Lue keskustelun säännöt.
Itsetunto romuna "persjalkaisuuden" vuoksi
13.06.2017 |
Jos joku ei kyseistä termiä tunne, niin mulla on siis tosi lyhyet jalat suhteessa selän pituuteen. Kokonaisuudessaan pituutta löytyy 174 cm, mutta jalat on ehkä 160-senttisen vartalosta... ja vastaavasti selkä sitten 180-senttisen vartalosta. Kaikkialla aina hehkutetaan pitkiä ja hoikkia jalkoja ja esim. kaikki mallit ovat sellaisia. Pitkien naisten hyväksi puoleksi sanotaan pitkät sääret, vaikka kaikilta pitkiltä niitä ei löydy.
Olen hoikka ja treenattu. Kroppani on siis tikissä, mutta näyttää vaan vitun rumalta mittasuhteiden takia. Lisäksi rakenteeltani olen ylävartalosta kapea ja siro (ja ylös on todella paljon vaikeampi saada lihasmassaa) ja jalat ovat luonnostaan tanakat. Olenko vaan tuomittu ikuisesti olemaan ruma? Toki olen iloinen, että kroppa toimii ja on terve. Lisäksi vaatteilla pystyy aika paljonkin huijaamaan, mutta silti tuntuu pahalta, koska itse tiedän mitä vaatteiden alta löytyy. :(
Eihän teistä kukaan voi vartaloani muuttaa, mutta lähinnä toivoisin kohtalotovereita. Oletteko päässeet asiasta yli?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas on suuret rinnat, joita on revitty, kähmitty ja kopeloitu nuoresta asti. Niitä ei saa milloinkaan piiloon.
Kun olen yrittänyt puhua jollekin auttajalle kuinka ahdistavaa on olla kopeloitavana, saan aina kuulla että pojat nyt vaan on tuollaisia ja ettei se mitään tarkoittanut. Ihme tarve ihan ammattiauttajillakin on kiiruhtaa kiusaajia puolustamaan.
Tota persjalkaisuutta ei voi nähdä sukupuoleen sidottuna vikana, jos yhtään lohduttaa.
Ymmärrän kyllä, että se on pidemmän päälle varmasti erittäin ärsyttävää. Toisaalta itsekin kiihotun suurista rinnoista. Se on vähän sama kuin isokaluisten miesten osalta tilanne (tosin se ei erotu yhtä helposti vaatteiden läpi). Se tietty osa kropasta on vain hyvin vahvasti seksualisoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsetunto romuna koska:
- olen myös persejalkainen, kas hei kohtalontoveri!
- olen yli 30v. (miehet pitävät vain nuorista naisista)
- en omaa paksua kaunista hiuspehkoa (eli joudun pitämään rumaa poikatukkaa)
- rasvaa kertyy omituisiin paikkoihin aineenvaihduntasairauden vuoksi (jonka johdosta olen kauttaaltaan oudon muotoinen)
- en omaa seksikästä uumaa, vaan olen tasapaksu pönikkä outoineen rasvasiivekkeineen
- silmien alla on ryppyjä ja tuntuu kuin naama hieman roikkuisi
Mitäs vielä... listaa voisi varmaan jatkaa loputtomiin. :(
Totuus on todennäköisesti se, etten koskaan kelpaa kenellekään miehelle, koska naisten ulkoinen kauneus on heille niin tärkeetä. Mutta ei mahda mitään. Naisille asetetaan niin paljon kriteereitä miltä heidän pitäisi näyttää. Jotkut sitten sortuu kaiken tämän paineen alle.
Ikäsi ei ole vielä ongelma. Ohuetkin hiukset ovat yleensä nätimmät vähän pidempinä naisilla. Silmienalusrypyt hoituvat joko kosmetologin tai plastiikkakirurgian keinoin melko edullisesti.
Persjalkaiset näyttävät ihanilta ja sopusuhtaisilta korkkareissa, kun taas me lyhytselkäiset näytetään niissä helposti käveleviltä tikkareilta! Hyvät ja huonot puolensa joka kropassa.
Voi huoh, kun on nuorten(?=) naisten itsetunto pienestä kiinni :(!
Korkokengät 5-7 cm ja pitkät leveälahkeiset housut. Niillä saat lisää "jalkoja". Huomioi vyötärölinjan korkeus siis nosta sitä. Kokeile eri vaatekappaleita ja materiaaleja. Kiinnitä huomio jaloista muualle esim. asusteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen myös persjalkainen, ja tässä tapauksessa persjalkani ovat todella lyhyet, kun olen itsekin lyhyt (alle 155 cm).
Minulla oli pitkään kompleksi asiasta. Olin onneton, vihasin ja häpesin itseäni ja vitutti. Joskus tuntui, että en halua elää tällaisena. Vaikka olen terve ja sporttinenkin jopa.
Ja sitten, eräänä päivänä, väsyin koko juttuun. Ei vain kiinnosta. Ei yhtään. En tiedä voiko sanoa että olen hyväksynyt itseni tai että minulla on parempi itsetunto, kun en ole tietoisesti mitenkään hyväksynyt, enkä yrittänyt mitenkään parantaa itsetuntoani. Tiedän vain, ettei minua oikeasti kiinnosta jalkojeni pituus enää lainkaan, en edes erikseen ilahtuisi jos ne nyt yhtäkkiä kasvaisivatkin pidemmäksi niin että olisin sopusuhtaisempi. Mutta jos jotakuta muuta kiinnostaa ja innostaa minun persjalkaisuuteni, niin siitä vain. Asia ei kuitenkaan enää kosketa minua mitenkään, ei hyvässä eikä pahassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas on suuret rinnat, joita on revitty, kähmitty ja kopeloitu nuoresta asti. Niitä ei saa milloinkaan piiloon.
Kun olen yrittänyt puhua jollekin auttajalle kuinka ahdistavaa on olla kopeloitavana, saan aina kuulla että pojat nyt vaan on tuollaisia ja ettei se mitään tarkoittanut. Ihme tarve ihan ammattiauttajillakin on kiiruhtaa kiusaajia puolustamaan.
Tota persjalkaisuutta ei voi nähdä sukupuoleen sidottuna vikana, jos yhtään lohduttaa.Ymmärrän kyllä, että se on pidemmän päälle varmasti erittäin ärsyttävää. Toisaalta itsekin kiihotun suurista rinnoista. Se on vähän sama kuin isokaluisten miesten osalta tilanne (tosin se ei erotu yhtä helposti vaatteiden läpi). Se tietty osa kropasta on vain hyvin vahvasti seksualisoitu.
Jos olet kiinnostunut naisesta joka ei ole kiinnostunut sinusta, sinun kiinnostuksesi on naisen kannalta vain väkivaltaa.
Se että sinä olet kiinnostunut jostain ei tee sinusta kiinnostavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas on suuret rinnat, joita on revitty, kähmitty ja kopeloitu nuoresta asti. Niitä ei saa milloinkaan piiloon.
Kun olen yrittänyt puhua jollekin auttajalle kuinka ahdistavaa on olla kopeloitavana, saan aina kuulla että pojat nyt vaan on tuollaisia ja ettei se mitään tarkoittanut. Ihme tarve ihan ammattiauttajillakin on kiiruhtaa kiusaajia puolustamaan.
Tota persjalkaisuutta ei voi nähdä sukupuoleen sidottuna vikana, jos yhtään lohduttaa.Aina jokun tissiliisan pitää tulla pätemään tisseillään. Tämä ketju ei nyt tällä kertaa koskenut sun ylivertaisia tissejäsi, ok?
Ai pätemään ylivertaisesti? Kyse oli rumuuden tunteesta, samantyyppinen kuin aloittajalla.
Joskus toivoo että paha osuisi vaihteeksi sinne, toisten vähättelijöihin.
Minä olen myös persjalkainen.
(Eniten kuitenkin vaivaa se, että mulla on tosi ruma naama.)
Pallomahan "pitäisi" varmaan olla lyhytselkäisten ongelma, mutta ehei. Pitkästä selästä huolimatta minulla on aina ollut iso maha.Iso maha, leveä vyötärö ja olematon lantio. Ah, naisellista. Maha on isompi kuin takamukseni ja enemmän edessä kuin rintani.
Persjalkaisuuttani korostaa se, että takamukseni on roikkuvaa mallia. Olen muutenkin todella laihaläski, tai no normaalipainoinen nykyään, mutta ihoni on erittäin roikkuva ympäri kehoa. Näytän kamalalta esim. vaaka-asennossa maatessani, koska iho valahtaa painovoiman vaikutuksesta toiselle puolelle. Tulen niin tietoiseksi tästä aina kun katson jossain elokuvassa, kun rakastavaiset tai ystävykset makaavat sängyllä kyljillään naamat toisiaan vasten. Katson kateellisena heidän naamojaan, jotka pysyvät kallellaankin symmetrisinä. En tiedä onko heidän naamansa sellaiset, koska "kaikilla" on vai koska he ovat näyttelijöitä, joiden pitää näyttää hyvältä. Näyttelijöitä katsoessa ei aina tiedä, mikä on normaalin ihmisen ominaisuus ja mikä hyvännäköisen ihmisen ominaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minulla on pitkät jalat, leveä lantio ja kapeat hartiat. Vyötäröäkin löytyy. Olen mies. Me oltaisiin hyvät panofrendit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas on suuret rinnat, joita on revitty, kähmitty ja kopeloitu nuoresta asti. Niitä ei saa milloinkaan piiloon.
Kun olen yrittänyt puhua jollekin auttajalle kuinka ahdistavaa on olla kopeloitavana, saan aina kuulla että pojat nyt vaan on tuollaisia ja ettei se mitään tarkoittanut. Ihme tarve ihan ammattiauttajillakin on kiiruhtaa kiusaajia puolustamaan.
Tota persjalkaisuutta ei voi nähdä sukupuoleen sidottuna vikana, jos yhtään lohduttaa.Aina jokun tissiliisan pitää tulla pätemään tisseillään. Tämä ketju ei nyt tällä kertaa koskenut sun ylivertaisia tissejäsi, ok?
Ai pätemään ylivertaisesti? Kyse oli rumuuden tunteesta, samantyyppinen kuin aloittajalla.
Joskus toivoo että paha osuisi vaihteeksi sinne, toisten vähättelijöihin.
Tosiasiat ei muuksi muutu, vaikka poistatitkin kommenttini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi ulkonäkö merkkaa naisessa varsin vähän. Ikä on huomattavasti merkityksellisempi asia.
Miksi tätä downvotetaan niin paljon, lisääntymisbiologinen totuus 😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpsistä.
Ulkonäkö on sivuseikka.
Se mitä olet Oikeasti on tärkeämpää.
Mä oon koko elämäni kärsinyt mahastani. En ole ylipainoinen, vaan mahan muoto sivusta katsottuna on outo. Laihanakin se tekee kolme selkeää kumpua/makkaraa - yksi heti rinnan alla, navan kohdalla ja alavatsassa. Näytän rantautuneelta hylkeeltä (tai Amy Schumerilta kuuluisassa alastonkuvassaan, vaikka olen 15kg laihempi) jos liikahdankin tikkusuorasta asennosta.
Asiaa ei ole helpottanut ainakaan se, että kukaan mies ei ole minusta tykännyt. Onpa myös muutama yökkäily-kommentti tullut kuultua... Yritäpä sitten löytää seurustelukumppania ja tuntea itsensä kauniiksi.
Kaikilla meillä on siis murheensa, myös minulla kaunisjalkaisella.
Feikkaa vaatteilla! Meikataanhan sitä naamaakin. Ideoita:
- käytä korkokenkiä ja esim. nuden sävyisiä korkkareita, mutta vältä ns. Ankle bootseja jotka pilaavat jalkojen mittasuhteet
- pitkät saappaat ja ylipolvensaappaat ovat käteviä Suomen olosuhteissa
- käytä korkeavyötäröisiä farkkuja esim. Levenevillä lahkeilla. Näiden kanssa sopivat korkkarit
- pue lyhyempiä ja tiukempia yläosia
- korosta värein ja asustein ylävartaloa, häivytä alaosaa
Olet varmasti kaunis sopivalla tyylillä. Älä turhaan häpeä vaan korosta parhaita puoliasi 😊 se on sallittua kaikille.
Voiko olla turhempaa tointa kuin murehtia sellaista mitä ei voi muuttaa? Tai tehdäänhän niitä säärtenpidennysleikkauksia jossakin (lähinnä tietenkin sairauksista johtuviin oikeasti lyhyisiin raajoihin), varmaan rahalla tekevät ap:llekin. Yleensä siinä sääriluut sahataan poikki, laitetaan sitten laitteisiin, joissa parantuvaa luuta levitetään ruuveja kiristämällä päivittäin muutama kuukausi, on kuulema kivuliasta, eika aina onnistukaan.
Ole iloinen toimivista sääristäsi. Joutuu ehkä ottamaan useamman askeleen kuin pidemmillä, mutta perille pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä sinne itä-Suomeen!
Koomista tässä on myös se, että olen Länsi-Suomessa ja sukutaustani on aika pitkälti suomenruotsalaista :D Meidänhän pitäisi olla pitkäjalkaisia ja Itä-Suomalaisten lyhytjalkaisia...
Mutta kiitos kaikille ihanista vastauksista! Tuli heti paljon parempi mieli :)
Aina jokun tissiliisan pitää tulla pätemään tisseillään. Tämä ketju ei nyt tällä kertaa koskenut sun ylivertaisia tissejäsi, ok?