Mikä yhdistää kaikkia menestyneitä suomenruotsalaisia?
He puhuvat sujuvasti suomea.
Voisikin miettiä, että ajaako RKP tosiaan suomenruotsalaisten etua, kun se pyrkii siihen, että esim. länsirannikolla nuoret umpioidaan ruotsinkielisiin kouluihin, eivätkä he opi kunnolla suomea, kun myös kotikielenä on ruotsi.
Kommentit (8)
Rikkaat vanhemmat ja hyvät lähtökohdat.
Etuoikeus korkeakouluopintoihin järjettömän suurissa pääsykiintiöissä.
Joo, mutta toisaalta kielen asema maassa vaikuttaa myös heidän viihtyvyyteen. Ei sekään ole kiva, että suomenruotsalaiset tympääntyvät nuivaan kohteluun ja muuttavat Ruotsiin menestymään ja veroja maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mutta toisaalta kielen asema maassa vaikuttaa myös heidän viihtyvyyteen. Ei sekään ole kiva, että suomenruotsalaiset tympääntyvät nuivaan kohteluun ja muuttavat Ruotsiin menestymään ja veroja maksamaan.
Niin kuin RKP:lle tärkein asia on vaatia suomenkielisille ikuista pakkoruotsia, niin saavat kokea nuivaa kohtelua. Sitä saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat vanhemmat ja hyvät lähtökohdat.
Eli sosioekonominen tausta. Sen vaikutus on voimistuva nyky-Suomessa. Vanhempien asema vaikuttaa taas jälkeläisten menestykseen. Tuossa 1970-1990-l oli hetkisen aikaa, jolloin kaikilla oli tasa-arvoisemmat mahdollisuudet, mutta nythän ero on kasvanut tai palannut takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat vanhemmat ja hyvät lähtökohdat.
Eli sosioekonominen tausta. Sen vaikutus on voimistuva nyky-Suomessa. Vanhempien asema vaikuttaa taas jälkeläisten menestykseen. Tuossa 1970-1990-l oli hetkisen aikaa, jolloin kaikilla oli tasa-arvoisemmat mahdollisuudet, mutta nythän ero on kasvanut tai palannut takaisin.
Ruotsinkielisten sosioekonomista asemaa pönkittää se, että yliopistojen opiskelupaikoista väestöosuuteen suhteutettuna paljon suurempi osa on ruotsinkielisille. Näin ruotsinkielinen pääsee hyvään sosioekonomiseen asemaan vähemmillä taidoilla ja kyvyillä kuin suomenkielinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat vanhemmat ja hyvät lähtökohdat.
Eli sosioekonominen tausta. Sen vaikutus on voimistuva nyky-Suomessa. Vanhempien asema vaikuttaa taas jälkeläisten menestykseen. Tuossa 1970-1990-l oli hetkisen aikaa, jolloin kaikilla oli tasa-arvoisemmat mahdollisuudet, mutta nythän ero on kasvanut tai palannut takaisin.
Ruotsinkielisten sosioekonomista asemaa pönkittää se, että yliopistojen opiskelupaikoista väestöosuuteen suhteutettuna paljon suurempi osa on ruotsinkielisille. Näin ruotsinkielinen pääsee hyvään sosioekonomiseen asemaan vähemmillä taidoilla ja kyvyillä kuin suomenkielinen.
Ruotsinkieliset luuserit saavat toisen mahdollisuuden kun suomenkielinen vain yhden.
Mannerheim, Biaudet, Hjallis, Stefan Lindfors ym. ovat esimerkkejä siitä että suomalaiset kärsivät syrjinnästä. Suomenkielisten ongelmanuoret eivät pääse etenemään urallaan samalla tavalla koska heille ei riitä tukea eikä mahdollisuuksia korjata virheitään.
Suomenkielisten saavat vain yhden mahdollisuuden ja epäonnistuminen on heidän kohdallaan lopullista.
Donnerillako?