Kokemusta vain parisuhdeseksistä (seksistä jota harrastetaan koska sitä on tarjolla). Onko intohimoinen kielletty rakkaus/seksisuhde/tms. paljon parempaa

Parasta seksiä on nykyisessä suhteessa. Se on välillä rietasta ja villiä, välillä herkkää..

Yhden yön jutuissa on aina se riski että onkin tosi huonoa seksiä.. on ollut hyvääkin mutta on ollut tosi huonoakin. Huonoimmillaan oman miehen kanssa seksi on silti ollut aina hyvää.

Mitä helvettiä?

Ei meillä harrasteta ainakaan parisuhteessa seksiä koska pitää tai koska sitä on tarjolla vaan ihan halusta ja intohimosta (yleensä). Ja kiellettyäkin siitä saa kun sitä tekee muulloinkin kun lauantai-iltana pimeässä peiton alla jos sellaista kaipaa. Kielletymmältä minusta tuntuu seksi ulkona keskellä päivää oman miehen kanssa kuin random yhden illan juttu siellä oman peiton alaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä?

Ei meillä harrasteta ainakaan parisuhteessa seksiä koska pitää tai koska sitä on tarjolla vaan ihan halusta ja intohimosta (yleensä). Ja kiellettyäkin siitä saa kun sitä tekee muulloinkin kun lauantai-iltana pimeässä peiton alla jos sellaista kaipaa. Kielletymmältä minusta tuntuu seksi ulkona keskellä päivää oman miehen kanssa kuin random yhden illan juttu siellä oman peiton alaa.

Entäs sitten kun olet harrastanut sitä "seksiä ulkona keskellä päivää" sen 5-10 kertaa ja se ei ole enää yhtään jännää? Siirrytte seuraavaan ideaan joka on taas jännää pari kertaa, sitten seuraavaan ja seuraavaan, kunnes on kokeiltu kaikki "kumihuppu päässä baarin vessassa omena suussa" -combot vuosien mittaan ja mikään ei enää ole jännää kun kumppani on kuitenkin sama... Jos se uutuudenviehätys on asia josta saa kiksit, niin sitä on vain mahdoton saman ihmisen kanssa kovin montaa kertaa kokea, kun toinen on täysin tuttu ja tiedät aina 100% varmasti mitä hän tekee ja miten mihinkin reagoi - myös niiden "jännien juttujen" suhteen, kun ne on muutaman vuoden päästä kaikki jo useaan kertaan kokeiltu.

Vierailija kirjoitti:

Näin miehenä sanon, että salasuhdeseksi on parempaa. Minun täytyy antaa kaikkeni, jotta kumppani olisi tyytyväinen ja haluaa tavata minut uudelleen. Ja minun kmppanini on vaativa. Pitkä alku, pitkä se ja hän haluaa tehdä välillä työt. Valmista tulee tunnin päästä. Ja usein sama uudestaan parin tunnin päästä. Mutta en valita, keipaa minulle. Ja tavata pitää usein, ettei hänelle tule halua muihin miehiin. Käy se työstä, mutta tämä työ on mitä surinta huvia. Ja paljon pitää puhua kaikesta mahdollisesta ja antaa positiivista palautetta luonteesta, ulkonäöstä jne.

"Näin miehenä sanon....", "pitkä se"

Oletko homo?

Kyllä se arki tekee seksistä jossain määrin ennakoitavaa, ja välillä tylsää. Välillä taas esim hotellissa tuntuu ihan erilaiselta, ja ihanan riettaalta ja jotenkin uudelta.

Ei sen suhteen ole pakko kuolla. En ihmettele miksi mt-ongelmat on kaikkialla, kun ihmiset yrittävät vain päästä arjesta läpi kummempia miettimättä ja tunteet patoutuu, joten elämän laatu laskee.

Parisuhteitakin on eritasoisia:Jos kuitenkin vieläedes hiukankin on sitä vetovoimaa ja kiinnostusta, niin voihan se suhde tavallaan "uusiutua".

Mutta jos on kyllästytty toisiinsa ihan totaalisesti ja mitään innostusta ei ei enää ole, niin itse ainakan tuntuisi, että vain ärsyttäis joku kikkailu tai väkisin "uutuudenvihätyksen" hakeminen.

Tosilla toimii ja toislla ei: jos hiillos on täysin sammunut, niin mikään puhaltelu ei sitä enää saa hehkumaan.

Kyllä ja ei. Riippuu henkilöstä, jonka kanssa seksiä harrastaa, irtosuhteissa on paljon kiinni henkilökemiasta, kuinka uskaliaita ollaan yhdessä. Toki jännitys on hyvin kutkuttavaa. Parisuhdeseksi on parempaa kuin irtosuhteet silloin, kun seksuaaliset halut kohtaavat ja luottamus on syntynyt, voidaan kokeilla enemmän ja ilman pelkoa, että toinen torppaa ajatukset.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kokemusta vain parisuhdeseksistä. Tapasin tulevan mieheni neitsyenä, ja hän on ainoa mies kenen kanssa olen edes pussaillut.

Mutta en voisi kuvitella seksiä ilman tunteita, ihastumista/rakastamista. Seksi on intiimiä, avointa ja intohimoista, minusta nämä asiat vaativat itseltäni ainakin sitä halun ja rakastamisen tunnetta kumppaniaan kohtaan, jossa sydän on mukana kun haluaa tehdä toiselle mielihyvää. Seksissä kun on itselleni hyvin tärkeää myös kumppanin nautinto.

Tämä. Minä olen harrastanut seksiä vain parisuhteessa enkä minäkään voisi kuvitella "antautuvani" jollekkin täysin tuntemattomalle. Tuntisin oloni niin loukatuksi ja hyväksikäytetyksi jos harrastaisin seksiä jonkun baarista napatun Pertin kanssa ja se jäisi vain siihen. Kyllä mä luulen että parisuhdeseksi on parempaa kuin hetken kestävä pano ventovieraan kanssa. En voi tietty varmaksi sanoa kun en ole muuta kokeillut. Parisuhteessa kuitenkin tietää mitä toinen haluaa ja mistä toinen tykkää ja osaa tyydyttää toisen täysin. Vieraan kanssa voi tietty olla jännitystä mutta saako siitä lopulta mitään irti kun pannaan äkkiä ja molemmat miettivät vain itseään ja omaa nautintoaan?

Ja me olemme mieheni kanssa olleet yli 5 vuotta yhdessä ja meillä on edelleen monta kertaa viikossa seksiä. Rakastelua, intohimoista ja välillä rajuakin seksiä, spontaania seksiä. Vaihtelua, ei aina samaa.

Vierailija kirjoitti:

On sanoinkuvaamatonta, kun haluaa jotakin, joka haluaa sinua ja tämä prosessi saa kehitty alusta loppuun. 

t. Nainen

No periaatteessa joo! Mutta valitettavasti usein tuo on kyllä päättynyt siihen kohdallani, että sitten hyvin alkanutta nostatusta seuraa aivan täydellinen floppi. Yhdellä miehellä ei koskaan seissyt, eikä hän antanut mun tehdä mitään sen eteen, että niin olisi käynyt. Yhdellä oli n. 5cm pitkä penis erektiossa. Yksi haisikin aivan törkeän pahalta alapäästään. Yhdellä oli aivan käyrä kikkeli. Yksi oli niin tumpelo, että alkoi ahdistaa kesken kaiken. 

Joo, kyllä on joskus harvoin käynyt myös niin, että se seksi on ollut hyvää, mutta... se mitä sen jälkeen tämän tuntemattoman kanssa on käynyt, on latistanut kaiken.

Vaikka parisuhteessa harvoin (jos koskaan) pääsee kokemaan sitä, että odotus päättyy yhteiseen ekstaasiin, ei pannessa kuitenkaan tule mitään ällöyllätyksiä, ellei se parisuhde ole muutenkin aivan tuhoon tuomittu. Luotetun kumppanin penis ei olekaan toisen kokoinen, näköinen, värinen tai hajuinen, eikä se toinen (todennäköisesti) tee mitään sellaista ällöä, mitä ei olisi ikinä aiemmin tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä?

Ei meillä harrasteta ainakaan parisuhteessa seksiä koska pitää tai koska sitä on tarjolla vaan ihan halusta ja intohimosta (yleensä). Ja kiellettyäkin siitä saa kun sitä tekee muulloinkin kun lauantai-iltana pimeässä peiton alla jos sellaista kaipaa. Kielletymmältä minusta tuntuu seksi ulkona keskellä päivää oman miehen kanssa kuin random yhden illan juttu siellä oman peiton alaa.

Entäs sitten kun olet harrastanut sitä "seksiä ulkona keskellä päivää" sen 5-10 kertaa ja se ei ole enää yhtään jännää? Siirrytte seuraavaan ideaan joka on taas jännää pari kertaa, sitten seuraavaan ja seuraavaan, kunnes on kokeiltu kaikki "kumihuppu päässä baarin vessassa omena suussa" -combot vuosien mittaan ja mikään ei enää ole jännää kun kumppani on kuitenkin sama... Jos se uutuudenviehätys on asia josta saa kiksit, niin sitä on vain mahdoton saman ihmisen kanssa kovin montaa kertaa kokea, kun toinen on täysin tuttu ja tiedät aina 100% varmasti mitä hän tekee ja miten mihinkin reagoi - myös niiden "jännien juttujen" suhteen, kun ne on muutaman vuoden päästä kaikki jo useaan kertaan kokeiltu.

Jännä löytyykin mun mielestä omien korvien välistä, ei ulkoisista tekijöistä. MUTTA - elämässä on erilaisia vaiheita. Välillä voi parisuhteessa mennä vaikka viisi vuotta niin, ettei seksi tunnu yhtään miltään. Ei välttämättä ole sen toisen vika, vaan itse ei oikein jaksa, ei ole energiaa eikä henkistä tilaa millekään eroottiselle lataukselle.

Ehkä joku jaksaa olla tosi virittynyt vaikka olisi pieniä lapsia, mutta minä en...