Miten toimitte kun taapero raivoaa?

30 min jäähyä pimeässä komerossa ilman tablettia tai muuta virikettä. 

Jos rauhoittuu, niin pääsee ulos. Jos ei, seuraavat 30 min seuraa.

Annan raivota. Tahtoaan ei periksi saa raivoamalla.

Isommat yritti raivota noin 4-vuotiaana kaupassa, kun eivät saaneet haluamaansa. Annoin raivota. Eniten siinä ärsytti kauhistelevat mummot.

Jäi pois parin kerran jälkeen.

Yritetään ensin rauhoitella, puhua rauhallisella äänellä, että rauhoittuu, Jos mikään ei auta nii antaa raivota loppuun ja sitten vasta selvitetään asia kun rauhoittunut. Itse selittänyt että korvat ei kestä huutoa, ja huutoraivolla ei saa mitään. Syliin pääsee kun ei huuda.

Minun syliin pääsee kyllä huutaenkin, jos syliä kaipaa. Meidän lapsille äidin syli on aina auki. Muuten toimin suunnilleen kuten nro 3

Selitetään että ei nyt käy se tai se, syystä x. Ei enempää selittelyä. Menee onneksi ohi muutamassa minuutissa.

Ns. luolamiespuhe muuten toimii hyvin raivoaviin taaperoihin ja isompiinkin. Googlaa.

4

Jokaisesta raivarista tulee isku sähköisestä kärpäslätkästä! Lisäksi nulikalla on ammoniakilla ladattu sitruunapanta, joten ei se hirveämmin uskalla raivota...

Vierailija kirjoitti:

Annan raivota. Tahtoaan ei periksi saa raivoamalla.

Isommat yritti raivota noin 4-vuotiaana kaupassa, kun eivät saaneet haluamaansa. Annoin raivota. Eniten siinä ärsytti kauhistelevat mummot.

Jäi pois parin kerran jälkeen.

Niin ja jäi sanomatta, että välillä pelleilen, niin, että lastakin alkaa naurattamaan ja ja uhma unohtuu.

Meillä lapset on opetettu pelkäämään Suomen hallitusta - ja kiukuttelun alkaessa riittää, kun sanoo rauhallisella äänellä, että Sipilä tulee - huuto lakkaa kuin leikattuna.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset on opetettu pelkäämään Suomen hallitusta - ja kiukuttelun alkaessa riittää, kun sanoo rauhallisella äänellä, että Sipilä tulee - huuto lakkaa kuin leikattuna.

Muistan että isäni uhkasi joskus Kekkosella kun emme totelleet.

Yritän ensin puhua, ja jos se ei mene ns. jakeluun vaan huuto yltyy, annan lapsen raivota raivonsa loppuun. Yleensä hän ei siinä tilanteessa halua kosketusta, vaan tulee syliin vasta, kun puhti on lopussa. Sitten jutellaan asiasta. Sanoitan hänen tunteitaan ja selitän, miksi ei saanut sillä kertaa tahtoaan lävitse. Tyyliin "sinua selvästi harmitti tosi paljon, kun en antanut sinun syödä keksiä. Meillä on ruoka kohta, ja siksi ei kannata pilata ruokahalua syömällä makeaa. Ruuan jälkeen voidaan syödä vaikka mansikoita jälkkäriksi, mutta nyt täytyy vielä odottaa puoli tuntia, että ruoka valmistuu. Haluaisitko mennä leikkimään vielä hetkeksi aikaa, vai tuletko minun kanssani kattamaan pöydän?"

En tiedä,mitä tehdä. Meillä on ne sellaiset kiukkuamattomat taaperot, jotka palstalaisten mielestä on lannistettu jo kohdussa. Tunteita voi osoittaa muutenkin kuin huutamalla ja lyömällä.

Pistän korvatulpat korviini.