Pihtarilanka - Kumpi pihtasi, miksi ja kaduttiko jälkeenpäin?

7 vuoden suhteen aikana ei ole ollut ollenkaan pihtaamista, mutta haluttomuutta on ollut puolin ja toisin. Korkeintaan muutamien kuukausien jaksoja, jolloin toisen seksihalut ovat olleet olemattomat. Syyt on vaihdelleet yleisestä stressistä ja ahdistuksesta siihen, että seksissä on ollut jokin (yleensä toisen huomiointiin/kohtaamiseen liittyvä) ongelma. Kaikki on lopulta selvitetty ja seksistä puhutaan muutenkin avoimesti. Joskus ongelmat pääsevät pitkittymään vain siksi, että niille ei osaa heti nimetä syytä, mutta onneksi ymmärrystä ja kärsivällisyyttä on löytynyt näissä tilanteissa molempien suunnalta.

Tämän ajattelin kertoa vain siksi, ettei nyt ruveta demonisoimaan samalla myös haluttomuutta. Se on ohimenevänä tilana täysin normaali pitkässä parisuhteessa. Luonnollisena ja väliaikaisena asiana siihen kannattaa myös suhtautua. Puolison syyllistäminen ja leimaaminen pihtariksi on varma keino rikkoa parisuhteesta jotain niin oleellista, ettei toisella enää ole halua jatkaa intiimiä kanssakäymistä suhteessa edes haluttomuuden mentyä ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttomuus muuttuu pihtaamiseksi, kun ei halua selvittää mistä haluttomuus johtuu. Huomioin vaimoni kuten asiaan kuuluu. T. M45, yksi kerta seksiä tänä vuonna.

Kiitos vastauksesta. Varsin fiksu perustelu.

Minua on syytetty pihtaamisesta. Itse koen kysymyksen olevan haluttomuudesta. Sen syynä taas on, ettei minulta tunnuta haluavan kuin aterian nenän eteen, puhtaita kalsareita korissa ja seksiä.

Minua ei ole kertaakaan halattu tai suukotettu ainakaan vuoteen. Tai kerrottu, että tykätään. Kuulumiseni eivät kiinnosta. Mutta seksiä pitäisi olla ainakin kolmesti viikossa.

Haleja ja hellyyttä haluttaisi hakea vaikka muualta jo.

Jättämällä miehen kylmäksi hän etääntyy sinusta vielä enemmän, ja sitten on turha odottaa läheisyyttä. Pihtaamista selvimmillään. Seksi kuuluu parisuhteeseen: jos sitä ei ole, se on vain huono kämppäkaveruutta. Miehenä lähtisin suhteesta, koska en haluaisi olla kiristyksen kohteena.

On kokeiltu. Jossain vaiheessa muutaman kk mies sai kaiken haluamansa. Eipä kuulunut lämpöä ja läheisyyttä. Ja asiasta on keskusteltu. Mies perusteli juuri noin, ettei halaa, kun en anna. Ja suuttui, kun kerroin tuon havaintoni, ettenhän seksilläkään saa hellyyttä.

Pihtaamista ei voi koskaan olla liikaa. Pitää opettaa noita toistaitoisia miehiä vähän tavoille. Minä en heitä tarvitse yhtään mihinkään. Eli saavat asionsa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Mies tässä, ja nainen pihtaa. Viikko voi mennä, norm. seksiä 3-4x viikko. Välttelee kontaktia ja keskustelua vaikka yritän avata keskustelua. Saan syyt niskoilleni olemattomista asioista. Pihtailun jälkeen seksi tuntuu kylmältä ja stondauksessa joskus ongelmia, ei tunnu siltä rakkaalta ihmiseltä jonka tapasi ennen. Raivostuttavaa käytöstä mutta olen sen sietänyt ja yrittää mukautua ja yrittänyt antaa ihmisen kasvaa mutta nyt 6v jälkeen alkaa riittää. Onkohan naisella salasuhde?

Siis sinusta se on pihtaamista, että nainen on jostain vihainen eikä vihaisena halua seksiä? Minusta ei..

Haluttomuus ja pihtaaminen johtuvat aina jostain syystä.

Fiksu ihminen puuttuu asiaan heti, kun sen itse huomaa tai puoliso huomauttaa. Fiksu ihminen haluaa korjata tilanteen koska se on parisuhteen etu.

Elämänkallu ei puutu asiaan, ei keskustele, kiristää, uhkailee ja uhriutuu. Elämänkallu haluaa lisää ongelmia ja ajaa omalla narsistisella käytöksellään puolison vieraisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttomuus muuttuu pihtaamiseksi, kun ei halua selvittää mistä haluttomuus johtuu. Huomioin vaimoni kuten asiaan kuuluu. T. M45, yksi kerta seksiä tänä vuonna.

Kiitos vastauksesta. Varsin fiksu perustelu.

Minua on syytetty pihtaamisesta. Itse koen kysymyksen olevan haluttomuudesta. Sen syynä taas on, ettei minulta tunnuta haluavan kuin aterian nenän eteen, puhtaita kalsareita korissa ja seksiä.

Minua ei ole kertaakaan halattu tai suukotettu ainakaan vuoteen. Tai kerrottu, että tykätään. Kuulumiseni eivät kiinnosta. Mutta seksiä pitäisi olla ainakin kolmesti viikossa.

Haleja ja hellyyttä haluttaisi hakea vaikka muualta jo.

Jättämällä miehen kylmäksi hän etääntyy sinusta vielä enemmän, ja sitten on turha odottaa läheisyyttä. Pihtaamista selvimmillään. Seksi kuuluu parisuhteeseen: jos sitä ei ole, se on vain huono kämppäkaveruutta. Miehenä lähtisin suhteesta, koska en haluaisi olla kiristyksen kohteena.

On kokeiltu. Jossain vaiheessa muutaman kk mies sai kaiken haluamansa. Eipä kuulunut lämpöä ja läheisyyttä. Ja asiasta on keskusteltu. Mies perusteli juuri noin, ettei halaa, kun en anna. Ja suuttui, kun kerroin tuon havaintoni, ettenhän seksilläkään saa hellyyttä.

Tämä. Moni (no yleensä mies) kokee että seksiä on oltava koska se on heille tärkeää, ok. Vaimolle tärkeää olisi silittely, halailu ja hellyys, miehestä se on typerää joten niitä ei ole. Mies sanoo että jos olisi seksiä olisi ehkä noitakin, no nainen antaa, mies on saanut mitä halusi eikä silittele eikä halaa. Seuraavalla kerralla sama juttu..

Pihtaaminen on pakokeino, kun ei kykene asiallisesti keskustelemalla ratkaisemaan parisuhteessa ilmenevää tilapäistä ongelmaa.

Jos seksin näkee ainoastaan vaihtokauppana toisen antamalle hellyydelle...

Eikö tuo kuulosta aika kylmäkiskoiselta käytökseltä?

Vierailija kirjoitti:

Mies tässä, ja nainen pihtaa. Viikko voi mennä, norm. seksiä 3-4x viikko. Välttelee kontaktia ja keskustelua vaikka yritän avata keskustelua. Saan syyt niskoilleni olemattomista asioista. Pihtailun jälkeen seksi tuntuu kylmältä ja stondauksessa joskus ongelmia, ei tunnu siltä rakkaalta ihmiseltä jonka tapasi ennen. Raivostuttavaa käytöstä mutta olen sen sietänyt ja yrittää mukautua ja yrittänyt antaa ihmisen kasvaa mutta nyt 6v jälkeen alkaa riittää. Onkohan naisella salasuhde?

Kaks vaihtoehtoa. Jätä se pihtari tai hanki itsellesi salasuhde. Minä jätin. / M36

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On helpompi nimitellä puolisoa pihtaajaksi, kuin ottaa vastuu siitä, että oma käytös eli puolison huono kohtelu on johtanut puolison haluttomuuteen.

Karmeita puolisoita nämä, joiden mielestä puolisolle pitää antaa, vaikka on hirveän paha mieli puolison huonosta käytöksestä. Ei se puoliso ole mikään likasanko, jonka pitää lisäksi konemaisesti tyydyttää tarpeesi vaan tunteva ihminen.

Huono käytös tulee keskustella auki. Pihtaamalla kukaan ei opi asiasta mitään ja tilanne pahenee entisestään. Kukaan ei osaa lukea ajatuksia mistä pihtaaminen johtuu. Pihtaaminen on lapsellinen ratkaisu, koska siinä ei ratkaista ongelmaa. Täysin epäkypsää käytöstä. Keskustelemalla ongelmat ratkaistaan. Jos ei halua keskustella vaan kiukutella ja kiristää toista emotionaalisesti, ansaitsee tulla jätetyksi. 

Kuule kyllä yritin keskustella puolison kanssa asioista. Keskustelu ei kuitenkaan ole mikään taikasauva, jolla puolison saa muuttaamaan suhteelle tuhoisaa käytöstä, jos puoliso ei itseään halua muuttaa.

Yritin myös tota antamista, jos ei haluta. Puoliso ei siitä muuttunut yhtään kivemmaksi ja huomioivammaksi ja itselle tuli sellaisesta seksistä vain paha mieli. Ero tuli lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erotattehan pihtaamisen haluttomuudesta? Miten huomioitte kumppania, vai keskityttekö ruikuttamaan, ettette ole saanut seksiä ainakaan kolmeen päivään?

Haluttomuus muuttuu pihtaamiseksi, kun ei halua selvittää mistä haluttomuus johtuu.

Ei haluttomuudelle aina löydy jotain selkeää syytä. Minä kärsin joitakin vuosia sitten pitkään haluttomuudesta, enkä keksinyt sille mitään näkyvää syytä (yritin kyllä). Vika ei ollut puolison käytöksessä (ei ollut riitoja tai välinpitämättömyyttä) eikä elämäntilanteessa (ei ylimääräistä työstressiä eikä lapsiakaan voimia verottamassa). Kaikki oli niin kuin ennenkin ja silti seksi tuntui suorastaan vastenmieliseltä, enkä edelleenkään tiedä miksi.

Minä nainen "pihtaan", kun en vain yksinkertaisesti halua miestäni. Seksi hänen kanssaan tuntuisi raiskaukselta, kun joutuisin olemaan siinä vastahakoisesti. Miehellä on epäterveelliset elämäntavat, jotka ovat johtaneet lihomiseen, rähjäytymiseen, erektiovaivoihin ja väsymykseen. Voisin taas haluta miestäni, jos hän arvostaisi parisuhdettamme edes sen verran että lopettaisi tuon dokaamisen, laiskottelun ja masistelun sekä laihduttaisi 20 kiloa.

Pihtaaminen on lapsellinen pakokeino, kun ei kykene asiallisesti keskustelemalla ratkaisemaan parisuhteessa ilmenevää tilapäistä ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos seksin näkee ainoastaan vaihtokauppana toisen antamalle hellyydelle...

Eikö tuo kuulosta aika kylmäkiskoiselta käytökseltä?

Ei välttämättä vaihtokauppana, mutta helpommin sitä tekee asioita joista toinen erityisesti nauttii jos hänkin joskus huomioi sinua. Esim. Mies pitää jäätelöstä todella paljon. Vaimostakin jäätelö on hyvää, mutta hän voi olla syömättä sitä kuukaudenkin. Vaimo pitää kukista erityisesti ja aina silloin tällöin mies tuo vaimolle kukkia, koska tietää että vaimo niistä ilahtuu. Vaimo kaupassa ollessaan näkee jäätelön ja miettii että "otetaanpa kotiin jäätelöä! Mies siitä erityisesti ilahtuu, hänkin aina ajattelee minua" vrt. Mies ei ikinä osta naiselle kukkia, ei vaikka vaimo on niitä joskus pyytänytkin.. Vaimo näkee kaupassa jäätelön ja ajattelee "ostakoon itse jäätelönsä, eihän hänkään minua ikinä huomioi."

Haluttomuuden piikkiin on niin helppo laittaa asioita, kun todellinen syy on aivan muualla. Elämänkallut eivät vaan kykene puhumaan asioista puolisolleen ja toimintakyky riittää yksinkertaiseen palkitse/rankaise -ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Jos seksin näkee ainoastaan vaihtokauppana toisen antamalle hellyydelle...

Eikö tuo kuulosta aika kylmäkiskoiselta käytökseltä?

Miinä olen tuo ketjun halipulaa valittanut. En näe seksiä vaihtokaupan välineenä sinällään. Siis "Halaa minua kerran päivässä, niin saat seksiä kerran viikossa." Vaan se olisi luonnollinen seuraus! Alkaa haluttaa, jos toinen pitää hyvänä. On ihanaa rakastaa ja kiehnätä ja suukotella ja syttyä. Mutta jossei läheisyyttä ole? En minä halua, ei tunnu hyvältä, jos toisesta seksi on sitä, että muija levittää noin vsin jalat ja sitten rynkytetään kassit tyhjiksi. Sitten housunnappi kiinni ja muihin puuhiin.

Pihtaaminen on oire jostain. Aikuinen ja kypsä nainen ottaa asian puheeksi puolisonsa kanss, ettei ongelma pitkity.

Toki jos haluaa jatkaa ongelmaa ja tykkää manipuloinnista niin entiseenkin tapaan voi jatkaa muttei se edistä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Pihtaaminen on oire jostain. Aikuinen ja kypsä nainen ottaa asian puheeksi puolisonsa kanss, ettei ongelma pitkity.

Toki jos haluaa jatkaa ongelmaa ja tykkää manipuloinnista niin entiseenkin tapaan voi jatkaa muttei se edistä mitään.

Mitäs sitten tehdään, jos mies ei halua keskustelulla tai keskustelulla ei ole mieheen mitään vaikutusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pihtaaminen on oire jostain. Aikuinen ja kypsä nainen ottaa asian puheeksi puolisonsa kanss, ettei ongelma pitkity.

Toki jos haluaa jatkaa ongelmaa ja tykkää manipuloinnista niin entiseenkin tapaan voi jatkaa muttei se edistä mitään.

Mitäs sitten tehdään, jos mies ei halua keskustelulla tai keskustelulla ei ole mieheen mitään vaikutusta?

Eroaminen ja kumpikin hankkiutuu itseään tyydyttävään suhteeseen, missä toisen tyydyttäminen ei ole väkipakkoa.

Mies pihtasi 2 kk (brt normaalisti seksiä ehkä 5 krt vkossa), syystä että hän ei pitänyt siitä, että luin näitä keskusteluja av:lta. Saan näistä kuulemma huonoja ajatuksia ja keksin suhteestamme ongelmia, joita ei muka ole. Pihtaaminen päättyi siihen, että kysyin, mikä suhteemme tila on. Sitten hän haukkui minut rumaksi ja lihavaksi ja ettei siksi seksi kiinnosta. Seuraavana päivänä oli seksiä niin, että mies oli ostanut peruukin mulle käytettäväksi. Tuon syyn pihtaamiselle, että luin liikaa vauva,fi:tä, hän kertoi selitykseksi vasta paljon myöhemmin, että häntä ärsytti, että en huomioonut häntä tarpeeksi.

Itsecen ole pihdannut koskaan