Mistä johtuu äkilliset "masennuskohtaukset"?

Pidä päiväkirjaa masiksistasi. Kirjoita alkamisajankohta niin tarkasti kuin osaat, kestot yms. ja listaa asioita, joita olet tehnyt ennen kohtauksen alkamista. Tällä tavalla voit alkaa nähdä kuvioita ja säännönmukaisuuksia, joita et ole ehkä aikaisemmin tullut ajatelleeksi. Laukaisevia tekijöitä voi olla läsnä ilman, että niistä on varsinaisesti tietoinen.

Yleisin syy taustalla on liian vähäinen uni.

Toinen vitamiini- ja hivenainevarastot vähissä kehossa.

Kolmas yksityiselämään liittyvät asiat, esimerkiksi kohottavien kontaktien puute, eli henkilö viettää liian paljon aikaa joko omassa seurassaan tai epäsopivassa seurassa josta ei saa riittävää , mieltään virkistävää vuorovaikutusta irti.

Virtahepo kirjoitti:

Pidä päiväkirjaa masiksistasi. Kirjoita alkamisajankohta niin tarkasti kuin osaat, kestot yms. ja listaa asioita, joita olet tehnyt ennen kohtauksen alkamista. Tällä tavalla voit alkaa nähdä kuvioita ja säännönmukaisuuksia, joita et ole ehkä aikaisemmin tullut ajatelleeksi. Laukaisevia tekijöitä voi olla läsnä ilman, että niistä on varsinaisesti tietoinen.

Juurikin näin.

Viisas neuvo tuo että tutkii mikä laukaisee alakulon.

Eräs syy alavireisee, "siipi maassa" oloon on myös ikävien uutisten runsas lukeminen/näkeminen päivittäin, jolloin ne koskettavat ja tulevat osaksi sitä omaa arkea, lisäten toivottomuuden ja lohduttomuuden tunnetta salakavalasti varsinkin herkempään mieleen, vaikka emme tätä aina tiedosta.

On siis tärkeää millä mieltämme ruokimme ja millaiset virikkeet ja ärsykkeet arkielämäämme ympäröi, sillä aina ei ole mahdollisuutta jokaiselle päästä palautumaan ärsyketulvasta vaikkapa veneretkelle tai kauniiseen luontoon (metsäretkelle) hämmästelemään ja kokemaan kuinka ihminen on aina osa luontoa.

Luonto (+eläimet) parantaa, tai ainakin lohduttaa surullista ihmistä.

Sokeri on tyypillinen. Kun vie pois mielihyvän, vie pois tahdon elää. Muita tekijöitä voi olla lääkkeet ja huumeet.

Äkillinen alakulo, itkuisuus, jne mille ei osaa antaa selkeää syytä voi hyvin usein johtua hormoonitoiminnasta vaikkapa naisten kohdalla ennen kuukautisten alkua, joillakin sen aikana.

Myös raskaus herkistää mielen .

Samoin ikäväntunne tai kaunis muisto jonka jokin tietty asia nosta mielen pinnalle ( kesän tuoksu, jokin mielleyhtymä lapsuuteen jostain henkilöstä, ensirakkauden muisto joka tulee mieleen, jne).

Me ihmiset olemme herkkiä ja tuntevia - haavoittuvaisia olentoja, mikä tässä kovassa ja positiivisuutta ja täydellisyyttä ylistävässä aikakaudessamme usein unohtuu.  Kaiken ainutkertaisuus ja katovaisuuden havaitseminen yllättäen saattaa saada aikaan haikean syvän alakulon tunteen ja se on normaali, terve tunne eikä mikään masennusoire. Silloin on aika miettiä mistä pitää että se sitä omaa mieltä virkistäisi ja tulisi kiva olo.

Huomioi mitä olet syönyt ennen masiksen alkamista. Voi olla ihan kemiallista.

"Onko sulla koskaan ikävä tullut,

vaikket tiedä

mitä

edes

kaipaatkaan"

Laulaa Pave Maijanen laulussa nimeltä " Ikävä",

ja se kuvaa osuvasti ihmisen silloin tällöin kiinni saavaa ja miettimään pysäyttävää olemassaolon alakuloa.

Verensokerin ja hormoonien muutokset mulla eniten vippaa mielialaa. Varsinkin nuorempana illalla aina kadutti ja itketti kaikki omat tekemiset. Vieläkin väsymys ja epätoivo heiluttelee mielen tasapainoa.

Vaaditko sinäkin itseltäsi ja elämältä täydellisyyttä, haluaisitko asioiden menevän niin kuin suunnittelit ;) ? Mulla tuota vikaa on liikaakin...

Mulla tulee tuollaisia ennen kuukautisia. En ollut aiemmin huomannut säännönmukaisuutta, mutta avopuoliso huomasi että toistuu suunnilleen samaan aikaan lähes joka kuukausi.

Eli itselläni on hormonaalista.

Vierailija kirjoitti:

Verensokerin ja hormoonien muutokset mulla eniten vippaa mielialaa. Varsinkin nuorempana illalla aina kadutti ja itketti kaikki omat tekemiset. Vieläkin väsymys ja epätoivo heiluttelee mielen tasapainoa.

Vaaditko sinäkin itseltäsi ja elämältä täydellisyyttä, haluaisitko asioiden menevän niin kuin suunnittelit ;) ? Mulla tuota vikaa on liikaakin...

Tuo on niin totta, että tosi moni on todella kriittinen ja kohtuuttoman ankara itseään ja valintojaan kohtaan unohtaen että hei mä olen vain ihminen ja muutkin mokaa.

Hellyyttä ja ymmärrystä kehiin, myös sitä itseään kohtaan, kiitos.

Ja takuulla niitä sisukkaita ja neorakkaita oivalluksia ja onnistumisen hetkiäkin on jokaiselle osunut jossain vaiheessa, esimrkiksi että on tosiaan selviytynyt takaisin ratsun selkään jostain pahasta paikasta. Silloin on syytä muistaa myös taputtaa itseään selkeään että wautsi hyvin tehty, ellei kukaan muu niin tee.

Olkaa naiset ylpeitä itsestänne ja elämästänne, teillä on syytä siihen takuulla.

Hormonien vaihtelut on minustakin ensimmäinen mieleen tuleva selitys. Kannattaa merkitä kalenteriin vaikka puolen vuoden ajan ne päivät, kun masennuskohtauksia tulee.

Selittämättömältä tuntuvaa, äkillistä alakuloisuutta ja ahdistusta voivat aiheuttaa myös tilanteiden, havaintojen synnyttämät mielleyhtymät joihinkin ahdistaviin muistoihin eli menneisyyden kokemuksiin. Ei tarvitse sairastaa erityistä traumahäiriötä, jotta näin voi tapahtua. Kaikilla on menneisyydessään ahdistavia kokemuksia ja niiden palautuminen mielleyhtymien kautta on normaali ihmismielen mekanismi.

Tälle mekanismille ei voi tehdä mitään tietenkään, mutta ahdistuksen saa puolitettua pysähtymällä hetkeksi ja nimeämällä kielteisiä tunteitaan ja ikäviä ajatuksiaan, eli tunnistamalla ne. Myös se, että muistuttaa itseään kokemuksen normaaliudesta ja siitä, että muistot kuuluvat menneisyyteen, auttaa. Tähän kaikkeen ei tarvitse käyttää kuin esim. minuutin, pari.

Monia vaivaa ns "sunnuntai"ahdistus, mikä pitää sisällään tympäännyttävän tunteen alkavan työviikon vaatimuksista ja velvollisuuksista.

Varsinkin jos kokee työympäristönsä ilmapiiriin voimiaan imevänä tai työsuoritteen kohtuuttomana  tai itsensä riittämättömänä. Eli ihmisen on peitettävä vastenmielisyytensä tai väsymyksensä pinnistellen ja sinnitellen valmiiksi ennakoiden jaksamistaan ja voimavarojaan punniten tulevan työviikon verran --tietää siis sunnuntaina taas moisen ihanuuden olevan edessä. On suoriuduttava ja mentävä vaikka sisimmässään haluaisi olla jossain muualla.

Olisi kiinnostavaa lukea, tässä asiayhteydessä, erilaisia selvitymiskeinoja millä palstan kirjoittajat/lukijat pääsevät tasapainoon masennuksen puraistessa yllättäen.

Itselläni toimii musiikki tai puhelu kivalle ja älykkäälle ystävälle.

E-pillerit aiheuttivat samoja oireita.

Kahvi voi aiheuttaa ahdistusta myös.

Mulla tulee pari päivää ennen menkkoja niin kamala masennus etten pääse ylös sängystä. Nuorena kun ne hormonit oli pahimmillaan ja olin juonut muutaman oluen - yritin tappaa itseni, vaikka normaalisti en ole masentunut :) nykyään aikuisena yritän muistaa että se menee ohi, silti monesti se ottaa vallan ja makaan lamaantuneena sängyn pohjalla ja pohdin kuolemaa..

Vierailija kirjoitti:

E-pillerit aiheuttivat samoja oireita.

TOTTA! 

Mieli oli myös täällä ihan maassa  aikoinaan kun söi niitä.

Helposti unohtuu kuinka rankkoja valmisteita ne ovat,

harva gynekologikaan niitä enää määrää vaimolleen.

Ul kirjoitti:

Mulla tulee pari päivää ennen menkkoja niin kamala masennus etten pääse ylös sängystä. Nuorena kun ne hormonit oli pahimmillaan ja olin juonut muutaman oluen - yritin tappaa itseni, vaikka normaalisti en ole masentunut :) nykyään aikuisena yritän muistaa että se menee ohi, silti monesti se ottaa vallan ja makaan lamaantuneena sängyn pohjalla ja pohdin kuolemaa..

Tämän vuoksi aikoinaan keksittiin naisille kauneuskylpylät ja spa-hoidot?

Ostoskeskukset piristävine shoppailuineen?

Manikyyrit ja ripsienpidennykset ja kampaamot auttaa monille kun on siipi maassa hetkellisesti.