Lue keskustelun säännöt.
3-vuotias puhuu ja jankkaa KOKO AJAN
21.06.2017 |
Minä hajoan.
Kaipaisin niin sitä että saisi joskus ajatella ajatuksen alusta loppuun, puhua kokonaisia lauseita puolison kanssa, istua vessassa ilman että kellään on asiaa. Kaipaisin niin sitä että jos minulta kysytään "äiti voitko pelata" tai "äiti milloin pääsen päiväkotiin" niin se vastaus jonka annan, riittäisi. Mutta ei, se ei riitä. Ja ymmärränhän minä sen ettei se jankkaamaan jääminen aina ole sitä etteikö olisi ymmärtänyt asiaa (ja usein jaksan selittää asioita monella tapaa koska ajan hahmottaminen on toki 3-vuotiaalla sellaista ettei "elokuussa" kerro mitään), vaan että asia on hänelle tärkeä ja hän haluaa keskustella siitä ja tarvitsee aikuisen apua, "ymmärrän että haluaisit nyt tosi kovasti pelata" tai "sinä taidat odottaa sitä päiväkotia kovasti... mitä sinä luulet että siellä tehdään". Mutta vaikka ne olisi lapselle kuinka tärkeitä asioita niin en vaan saa kaivettua itsestäni motivaatiota syvällisiin keskusteluihin samoista aiheista ilman minkäänlaista "tulosta" yli viideksi minuutiksi.
Toki opetetaan lapselle että pitää odottaa vuoroa. Ja osaan myös sanoa, että nyt ei jutella enää tästä, jutellaan muusta. Mutta minähän vuonna nämä mahdollisesti tuottavat tulosta? Ehkä tässä haastavaa on se että koen että lapsille pitäisi olla niin läsnä, heidän jutuistaan pitäisi olla aina kiinnostunut ja jaksaa vastata, joten ehkä se on joku oman päänsisäisen ihanteeni täyttymättömyys mikä minua niin ärsyttää tässä asiassa? Puhun paljon lasteni kanssa, molempien, ja kerhostakin ohjaaja sanoi että meidän molemmista lapsista kyllä huomaa että heidän kanssaan keskustellaan ja heille selitetään asioita, äitini on todennut samaa ja olen joskus saanut vieraaltakin palautetta (esim. junassa) että ihana kuulla kun lasten kanssa jutellaan. En siis istu koko päivää luuria tuijottaen ja urahdellen, vaikka sitäkin teen. Mutta en vaan niin paljon kuunnella ja puhua. Ja isommallakin menee hermo, kun omaa puheenvuoroa saa aina odottaa iäisyyden (3-vuotiaan kerronta on aika polveilevaa ja selittävää kun kaikille asioille ei ole sanoja ja syy-seurausyhteydet ei ole aina kuulijalle selkeitä), ja jos joku erehtyy puhumaan väliin luullen että pienempi on jo lopettanut niin hän ulvahtaa sydäntäriipivästi että "mulla oli juttu kesken, ei saa puhua päälle".
Silloin kun lapsi ei puhu, niin hän pitää muuta ääntä. Hyräilee, ärjähtelee, naksuttelee, päristää. Ruokailut kestävät iäisyyden kun kaiken sen äänentuoton keskellä ei ehdi pureskella.
Kerhossa tätä ongelmaa ei ole, lapsi on kyllä puhelias muttei häiritsevästi. Ehkä siellä on aina sitten jotain kuunneltavaa? Me esikoisen kanssa haluttaisiin joskus ihan vaan olla hiljaa.
Kommentit (15)
Kyselyikä ei ole vain urbaani legenda... 3 veet nyt vaan sattuu olemaan sellaisia, koeta kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuh....mä olen todennut, että mitä enemmän lasten kanssa juttelee ja niiden jutuista innostuu, niin sitä enemmän ne sitä vaatii. Hyvä niin, ja itsekin yritän todella kuunnella lapsia ja olla vuorovaikutuksessa, mutta onhan se rasittavaa. Meillä sekä 8v että 3v puhuu jatkuvasti ja myös iloisesti päällekkäin, eivät edes riitele puheenvuoroista vaan olettavat, että minä pystyn kuuntelemaan molempia yhtä aikaa. En usko, että asialle voi tehdä mitään - se menee ajan kanssa ohi. Parasta varmaan ottaa omaa aikaa niin että menet yksin kävelylle tai vaikka kirjastoon tai muuhun hiljaiseen paikkaan. Ja mä kyllä välillä sanon 3-vuotiaalle, että nyt äiti juo kahvia eikä hetkeen vastaa mihinkään. Ja kun tulee taas selittämään jotain niin toistan, ja toistan, ja toistan että juon nyt kahvini enkä hetkeen aikaa vastaa mihinkään. Joskus hän lopettaa hetkeksi...joskus ei.
Ja mä kyllä pidän kiinni tasapuolisuudesta, eli välillä kuuntelen 3v:ta, ja sitten 8v:ta jolloin en reagoi mihinkään mitä 3v sanoo, korkeintaan sanon, että nyt on X.n vuoro, odota vähän ja keskitän kaiken huomioni isompaan.
Et tykkää siis jutella, mutta tekstiä tulee enemmän kuin jaksoin lukea..
3 vuotias tekee 3 vuotiaan hommia. Koita kestää vaan.
Sä olet melko kiinnostava (yrität enemmän kuin keskiverto trolli) provo, jonka tyylin osaan jo tunnistaa. Sulla on aina piiiitkä ja hyvin pohjustettu aloitus, MUTTA aina mahdoton ongelma. Nytkin lapsi saa tarpeeksi huomiota ja kaikki mahdollinen on tehty ns. "oikein".
Vastausyrityksiin on tulossa kaikkiin ap:lta vastauksena "on yritetty" jne. ja älytön ketju loppujen lopuksi älyttömästä ja keinotekoisesta ongelmasta jatkuu ja jatkuu ja jatkuu....
Kutsuisin tätä "tyllaamiseksi" eli tylsäksi trollaamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodissa tuttua puhetta tuonikäisiltä:
"Koska isi tukee hakemaan"
"Koska äiti tulee", jne (joskus minuutin päästä uudelleen)
Nyt on myöhäistä valittaa kun kakka on jo housuissasi. LAPSI on lapsi vielä pitkään, ole onnellinen jos hän on terve kaikinpuolin. Ja kannattaa miettiä tarkaan jos aikoo lisää tehdä näitä naksuttelijoita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahdollinen ADHD? Tulee oma poika mieleen.
Mun pikkusisko on ollut koko ikänsä samanlainen, puhuu taukoamatta, myös unissaan. Ja jos ei puhu niin laulaa. On nyt 12-vuotias. Tsemppiä vaan! Onneksi en itse asu enää kotona...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tää ollut mikään ratkaistava ongelma eikä trolli vaan vähän intensiivisemmän päivän purkautuminen. Tiedän että 3-vuotiaat nyt on tuollaisia ja että tasapuolisuudesta pitää pitää huoli ja opettaa malttia iänmukaisin odotuksin. Ja että olen onnekas kun lapsi on terve :) Tämä oli vain vertaispuhinaa palstalle jossa ehkä on "kohtalotovereita", ei sen vakavampaa.
Olen minäkin puhelias ja tykkään jutella ja myös siis kuunnella, ja kirjoitan laveasti, mutta kaipaan myös palautumistaukoja. Ehkä sit erinäisten vuosien kuluttua.
Peace and love!
Ap.
Hän sopisi hyvin tänne palstalle muiden jankkaajien joukkoon :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sä olet melko kiinnostava (yrität enemmän kuin keskiverto trolli) provo, jonka tyylin osaan jo tunnistaa. Sulla on aina piiiitkä ja hyvin pohjustettu aloitus, MUTTA aina mahdoton ongelma. Nytkin lapsi saa tarpeeksi huomiota ja kaikki mahdollinen on tehty ns. "oikein".
Vastausyrityksiin on tulossa kaikkiin ap:lta vastauksena "on yritetty" jne. ja älytön ketju loppujen lopuksi älyttömästä ja keinotekoisesta ongelmasta jatkuu ja jatkuu ja jatkuu....
Kutsuisin tätä "tyllaamiseksi" eli tylsäksi trollaamiseksi.
Musta vaikutti että ap halusi vain avautua ja ehkä vertaistukea. Tai että joku sanoisi että ei hätää, kyllä se siitä vielä helpottaa, meidänkin lapsi oli samanlainen tuonikäisenä yms. Ei siis etsi ratkaisua, koska tietää itsekin, ettei sille voi mitään jos lapsi on puhelias.
Vierailija kirjoitti:
Laitetaan 12 v eteenpäin, niin ihmettelet että osaakohan tuo teini enää puhua kaksisanaisia lauseita.
😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee varmaan heti vauva-palstalle jankkaamaan, kun oppii kirjoittamaan.
Laitetaan 12 v eteenpäin, niin ihmettelet että osaakohan tuo teini enää puhua kaksisanaisia lauseita.