Ex-miehen perhe tunkee elämääni

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksi yhteinen lapsi. Erottiin koska mies löi kerran. Anopin mielestä typerä syy erota.

Nyt jo vuoden ajan he ovat ilmestyneet kotiini lastani katsomaan. Mies saa tavata lasta normaalisti, mutta kuulema liian harvoin. On isällään kaksi viikonloppua kuussa ja isänsä vie harrastuksiin välillä viikolla. On miehen asia viedä lasta äidilleen, mutta ei vie. Niinpä anoppi tunkee kotiini, ja saattaa olla täällä 17-21. Eli lähes koko ajan mitä töiltäni olen...

Haluaisi viedä aina lapsen yökylään, juuri minun vuorollani... Maanittelee lasta ja ostaa tälle ihan kaikkea -paljon. Ahdistaa.

Lisäksi eksä tulee tänne lapsen kanssa ja välillä eksä istuu juomassa kahvia -minun kodissa, kun tulen töistä.. Onhan se kiva, että lapsella on seuraa, mutta oikeasti..

En saa sanottua mitään...... miten voin sanoa??

Älä sano mitään. Älä avaa ovea.

Hommaa mies sinne.

Exällä  ja sen perheellä ei ole mitään asiaa kutsumatta sun kynnyksen yli. Sun pitää ottaa lapselta avain pois isäviikonloppuina tai käyttää turvalukkoa jonka avainta lapsella ei ole.Tuollainen käytös on kotirauhan rikkomista. Porttikielto exän perheelle ja ilmoitus että soitat poliisit paikalle.

Ihan ekaks sun pitää saada suusi  auki ja sanoa etteivät ole tervetulleita. Mikset ole jo  tehnyt sitä? Älä  ole lapanen!

Tuntuu ettei oma elämäni ala ollenkaan.. Että olen edelleen osa sitä perhettä... Eron idea ei toteudu ollenkaan. Eksä saattaa laittaa viestejä miten uudessa työssä menee yms. Onko normaalia? Ostaa synttäri- ja äitienpäivälahjan ja saattaa tuoda tuliaisia matkoilta.. Olen sanonut ettei tarvi, mutta ei usko..

Appiukko toi päältä ajettavan ruohinleikkurin minulle, en tosiaan pyytänyt.. Käly laittaa viestejä ja pyytää baariin. Kutsuvat kaikkiin juhliinsa.. ja vielä laittaa aina eksän viereen istumaan. En keksi jatkuvasti tekosyitä..

En saa tähän mitenkään ketään uutta ihmistä, kun tuo perhe on jatkuvasti iholla.. Ollaan olti nuoresta asti yhdessä, joten entistä vaikeampaa saada erottua..

Ap

Haluavat sinut takaisin elämäänsä. Haluatko sinä? Tee päätös.

Opi rajat.

Olen sanonut anopille että ilmoittaisi tulostaan. Saan vastauksen että tapailenko jotain, että ei häntä haittaa. Hänestä tuli kauhea päsmäri kun lapsi syntyi.. Ainoa lapsenlapsi. Olen itse paljon hillitymmästä ja varovaisemmasta perheestä, enkä osaa noin tempperamenttisille sanoa. Pelkään konflikteja, enkä saa edes eksälle sanottua. Olen sanonut että veisi lasta äidilleen, niin vastaa ettei jaksa äitiään. Kun kysyn luuleeko että minä jaksan, niin ohittaa koko kysymyksen tai lupaa viedä omalla vuorollaan käymään. Käskee myös vaihtamaan lukot jos ahdistaa...

En haluaisi mitään riitaa tästä.

Ap

Mikset sano EI??? Itse asetat omat rajat.

Ei sinun tartte riidellä, riittää että kiellät tulemasta etkä avaa ovea. Älä anna muiden päättää puolestasi.

Lapsen takia en jotenkaan kehtaa.. ja kun usein vielä nauravat jos eksä on täällä kun tulen kotiin.. Kun muuten lapsi olisi 2h yksin. Ja nyt kesäisin mies tekee etänä, niin en jotenkaan voi olla niin itsekäs.. Kun minun kotona on piha... ja sitten voivat olla takapihalla, kun mies ei jaksa olla äidillään. Koko juttu on ihan hullu.

Nytkin olen vannonut itselleni, että syksyllä tämä hulluus loppuu. Mutta pelkään, että en pääse noista eroon kun vuosien päästä, jossain ylioppilasjuhlissa ehkä... tai niiden jälkeen.

En saa viikkoakaan olla rauhassa. Jos vien lapsen mökille tms, eksä soittelee hänelle, enhän voi sitä kieltää, mutta ahdistaa.. Onneksi tajuaa olla omina viikonloppuinani olla soittamatta minulle (ei aina silloinkaan)

Ap

Mistä noita kynnysmattoja syntyy? Anopille samalla mitalla. Katsoppa mitä sanoo kun kerrot että sulla on uus mies.

Jos et ole valmis asialle mitään tekemään, niin turha täältä on apua kysellä. Emme me etänä voi exän sukulaisia tai exää kieltää. Oma on valintasi.

Minkä ikäinen lapsi on? Ei sulla ole muuta vaihtoehtoa kuin sanoa suoraan ja jämäkästi että et halua kotiisi kutsumattomia vieraita. Olisiko sulla jotain kavereita tai sukulaisia, jotka voisi tukea sua asiassa? Olla vaikka paikalla kun teet asian selväksi. Ja ei sun tarvitse huutaa tai räiskyä, sanot vain rauhallisesti että et halua että tulevat kotiisi kutsumatta.

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut anopille että ilmoittaisi tulostaan. Saan vastauksen että tapailenko jotain, että ei häntä haittaa. Hänestä tuli kauhea päsmäri kun lapsi syntyi.. Ainoa lapsenlapsi. Olen itse paljon hillitymmästä ja varovaisemmasta perheestä, enkä osaa noin tempperamenttisille sanoa. Pelkään konflikteja, enkä saa edes eksälle sanottua. Olen sanonut että veisi lasta äidilleen, niin vastaa ettei jaksa äitiään. Kun kysyn luuleeko että minä jaksan, niin ohittaa koko kysymyksen tai lupaa viedä omalla vuorollaan käymään. Käskee myös vaihtamaan lukot jos ahdistaa...

En haluaisi mitään riitaa tästä.

Ap

Koita tajuta että sun on aika opetella sanomaan Ei. Sä annat noiden  kävellä sun yli mennen tullen ja palatessa. Koita ymmärtää että  on ihan yks hailee vaikkei ne pitäis susta. Niiden ei tartte. Sun ei tartte pitää niistä, sun pitää pitää puolesi. Ei konfiktia tarvii pelätä.On ihan sama vaikka  ne suuttuu, sun koti on sun koti ja sä ole ainoa joka voi asian tehdä niille selväksi. Sulla on sihen oikeus eikä   heillä ole oikeutta pahastua sillä he ovat tehneet väärin, et sinä. Lopeta oman varjosi pelkääminen.Olet huono esimerkki  lapsellesi kun olet noin rajaton.

Ja juu, vaihda ne lukot hölmö. Heti huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen takia en jotenkaan kehtaa.. ja kun usein vielä nauravat jos eksä on täällä kun tulen kotiin.. Kun muuten lapsi olisi 2h yksin. Ja nyt kesäisin mies tekee etänä, niin en jotenkaan voi olla niin itsekäs.. Kun minun kotona on piha... ja sitten voivat olla takapihalla, kun mies ei jaksa olla äidillään. Koko juttu on ihan hullu.

Nytkin olen vannonut itselleni, että syksyllä tämä hulluus loppuu. Mutta pelkään, että en pääse noista eroon kun vuosien päästä, jossain ylioppilasjuhlissa ehkä... tai niiden jälkeen.

En saa viikkoakaan olla rauhassa. Jos vien lapsen mökille tms, eksä soittelee hänelle, enhän voi sitä kieltää, mutta ahdistaa.. Onneksi tajuaa olla omina viikonloppuinani olla soittamatta minulle (ei aina silloinkaan)

Ap

Ei hvetti sä olet lapanen.  Exän    kontrolloi sua lapsen avulla koska katsoo omistavansa sut. Mietipä sitä. Sun ei tartte vastata exän puheluihin joka päivä, asiat voi hoitaa tekstarilla.  Tuo on jo häirintää ja kotirauhan rikkomista ja sinä annat sen tapahtua.Nyt valot päälle!

Niin.. ilmeisesti en ole ihan normaali. En ole ikinä asunut yksin, ja mies on aina hoitanut ihan kaikki asiat. Kai ex-appikin ajatteli, että en osaa edes ruohoa ajaa kun eksä on tehnyt senkin (pyytämättä). En kuitenkaan voi eksän kanssa palata yhteen, koska olin juuri sellainen mikä en ikinä haluaisi olla...

Nyt vaan pitäisi päästää itsekin irti. Kai se tuo turvaa kun kaupungissa on ihmisiä jotka välittää. En ikinä ajatellutkaan ettei he välittäisi. Tapa vaan on ihan äärimmäinen. Pelkään kai, että oikeasti hylkäävät vaikka sitä tavallaan haluan. Olen vaan ainoa lapsi itsekin, ja nyt en kuulu kenellekään enkä mihinkään..

Ap

Lyöminen on aina hyvä syy erota. Jos minä saisin jonkun niin kiukkuiseksi, että hän haluaa lyödä minua tai vice versa, niin silloin on hyvä lähteä eri teitä.

Vähän erolapsen näkökulmaa nyt.

Olen erimieltä kuin ne jotka sanovat "rajat heti nyt". Minusta on hyvä jos lähestyt asiaa varoen, koska jos vedät rajat tosi dramaattisesti suurella rytinällä, on riskinä että lapsen isä ja mummo alkavat hölöttää negatiivisia asioita sinusta lapselle, ja se on todella ahdistavaa lapsen näkökulmasta.

Esim. minusta olisi ollut kiva jos isä ja mummo olisi ollut noin aktiivisesti tekemisissä minun ja veljeni kanssa, ja äitini olisi tätä tukenut kiusaantumatta. Meillä päin ongelma ei todellakaan ollut, että isä olisi soitellut mökille omalle lapselleen vaan homma meni niin että velvollisuudesta nähtiin kaksi kertaa kuussa ja loppuaika menikin uuden perheen kanssa "ihan omalla porukalla".

Kolikon toinen puoli oli äidin kyvyttömyys hoitaa omaa ahdistustaan tai piilottaa se meiltä lapsilta. Häiritsi esimerkiksi kun äiti nyrpisteli ja valitti ääneen jos haistoi isän tupakanhajun kämpässään sen jälkeen kun isä oli käynyt korjaamassa tietokoneeni sillä aikaa kun äiti oli töissä. (pyynnöstä)

Lapsena tämän koin tietysti kritiikiksi itseäni vastaan, mun takiahan isäni tuli käymään joten mun takia myös äiti stressasi. Eli kumpikaan vanhempi ei hoitanut asioita kunnolla.

Ymmärrän, että sua ahdistaa mutta pakko sanoa että itsepähän teit lapsia hänen kanssaan. Siltikään yhtään vähättelemättä eronne syytä, ihan oikeutettua ahdistua sellaisen seurasta jolta on saanut turpaan. Jos ei kuitenkaan ole enää väkivaltainen, sun on pakko kärsiä hänen jonkinlaisesta läsnäolostan niin kauan kunnes lapsi tulee sellaiseen ikään, että pystyy täysin itsenäisesti pitämään yhteyttä isäänsä. Koita viilentää ja vetää rajoja pikku hiljaa, aikuisten kesken. Eikö erosta ole vasta vuosi?

Mitä enemmän uhraat omaa mukavuuttasi lapsen isäsuhteen puolesta, sitä paremmin takaat hyvän tulevaisuuden lapsellesi. Jos lapsi jatkuvasti huomaa ahdistuksesi, kärsii sekä isäsuhde että äitisuhde.

Kyllä mä olisin toivonut että oma äitini olisi vähän enemmän uhrautunut meidän puolesta sietämään isän läsnäoloa edes siinä määrin ettei haku ja vaihtotilanteet olisi aina tuntuneet kiusallisilta ja pelottavilta. Nyt en osaa olla kummankaan vanhemman kanssa luontevasti.

Hyvä kommentti. Olen kyllä yrittänyt olla luontevasti.. ja vaihdetaan kuulumisia, mutta samalla palaan siihen aiempaan rooliin mikä ahdistaa. Tiedän myös miehen haluavan vielä olla kanssani, mikä pahentaa tilannetta. Toivon vaan, että hän löytäisi uuden naisen kun on niin kiinni meissä..

Ap

Ja sinä olet kiinni miehessä.