Osavoitto masennuksesta! :)

Pitkän aikaa oloni huononi tasaisesti. Kaikki arkisetkin rasitteet uuvuttivat vuoteenomaksi, vaikka yritin pysyä liikkeellä. Lopuksi makasin sängyssä voimattomana, itkien ja toivoen kuolemaa koska en vain kyennyt jaksamaan. Ei toivoa paremmasta.

Nyt syön Voxraa kolmatta päivää, olen paremmilla mielin ja vaikka jaksaminen on huonoa kykenen jo tekemään edes jotain. Iloitsen siitäkin, vaikka se kuulostaa vähältä se on minulle uskomattoman paljon.

Hyvää kesää ihmiset. ❤ Nauttikaa.