Mies 29v + 3v miettii; korkeakouluopiskelu ennen internettiä
Nykyään monilla kursseilla on vino kirjapino, jota suositellaan käytettäväksi, mutta onneksi osa lähteistä löytyy netistä julkisena e-kirjana tai voi vaihtoehtoisesti käyttää netistä ilmaiseksi löytyviä vaihtoehtoisia julkaisuja samasta aihepiiristä. Ennen vanhaan olisi kai pitänyt mennä kirjastoon, kirjakauppaan tai tehdä muita aineistotilauksia. Aika paljon ikävää vaivannäköä, minkä nykyään korvaa omalla koneella tai laitteella istuminen.
Kommentit (10)
Ennen vanhaan käytiin luennoilla ja tehtiin muistiinpanot ja lainattiin, ostettiin ja kopioitiin kirjoja. Nyt luennot voi katsoa netistä ja materiaalit löytyy netistä.
Koulutuksellisen tasa-arvon takia olisi hyvä, että koulut ja kirjastot tulisivat 90-luvulta nykyaikaan.
Kirjastojen pitäisi skannata nykyaikaisten kirjojensa sisältö netistä luettavaksi ja oppilaitosten linkittää suoraan sähköisiin materiaaleihin; näin syntyisi myös ehkä hyödyllisiä työpaikkoja työttömille ellei skannauskone ole jo keksitty. Turhanpäiväinen kirjastossa ramppaaminen on ajanhukkaa sekä siinäkin onnistuminen tuurista kiinni; kirja voi olla lainassa tai jonkun muun luettavana. Sosiaalisista pelkotiloista ja muista haasteista kärsivät opiskelijat eivät välttämättä jaksa keskittyä kirjaan julkisessa ympäristössä.
Moni joutuu tekemään kaukolainoja toiselta puolelta Suomea ja nämä kaukolainaukset eivät ole ilmaisia, vaan maksavat useamman euron. Lainauskielto aiemmista rästeistä voi tehdä senkin mahdottomaksi, jos ei ole rahaa maksaa pois vanhoja rästejä.
Kun mä aloitin opiskelut, monta tenttiä meni ohi ihan sen takia, että tenttikirjoja ei saanut: ne piti varata kirjastosta käsinkirjoitetuilla lappusilla, jotka jonottettiin virkailijalle käsiteltäväksi. Tieto kirjojen saapumisesta tuli kirjeellä kotiin, joten massatenttien paljon käytetyt teokset makasivat vielä osan aikaa hyllyssä odottamassa. Posti tosin kulki siihen aikaan täsmällisesti.
Kirjoja saattoi kyllä saada yön yli lainaan, ja minäkin sitten oikein sankarillisesti luin yöllä tenttiin kahvin voimalla, palautin kirjan aamulla, kävin luennoilla ja töissä... Ei järjen hiventä, eikä kovin paljon oppimistuloksiakaan. Hirveä väsymys, lähinnä.
Aikanaan oli oppikirja(t), luentomuistiinpanot ja harjoitukset vastauksineen. Alasta riippuen tietty.
Esim. otaniemessä kirjat sai aika usein joko paikallisesta kirjakaupasta suoraan tai ainakin ryhmätilaamalla, lisää voi hakea/tilata akateemisesta.
Opetusmonisteet oli ehkä kopio luennoitsijan kirjoittamista kalvoista tai joskus suoranainen oppikirja tai jotain siltä väliltä. Nämä sai myös tilattua kursseittain ja ne toimitettiin opiskelijoille. Yleensä niissä oli myös mahdollisten laskuharjoitusten vastaukset.
Lisää tietoa löytyi kirjastosta.
Suurin ero nykyiseen verrattuna on se, että nykyään netistä löytyy niin paljon vaihtoehtoista tapaa opettaa sama tekninen peruskurssi että jokaisen oppimistyylille löytyy melko varmasti sopivaa materiaalia jos vaan jaksaa etsiä. Ennen oli tarjolla vain se yksi opettaja ja sen valitsema tyyli ja jos se ei uponnut niin sitten oli hankaluuksia.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Koulutuksellisen tasa-arvon takia olisi hyvä, että koulut ja kirjastot tulisivat 90-luvulta nykyaikaan.
Kirjastojen pitäisi skannata nykyaikaisten kirjojensa sisältö netistä luettavaksi ja oppilaitosten linkittää suoraan sähköisiin materiaaleihin; näin syntyisi myös ehkä hyödyllisiä työpaikkoja työttömille ellei skannauskone ole jo keksitty. Turhanpäiväinen kirjastossa ramppaaminen on ajanhukkaa sekä siinäkin onnistuminen tuurista kiinni; kirja voi olla lainassa tai jonkun muun luettavana. Sosiaalisista pelkotiloista ja muista haasteista kärsivät opiskelijat eivät välttämättä jaksa keskittyä kirjaan julkisessa ympäristössä.
Moni joutuu tekemään kaukolainoja toiselta puolelta Suomea ja nämä kaukolainaukset eivät ole ilmaisia, vaan maksavat useamman euron. Lainauskielto aiemmista rästeistä voi tehdä senkin mahdottomaksi, jos ei ole rahaa maksaa pois vanhoja rästejä.
Aika useinhan noi oppikirjat onkin saatavilla sähköisessä muodossa yliopistojen ja amkkien kirjastoissa. Kirjastotkin ja kustantajat on pitkään olleet tulossa nykyaikaan, mitä se nykyaika sitten milloinkin tarkoittaa. Uusien kirjojen vapaa (rajoittamaton) lukuoikeus vaan maksaa paljon enemmän kuin rajoitettu joten niissä saattaa olla joku max 3-10 yhtäaikaista lukijaa - rajoitus. Lisäksi määrärahaleikkaukset vaikuttavat just noihinkin hankintoihin eli on vähemmän varaa hankkia uusia kirjoja elektronisessa muodossa.
Joku sadan hengen kurssi ja max 3 yhtäaikaista käyttäjää kirjaston oppikirjassa on kohtalaista käytännön huumoria :)
Voisitko vielä kerran selventää jollekin ihailijallesi tällä palstalla, joka kyseenalaisti seuraavat seikat, että
1. Olet ainoastaan hamsterin yksinhuoltaja
2. Nimimerkki on todellakin niin, että se oli alun perin Mies 29v. Koska et vuodesta toiseen ollut 29 v. niin lisäsit tuon +x v. perään, luku joka kasvaa syntymäpäiviesi jälkeen
3. Hamsterikaan ei ole kolmea vuotta, se on todennäköisesti kuollut
Joku täällä kuvittelee että olet 3-vuotiaan lapsen yh.
Opiskelin TKK:lla 1980-luvulla. Silloin oli selvää, että kurssin oppikirja joko ostettiin tai sitten käytiin kirjastossa kopioimassa kirja. Otaniemessä tenttikirjoja ei ollut kirjastossa niin paljon, että olisi riittänyt opiskelukäyttöön, mutta kirjastossa oli pari lukusalikappaletta, joita pystyi kopioimaan kirjaston kopiokoneella. Muistan maksaneeni ensimmäisen syksyn fysiikan oppikirjasta noin 300 markkaa (opintotuki + asumislisä + opintolaina olivat siihen aikaan yhteensä noin 1400 markkaa kuukaudessa).
Toisaalta käytetyillä oppikirjoilla oli aika hyvät jälleenmyyntimarkkinat ja usein tarvitsemansa oppikirjan saattoi löytää edullisemmin käytettynä. Koska jokainen kurssin opiskelija hankki oppikirjan jossain muodossa, niin myös käytettyjä kirjoja oli liikkeellä runsaasti.
Ylioppilaskunnalla oli myös palvelu, jossa saattoi tilata maksua vastaan haluamansa kurssin opetusmonisteet, ja ne toimitettiin omaan riippukansioon. Opetusmonisteet eivät korvanneet kurssin oppikirjaa, mutta ne saattoivat sisältää kopioita kurssin luentokalvoista ja/tai harjoitustehtävien ratkaisuista. Sisältö riippui kurssista. Joku kurssin opiskelijoista toimitti originaalit monistepalveluun monistettavaksi.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Koulutuksellisen tasa-arvon takia olisi hyvä, että koulut ja kirjastot tulisivat 90-luvulta nykyaikaan.
Kirjastojen pitäisi skannata nykyaikaisten kirjojensa sisältö netistä luettavaksi ja oppilaitosten linkittää suoraan sähköisiin materiaaleihin; näin syntyisi myös ehkä hyödyllisiä työpaikkoja työttömille ellei skannauskone ole jo keksitty. Turhanpäiväinen kirjastossa ramppaaminen on ajanhukkaa sekä siinäkin onnistuminen tuurista kiinni; kirja voi olla lainassa tai jonkun muun luettavana. Sosiaalisista pelkotiloista ja muista haasteista kärsivät opiskelijat eivät välttämättä jaksa keskittyä kirjaan julkisessa ympäristössä.
Moni joutuu tekemään kaukolainoja toiselta puolelta Suomea ja nämä kaukolainaukset eivät ole ilmaisia, vaan maksavat useamman euron. Lainauskielto aiemmista rästeistä voi tehdä senkin mahdottomaksi, jos ei ole rahaa maksaa pois vanhoja rästejä.
Ei yksityisillä eikä kirjastoilla ole oikeus skannata kirjoja nettiin tekijänoikeuksia hallinnoi kustantaja.
Tieteellisillä kirjastoilla on kirjojen ja lehtien lisäksi valtaisasti muutakin aineistoa, jonka digitointi on usein asiantuntijatyötä, todellakaan kuka tahansa kadulta repäisty ei hommaan kykene.
Opiskelija ja tutkija käyttää mm. hakuteoksia, ja niitä ei saa kotilainaan eikä niitä ole paljon digitoituina vaan on mentävä paikan päälle kirjastoon lukemaan niitä. On myös muita aineistoja, joita saa lähinnä vain lukusalilainaksi. Monet opiskelijat ja tutkijat siis eivät "ramppaa turhaan" kirjastossa kuten esität, vaan kirjasto on se tiedon keskuspaikka, joka myös tarjoaa ilmaisen WLANin sekä työ- ja ryhmätyötiloja, työkaverit sekä "työmaaruokalan". (Tehostaa ihmeesti työtä.) Ja oppilaitoksen opetustilatkin ovat siinä lähellä.
Nykyisin ovat kaikki kirjastot (ainakin pk-seudulla) siirtyneet nettiin, joten kirjojen uusiminen käy näppärästi sieltä. Kirjastolta voi myös tilata muistutuksen kännykkään tai s-postiin eräpäivän lähestymisestä. Ei ole muuta syytä kuin laiskuus jos palauttaa tai uusii lainan myöhässä.
Yliopistoissa on opiskelultu satoja vuosia, internet on ollut olemassa pari vuosikymmentä, ei kai ihan sitäkään.