Onko väärin olla menestynyt ja onnellinen?

Olen kuusikymppinen nainen, elämässäni menestynyt.
Elin lapsuuteni ja nuoruuteni varakkaassa perheessä, menestyin koulussa ja opintoni onnistuivat.
Työurani loin kaupungin palveluksessa, arvostettuna ja edelleen olen virasani.
Lapseni, joita on kaksi, tyttö ja poika, ovat jatkaneet äitinsä menestystarinaa, kaikki onnistuu.
Molemmilla, ovat alla nelikymppisiä, on hyvät työpaikat, velattomat talot ja huvilat, ovat opiskelleet, tehneet töitä, ja kyllä, perineet.
Odotan ilolla eläkeaikaa, olen tehnyt aina töitä, tuleva eläke on riittävä, tulossa on lisäksi reilu perintö, varakas vanhempani, jollen mene ennen häntä.

Elämä on ihanaa!