Lue keskustelun säännöt.
Elämän tärkeät päätöksen miehen aikataulun mukaan?
05.06.2017 |
Nyt kun mietitte suhteenne etappeja, oletteko huomanneet että kihloihin menot, naimisiinmeno, yhteenmuutto tms. ovat tapahtuneet kun mies on niihin valmis?
Itse olen alkanut huomaamaan että elämässämme voimme ottaa steppejä aina vasta kun mies on 100% varma että on valmis.
Olemme alusta asti puhuneet koirista, omistusasunnosta, lomamatkoista, häistä jne jne. Olemme olleet ns. samalla linjalla että nämä tapahtuvat, mutta kun kysyn aikataulusta tai yritän ehdottaa jotain: mies vastaa aina samalla tavalla "noo sitten kun olen valmis" tms tms. Eli periaatteessa kun hän on valmis - pitäisi minun olla myös? Mutta kun minä olen valmis -- miehen ei tarvitse suostua? näin siis karkeasti sanottuna.
Minua on alkanut suunnattomasti ärsyttämään tämä, ja olenkin sanonut tästä miehelle, mutta en oikein usko että hän ymmärtää asiaa.
Olemme olleet yhdessä kolme vuotta ja jokaikistä päätöstä olen saanut odottaa että mies on valmis. Jos minä vaadin - olen malttamaton ja pirttihirmu ja jos mies päättää että NYT mennään naimsiin - on se romanttista jne.
Ja kyllä olemme onnellisia ja mies on todellakin tosissaan kanssani, en vain ymmärrä miksi kaikkea pitää odotuttaa eikä mitään ns. voi sopia?
Onko kukaan muu huomannut samaa?
Kommentit (39)
Ei sinun tarvitse suostua silloin kun mies on valmis. Jos sinä et ole valmis hankkimaan teille koiraa kun mies on, niin sinä sanot että odotetaan sen koiran kanssa vielä vuosi tai kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies on ollut se, joka nopeammin (ja suuremmalla intensiteetillä) halusi esim. seurustelun aloittamista, yhteenmuuttoa, yhteisten isojen hankintojen tekemistä ym. Kyllä minäkin halusin niitä juuri hänen kanssa, mutta minun tahtini oli hitaampi.. Joten taisin vastata jotain tuollaista, että "joo, mutta vähän myöhemmin, sitten kun olen valmis". Eli meillä mies maanitteli minua tuollaisiin.. Ja kun olin valmis ja suostuin niin mies varmaan aina huokasi helpotuksesta, että vihdoin.
Yleensä näiden kaikkien asioiden ja etenkin niiden suhteen tapahtuvan hätäilyn takana on naisen pesänrakennusvietti eli voimakas hormonaalinen vaikutus. Mutta moderni voimaistunut suomalainen uusfeministi saa toki käännettyä tämänkin asian toisinpäin niin, että mies saadaan näyttämään syylliseltä ja roistolta.
Uskomatonta.
Ei kyse ole siitä että minä olen valmiimpi kuin mies aikaisemmin. Kyse oli siitä, että kokeeko joku muu samoin; suuret elämän etapit tehdään kun mies on valmis? Eli juuri naimisiinmeno tai yhteenmuutto - - lapsen hankinta. Eli ns. perinteistä odottaa että mies ehdottaa, mutta jos itse ehdottaa / vaatii se on ns. väärin. AP
Ota vähän vanhempi mies jolla on jo ns. elämän perusteet kunnossa niin ei tarvitse odotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki tärkeät yhteiset päätökset tapahtuvat hitaamman ehdoilla. Sehän on ihan itsestäänselvä asia. Kaksi ihmistä kun ei voi mennä keskenään naimisiin, elleivät molemmat sitä halua. Tai sehän olisikin hauskaa, kun kotiin tultuaan huikkaisi jo eteisestä: "Moikka kulta, mä nyt kävin sit samalla maistraatissa ja laitoin meidät naimisiin. Parsa oli loppu Prismasta."
Vierailija kirjoitti:
Yleensä näiden kaikkien asioiden ja etenkin niiden suhteen tapahtuvan hätäilyn takana on naisen pesänrakennusvietti eli voimakas hormonaalinen vaikutus. Mutta moderni voimaistunut suomalainen uusfeministi saa toki käännettyä tämänkin asian toisinpäin niin, että mies saadaan näyttämään syylliseltä ja roistolta.
Uskomatonta.
Höh, en minä halua lapsia. Ei tässä kyse ole mistään hormooneista. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota vähän vanhempi mies jolla on jo ns. elämän perusteet kunnossa niin ei tarvitse odotella.
Olemme reilusti yli 30v molemmat. AP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä näiden kaikkien asioiden ja etenkin niiden suhteen tapahtuvan hätäilyn takana on naisen pesänrakennusvietti eli voimakas hormonaalinen vaikutus. Mutta moderni voimaistunut suomalainen uusfeministi saa toki käännettyä tämänkin asian toisinpäin niin, että mies saadaan näyttämään syylliseltä ja roistolta.
Uskomatonta.
Höh, en minä halua lapsia. Ei tässä kyse ole mistään hormooneista. AP
Pesänrakennusvietti kattaa kaiken lisääntymistä turvaavan taustatoiminnan kuten kumppanin kanssa vakiintumisen(kihlat, häät) sekä sen itse pesän (yhteenmuutto, asuntolaina, sisustus). Hormonisi toimivat vaikka sinä sanoisit jotain ihan muuta, tai vaikka mielessäsi tällä hetkellä ajattelisitkin ettet halua lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tärkeät yhteiset päätökset tapahtuvat hitaamman ehdoilla. Sehän on ihan itsestäänselvä asia. Kaksi ihmistä kun ei voi mennä keskenään naimisiin, elleivät molemmat sitä halua. Tai sehän olisikin hauskaa, kun kotiin tultuaan huikkaisi jo eteisestä: "Moikka kulta, mä nyt kävin sit samalla maistraatissa ja laitoin meidät naimisiin. Parsa oli loppu Prismasta."
Joo ymmärrän tämän ihan hyvin. Eikä tämä ollut minun pointti ollenkaan. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä näiden kaikkien asioiden ja etenkin niiden suhteen tapahtuvan hätäilyn takana on naisen pesänrakennusvietti eli voimakas hormonaalinen vaikutus. Mutta moderni voimaistunut suomalainen uusfeministi saa toki käännettyä tämänkin asian toisinpäin niin, että mies saadaan näyttämään syylliseltä ja roistolta.
Uskomatonta.
Höh, en minä halua lapsia. Ei tässä kyse ole mistään hormooneista. AP
Pesänrakennusvietti kattaa kaiken lisääntymistä turvaavan taustatoiminnan kuten kumppanin kanssa vakiintumisen(kihlat, häät) sekä sen itse pesän (yhteenmuutto, asuntolaina, sisustus). Hormonisi toimivat vaikka sinä sanoisit jotain ihan muuta, tai vaikka mielessäsi tällä hetkellä ajattelisitkin ettet halua lapsia.
Minulla on lapsi jo. Enkä voi saada enempää. Enkä haluaisi vaikka voisin. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota vähän vanhempi mies jolla on jo ns. elämän perusteet kunnossa niin ei tarvitse odotella.
Olemme reilusti yli 30v molemmat. AP.
Rupsahdusta edeltäviä potetntiaalisen lisääntymisen vuosia on sinulla siis enää muutama jäljellä. Ei ihme, että hormonimyrskyssä hätäily on sitä luokkaa että pitää nettifoorumeillekin avautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota vähän vanhempi mies jolla on jo ns. elämän perusteet kunnossa niin ei tarvitse odotella.
Olemme reilusti yli 30v molemmat. AP.
Rupsahdusta edeltäviä potetntiaalisen lisääntymisen vuosia on sinulla siis enää muutama jäljellä. Ei ihme, että hormonimyrskyssä hätäily on sitä luokkaa että pitää nettifoorumeillekin avautua.
OK! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä näiden kaikkien asioiden ja etenkin niiden suhteen tapahtuvan hätäilyn takana on naisen pesänrakennusvietti eli voimakas hormonaalinen vaikutus. Mutta moderni voimaistunut suomalainen uusfeministi saa toki käännettyä tämänkin asian toisinpäin niin, että mies saadaan näyttämään syylliseltä ja roistolta.
Uskomatonta.
Höh, en minä halua lapsia. Ei tässä kyse ole mistään hormooneista. AP
Pesänrakennusvietti kattaa kaiken lisääntymistä turvaavan taustatoiminnan kuten kumppanin kanssa vakiintumisen(kihlat, häät) sekä sen itse pesän (yhteenmuutto, asuntolaina, sisustus). Hormonisi toimivat vaikka sinä sanoisit jotain ihan muuta, tai vaikka mielessäsi tällä hetkellä ajattelisitkin ettet halua lapsia.
Minulla on lapsi jo. Enkä voi saada enempää. Enkä haluaisi vaikka voisin. Ap.
Ei sillä ole mitään tekemistä tässä kohtaa mitä sinä luulet haluavasi tai voitko saada lapsia tai et. Lopullinen rupsahdus lähestyy, siksi hätäily.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on ollut se, joka nopeammin (ja suuremmalla intensiteetillä) halusi esim. seurustelun aloittamista, yhteenmuuttoa, yhteisten isojen hankintojen tekemistä ym. Kyllä minäkin halusin niitä juuri hänen kanssa, mutta minun tahtini oli hitaampi.. Joten taisin vastata jotain tuollaista, että "joo, mutta vähän myöhemmin, sitten kun olen valmis". Eli meillä mies maanitteli minua tuollaisiin.. Ja kun olin valmis ja suostuin niin mies varmaan aina huokasi helpotuksesta, että vihdoin.
Meillä lähes sama. Kahdesti sai kosiakin.
Vaihda miestä äläkä alistu tuollaiseen pompotteluun!
En minä tässä maltamattomana odota häitä tai kosintaa, tai lapsia tai mitään muuta hormoonipäissäni. Vain ylipäätänsä puhun kaikista päätöksistä, että on perinteistä miehen viedä näissä asioissa ja ns. nainen on aina heti valmis kun mies päättää että nyt on itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole siitä että minä olen valmiimpi kuin mies aikaisemmin. Kyse oli siitä, että kokeeko joku muu samoin; suuret elämän etapit tehdään kun mies on valmis? Eli juuri naimisiinmeno tai yhteenmuutto - - lapsen hankinta. Eli ns. perinteistä odottaa että mies ehdottaa, mutta jos itse ehdottaa / vaatii se on ns. väärin. AP
Mun mieheni varmasti kokee, koska minä olen meillä se pidempään harkitseva osapuoli.
Kolmikymppisenä ja sitä nuorempana minäkin halusin olla se osapuoli, joka saisi "päättää" koska asiat tapahtuu. Tai siis niin, että voisin olla se, joka sanoo että nyt muutetaan yhteen ja oispa kiva mennä kihloihin ja ne tapahtuisi heti tuosta ehdotuksestani. No pari yhteenmuuttoa tapahtui ehdotuksestani heti, samaten asunnon osto, muutama seurustelun aloitus, koiran hankinta jne. Ja huomasin, että olen jotenkin takaraivossani epävarma siitä, että onko mies täysillä mukana. Sitten sinkkuunnuin taas kerran 33-vuotiaana, ja ajattelin että muutan ajattelutapaani täysin. Päätin ryhtyä mihinkään vain niiden miesten kanssa, jotka ovat se osapuoli, joka tekee selväksi että haluaa aloittaa seurustelun, muuttaa yhteen jne. Eli ehdotus tulee niihin mieheltä, ja ehdottomasti ensimmäinen puheeksiotto aiheesta tulee mieheltä. Eli minä en kertaakaan ehdota enää kellekään mitään tuollaista steppiä suhteessa.
Mitäkö tapahtui? Treffailin paljon miehiä, ja huomasin että tietyntyyppiset miehet karsiutuu kyllä "valikoimasta" pois tuon muutokseni takia. Oli paljon miehiä, joista ei olisi ollut siihen, että mies vie. Eli että mies ottaa ohjat parisuhteissa. Osa oli häilyväisiä sitoutumisasioiden kanssa ylipäätään, mutta suurin osa oli jollain tavalla huonoitsetuntoisia tai itsetunnoltaan epävarmoja miehiä, tai muuten persoonaltaan alistuvaisuuteen taipuvaisia. No, he eivät olleet minulle sopivia, koska tiesin että heidän kanssaan en voi tulla onnelliseksi, en voi olla enää onnellinen, jos minun roolini on olla se "viejä" parisuhteessa. Kohtasin sitten erään miehen, johon ihastuin ja joka osasi ja uskalsi viedä. Siis viedä parisuhdetta etäänpäin ja näyttää mitä haluaa. Asumme nyt yhdessä ja suhteessamme on tapahtunut paljon noita "steppejä", ja kaikki miehen aloitteesta, jopa lapsen hankinta miehen aloitteesta. Minulla on VIHDOIN hyvä ja turvallinen olo. En enää vatvo mielessäni että haluaako tuo mies aidosti kanssani näitä vai riippuuko hän tässä mukana jotenkin puolivaloilla. Ja jopa himokkuuteni on ihan eri lukemissa nyt, haluan tuota miestä koko ajan, koska se osaa olla mies.
No höh. Sehän menee niin, että sitten kun molemmat on valmiita. Sinä vaan näytät olevan kaikkeen nopeammin valmis kuin mies. Jos taas mies olisi heti valmis siihen, että kaikki autonne vaihdetaan kalliisiin urheiluautoihin (siis sinun autosi myös) niin sinä varmaan vastaisit hänelle, että sitten kun sinä olet valmis (siihen asiaan).