies rauhaan. Se on paras palvelus,jonka voit hänelle tehdä. Ei enää yhtään viestiä tai mieluummin ajatustakaan. Anna sen mennä ja olla Rakenna itsellesi uusi elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei alapeukuttajat! Kommentoikaa tekin. Haluan uusia näkökulmia tähän. Ku mä ajattelen tätä nyt niin mustavalkosesti vaikken haluais. Haluan ymmärtää myös eksäni ajatuksia.
Ap
Kommentoin kun kerran pyysit. En lukenut vuodatustasi, mutta alapeukutin, koska "koko ajan" ei ole yhdyssana. Ole hyvä!
Kokoaja viittaa työn tekoon.
Tulipas paljon vastauksia :'D höpötän silti vielä tähän jos jollakin olis jotain kommentoitavaa.
Meidän näkemisen jälkeen mies alko iltasin tekstailemaan kaikkia hyvänyön viestejä ja sydämiä. Ne tuntu tottakai tosi hyvältä ja kuvittelin että miehellä on samanlaiset ajatukset tulevaisuuden suhteen ku mulla - että yhteenpaluu JOSKUS ei oo poissuljettua. No sit mä vähän kyselin siitä siltä, kun ne sen viestit ja hypetys ylipäätään siitä että ollaan taas tekemisissä tekee sen onnelliseks teki mut vähän epävarmaks kun en tienny mitä se oikeasti ajattelee. Et sanokoot suoraa jos se ei nää yhteenpaluuta enää mahdollisena - sitte saa myös luvan lopettaa sen viestittelyn koska mulla on niin isot tunteet vielä pelissä ja toi viestittely on vaan niillä tunteilla leikkimistä mikäli se ei itse oo samalla tavalla mukana.
No se sano sitten sitä, että se on itsensä kanssa vielä niin kesken (käy säännöllisesti psykologilla ja käsittelee niitä asioita mitkä sen ois pitäny käsitellä jo reilu vuosi sitten ja mitkä teki silloin meidän suhteelle hallaa) eikä se vielä koe olevansa valmis suhteeseen kenenkään kanssa pitkään aikaan. Ymmärrän sen, olen samaa mieltä ja kaikenlisäks todella ylpeä siitä, että se otti itseään niskasta kiinni ja alko tekemään itsensä eteen töitä.
Ongelman pointti on siis nyt se, että mä en halua menettää sitä ihmistä mun elämästä enää koskaan. Eikä se halua menettää mua, sitä se painotti eilen mulle moneen kertaan. Mut se ei oo valmis ajattelemaan suhdetta.
MITEN mä opettelen elämään niin, että ollaan tekemisissä ja nähdään mutta niin, että mun pää ei hajoa siihen kun en saa mitään enempää?
Mä en aio sitä enää menettää. Mä haluan oppia elämään yksin mutta niin että hän on kuitenkin ystäväni vielä.
Tajuskohan kukaan.. :)
Ap