Lue keskustelun säännöt.
Mikä mun on?
23.06.2017 |
Täytin viime vuonna 50, ja siitä lähti alamäki. Huomasin yhtäkkiä olevani todella itkuherkkä, takakireä, yöunet katosivat. Pelko lapsen pärjäämisestä kasvoi täysin suhteettomaan mittakaavaan.
Se oli kuitenkin pientä verrattuna nykyiseen olotilaani: olen koko ajan hirvittävän ahdistunut, voin ihan fyysisesti pahoin: aamut alkavat yökkäämällä, kun vain on niin helvetin paha olla. Mikään asia ei tuota iloa, välttelen ihmisiä, en jaksaisi muuta kuin maata. Ennen harrastin liikuntaa vähintään 3 krt/vko, nyt en jaksa mitään. Lapsen takia (9 v.) yritän pitää itseni jotenkin liikkeessä, koska en halua että hänen lapsuuttaan varjostaa masentunut äiti. Koti on sekainen, onneksi mies tekee kotitöitä, mutta en usko että hänkään jaksaa kauaa tällaista katsella. En pysty puhumaan asiasta hänelle enkä kenellekään. Onko tämä vaihdevuosiin kuuluvaa, ja milloin tämä on ohi? Kokemuksia?
Kommentit (6)
Voi olla vaihdevuodet ja siihen liittyvä masennus. Mene lääkäriin ja hanki apua. Ja kyllä olisi fiksumpaa puhua sille miehellekin ja selittää mistä kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin viime syksynä lääkärissä, sain nukahtamislääkkeet. Kierto on vielä täysin säännöllinen, ja lääkäri totesi että ei voi olla vaidevuosioireita. En ole tiennyt, että voisi kuulua näin kovat psyykkiset oireet.
Ap
Otettiinko labrat? Esim FSH?
Vaihtarit tai niitä edeltävät
Minäkin luulin että vaihdevuosioireisiin kuuluu hikoilu ja mielialan vaihtelut. Itse kuitenkin PALELEN, ihan järjettömästi, nukun välillä toppatakki päällä villasukat jalassa, pipo päässä ja silti tärisen kylmästä. No en tietenkään koko ajan, yleensä iltaisin tai lenkin jälkeen ja aina sisätiloissa, ulkona hikoilen, vaikka olisi pakkasta, kuljen talvella ilman hanskoja ja pipoja. Miksi ei missään koskaan puhuta palelemisesta???
Lääkärille kannattaa puhua sinunkin oireistasi.
Vaihdevuodet, mitäs muuta?