Eroahdistus: mitä, milloin, miten, miksi...
Eli mitä tuo eroahdistus on, milloin se " iskee" ja miten siihen pitäisi suhtautua? Voiko vauvan eroahdistusitkuja miten välttää tai helpottaa? Tiijän et se kuuluu ikään mut kiinnostais kuulla millasta muilla on ollu ja miten siitä on selvitty. Meillä 10-kuinen on alkanu itkeä äidin perään kun äiti menee vessaan tms. ja mietitiin et miten siihen pitäs suhtautua, mitä tehdä...Kiitti vastauksista!
Kommentit (3)
auttavat kuulemma myös. Lapsen ajantaju on vielä niin kehittymätön, että raukkaparka luulee kadonneen äidin hävinneen lopullisesti. Piiloleikeissä oppii että vaikka äiti ei ole näkyvissä ei hän silti ole minnekään kadonnut...
meillä onkin in ja lapselle on valtava riemu kurkistella sohvan alle ja nojatuolin taakse et mihin se äiti häviskään. Isin ja mummojen kanssa ollaan myös piilosilla.
eroahdistus kai liittyy jotenkin siihen, että vauva on ymmärtänyt olevansa erillinen olento ja siksi on tunneherkässä vaiheessa. Eroahdistuksen kohde on useimmiten äiti, joka hoitaa lasta kuitenkin eniten. Meillä on 9-kuisella ollut havaittavissa lievää eroahdistusta, joka ilmenee siten, että äitiä seurataan kuin hai laivaa joka paikkaan. Jos olen suihkussa poika istuu uskollisesti oven takana niin kauan kuin tulen ulos, vaikka isänsä kuinka yrittäisi leikittää ja houkutella muihin juttuihin...
Minä ainakin olen yrittänyt sylitellä mahdollisimman paljon, aina kun poika tuntuu sitä tarvitsevan. Muuten kai eroahdistus tulisi vain kestää, kyllähän se aikanaan menee ohi. Niin, ja kait pitäisi yrittää välttää liikaa hoitoon laittamista tässä vaiheessa - ainahan se ei tietysti ole mahdollista, jos on töihin lähdettävä...
Näin siis minä olen tulkinnut sen mukaan, mitä olen eri lähteistä asiasta lukenut...