Työpaikalla on n. 30-vuotias mies josta ei tiedetä oikein mitään

Mitä väliä sillä on? Eikö työpaikalla tehdä töitä eikä selosteta omaa elämäntarinaansa?

Jos sitä kiinnostaa tehdä työnsä ja pitää sitten yksityiselämä erillään työporukasta?

Vähän kuin mä. Töissä käydään tekemässä töitä ja muun elämän pidän mielellään täysin erillään tästä.

Kuulostaa epäilyttävältä. Hommatkaa sille varmuuden vuoksi potkut :o

Älä utele. 

Minulle tuli työkaveri, joka uteli perheeni, koulutukseni, asuinpaikkani, kotini, sukulaiseni jne. viiden minuutin sisällä. Olin hänen käytöksestään niin järkyttynyt, että erehdyin vastaaamaan hänelle.

Työ on työtä, vapaa-aika on erikseen.

Miten kauan hän on ollut siellä töissä? Toiset ovat varautuneempia ja eivät heti halua kertoa kaikkea yksityiselämästään. Antakaa hänelle aikaa. Ja voittehan kysyä, että missä hän asuu tai onko hänellä perhettä. Tai ennen lomaa kysellä, onko hän suunnitellut lähtevänsä jonnekin. Jos hän on hiljaisempi, hän voi kokea jäävänsä puheliaampien varjoon tai ajattelee, että ketään ei kiinnosta hänen juttunsa. Monesti varautuneempikin pikku hiljaa rentoutuu, jos joku ystävällinen ottaa mukaan juttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Älä utele. 

Minulle tuli työkaveri, joka uteli perheeni, koulutukseni, asuinpaikkani, kotini, sukulaiseni jne. viiden minuutin sisällä. Olin hänen käytöksestään niin järkyttynyt, että erehdyin vastaaamaan hänelle.

Työ on työtä, vapaa-aika on erikseen.

Sama! Tosin menin samaan lankaan aina vaan uudestaan. Hän oli maailman taitavin utelemaan ja tonkimaan.. tavallaan iski heikolla hetkellä, hämmensi ja kyseli. Sitten kun hänellä oli tarpeeksi tietoa, niin puki uteliaisuutensa avuliaisuudeksi. Tosin siinä vaiheessa minulla paloi käpy, kun hän alkoi neuvomaan minua.. opin sitten vasta pitämään turpani kiinni.

Assi? Anna olla rauhassa.

Minä olen samanlainen 40+ nainen enkä puhu mitään työpaikallani yksityiselämästäni, jos joku utelee vastaan sanalla tai kahdella, eipä minulta enää mitään kyselläkään, ovat jo luovuttaneet seitsemässä vuodessa, parille vänkääjälle jouduin tokaisemaan etten puhu yksityisasioistani työkavereille ja piste.

Ei tulisi mieleenkään ruveta utelemaan työkaverilta yksityisasioita. Jos itse kertoo keskustelussa, se on eri asia. En kuuluta omiakaan asioita vaikkei niissä mitään salaamista ole.

Puhu sen kanssa sitten jostain muusta kuin hänen yksityisasioistaan. Muitakin aiheita on ja ihan voi aloittaa työasioista, jos on työkaveri.

Vierailija kirjoitti:

Tietty CV:stä nimi, koulutus ja aikaisemmat työsuhteet mutta hän salaa esimerkiksi yhteystietonsa eikä koskaan puhu yksityisasioitaan. Työkaverit ei tiedä onko hänellä perhe, missä hän lomailee tai mitä hän harrastaa. Ihan kun olisi syrjäytynyt. Onko muilla tällaista?

Mihin tarvitset työkaverisi yhteystietoja? Miten hänelle ilmoitettiin että oli saanut työpaikan yrityksestä jos ei ollut ilmoittanut minkäänlaisia yhteystietoja?

Ei työelämästä kavereita olla hakemassa. Nykyään asiantuntijatöissäkin työelämä on armotonta kilpailua. Ei siellä ole ystävyydelle sijaa. Toimeen voi tulla aina ja olla asiallinen, mutta siihenpä se jääkin.

Fiksu mies pitää omat asiat ominaan kun teillä ilmeisesti kytätään kollegojen perheasioita ja harrastuksia. Sääliksi käy ihmisiä jotka ovat niin yksinäisiä, että pakottavat työkaverit ystävikseen vain yhteisen työpaikan takia. 

Mua ärsyttää pomon (on muuten mies) tapa udella kaikki yksityisasioista. En nyt ole suoraan sanonut, mutta vaihdan puheenaihetta, joten on vähitellen oppinut, että se ärsyttää. Hän myös kertoo kaikki perheensä asiat. Ei muuten kiinnosta! Olen töissä, en juoruamassa. Jos ei ole rikosrekisteriä, niin mitä sitten. Ja vaikka olisikin, niin jos on työssä rehellinen eikä väkivaltainen, niin edelleen mitä sitten. Mitä sä niillä yksityisasioiden tiedoilla teet? 

Uusi määritelmä: Henkilö joka ei kerro kaikkea itsestään työpaikan juoruköörille = syrjäytynyt. 

Minä olin yhdessä työpaikassa aika pitkäänkin. Tuntui melkein loukkaavalta, kun pomoni ei ollut pätkääkään kiinnostunut asioistani tai minusta ihmisenä, ei edes tiennyt, että minulla on perhe. Tunsin itseni joksikin työkoneeksi.

Kerran oli hyvä tv-sketsi "sosialistinen paratiisi" jossa pari muutti alueelle jossa naapurit utelivat kaiken ja kun pariskunta suunnitteli tekemisiään naapurit olivat "Ei kun yhdessä mennään..." Lopulta kysyttiin "mikä on yhdyntätiheytenne?".

Vierailija kirjoitti:

Kerran oli hyvä tv-sketsi "sosialistinen paratiisi" jossa pari muutti alueelle jossa naapurit utelivat kaiken ja kun pariskunta suunnitteli tekemisiään naapurit olivat "Ei kun yhdessä mennään..." Lopulta kysyttiin "mikä on yhdyntätiheytenne?".

Voi että kun haluaisin ymmärtää tämän vitsin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran oli hyvä tv-sketsi "sosialistinen paratiisi" jossa pari muutti alueelle jossa naapurit utelivat kaiken ja kun pariskunta suunnitteli tekemisiään naapurit olivat "Ei kun yhdessä mennään..." Lopulta kysyttiin "mikä on yhdyntätiheytenne?".

Voi että kun haluaisin ymmärtää tämän vitsin. 

Mikä tossa on vaikea ymmärtää vai oletko liian nuori?