Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko lapsesi tällaisen vanhemman luo?
31.05.2017 |
Lapsi oli joulun jälkeen käymässä isänsä luona, kunnes naapuri soittaa minut apuun, että isä riehuu päissään. Riehumista en itse päässyt näkemään, mutta oli kännissä kuin käki ja silmien perusteella vetänyt myös jotakin muuta. Lapsi oli luonnollisesti hysteerinen. Nyt tuo isyyden huippu vaatii lasta ensi viikoksi luokseen tai minun tulee käymään huonosti (uhkasi sekä poliisilla, oikeudenkäynnillä että väkivallalla ja somejulkaisuilla Facebookiin ja MV-lehteen). Lapsi ei ole ollut ko. episodin jälkeen isällään, mutta ovat tavanneet valvotusti ja silloin isä on ollut selvinpäin. Isä ei suostu kertomaan tilanteestaan mitään, enkä siis tiedä, kuinka paljon käyttää päihteitä.
Olen asian päättänyt mielessäni, mitä teen sekä lakimieheni kanssa, mutta ihan mielenkiinnon vuoksi haluaisin objektiivisia mielipiteitä. Mies oli avioliittomme aikoihin menestyvä it-alan osaaja, kunnes pohjoisen it-laman myötä meni työ ja sitä myöden alkoi hallitsematon alamäki. Tavallaan hän siis tietää, miten yhteiskunta toimii, mutta ei osaa hillitä itseään.
Kommentit (9)
Se, kun elää itse tilanteen sisällä, tekee olon vähän sekopäiseksi ja miettii, perustuuko päätös lapsen parhaaseen vai onko sitä niin itsekäs, ettei halua luovuttaa lasta toiselle vanhemmalle. Ja toki pelkään, että exä käy kimppuun tai vaikkapa "varastaa" lapsen itselleen kesken koulupäivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele mikä on lapsen etujen mukaista. Lapsen on hyvä säilyttää välit molempiin vanhempiinsa mutta tämä edellyttää etävanhemmaltakin vastuuta ja kykyä luoda turvallinen ympäristö lapselle, eli olla selvinpäin lapsen aikana. Suosittelen kyllä oikeuteen menoa jos lastenvalvojan kanssa sopiminen ei onnistu. Oikeudessa on ihan oma sovittelumahdollisuus ja voidaan myös arvioida molempien vanhempien olosuhteet niin varmistuu onko lapsen turvallista vierailla isänsä luona ilman valvontaa.
En antaisi missään tapauksessa, hyvähän se kai olisikin oikeuteen mennä niin, ettei jatkossakaan lasta tarvitse altistaa tuollaiseen.
Kannattaisiko pyrkiä miehen kanssa vain kirjalliseen viestintään niin että uhkailuista jäisi todisteet, ja lisäksi aina ilmoitus poliisille uhkailuista?
Valvotut tapaamiset saisivat miehelle riittää.
Mielestäni lapsen etu on yksinkertaisesti se että tapaa isäänsä, mutta vain valvotusti.
Isällä on tapaamisoikeus ilmeisesti, eli sinä et tapaamisista yksipuolisesti ja mielivaltaisesti pysty päättämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No alkuun kai tekisin rikosilmoituksen uhkailusta, varsinkin jos uhkailu on ollut kirjallisessa muodossa tai sille on todistaja...eiku joka tapauksessa tekisin.
Jos ensiviikon vierailu isän luokse ei ole virallisesti sovittu, eli lastenvalvohan kanssa ei ole tehty mitään siihen viittaavaa sopimusta, niin en edes harkitsisi isän vaatimukseen suostumista. Valvotut tapaamiset jatkuisivat sovitun mukaisesti kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Isällä on tapaamisoikeus ilmeisesti, eli sinä et tapaamisista yksipuolisesti ja mielivaltaisesti pysty päättämään.
Ei. Isällä ei ole tapaamisoikeutta. Koskaan.
Lapsella on tapaamisoikeus koskien äitiään ja isäänsä.
Isällä on velvollisuus noudattaa yhteiskunnan sääntöjä, maksaa velkansa, verot sekä elatusmaksut,
elää lain mukaan, noudattaa yhteiskuntarauhaa ja kunnioittaa kanssaihmisiä, olla turvallinen isä lapselleen ja auttaa, kasvattaa, ohjata ja suojella lastaan,
sekä leikkiä ja pelata lapswn kanssa. Hänellä on myös velvollisuus kunnioittaa lapsen toista vanhempaa ja tehdä yhteistyötä tämän kanssa.
Hänellä on myös oikeus seurata lapsensa kasvua sekä kutsua itseään vanhemmaksi.
Äidillä on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Isällä ei ole oikeutta tavata lasta epävakaassa tilassa,
ei uhkailla lapsen äitiä,
eikä riehua humalassa ja pelotella lasta silloin kun on yksin vastuussa lapsesta.
Luulisi että tällainen on kaikille itsestäänselvyys.
Kyseinen isä ei kykene toistaiseksi tapaamaan lastaan. Laittaisin tapaamiset toistaiseksi jäihin ja pyytäisin isää hoitamaan itsensä ja asiansa kuntoon.
Minunkin lapseni kunnollinen, työssäkäyvä isä menetti hetkeksi otteen kun oli lomautettuna.
Lapsi kertoi kotona isän kännikaatuilusta ja lapsen yksinjättämisestä, tapahtui lomalla ulkomailla. Lapsi ei uskaltanut puoleen vuoteen tavata isäänsä, minkä jälkeen isä-tapaamiset alkoivat uudelleen muutama tunti kerrallaan.
Viranomaisia en sotkenut asioihin, hoidan asiat aina itse.
Vain elatusmaksun tarkistus on vaatinut asianajajan, kun isä yritti olla säästeliäs.
Nyt lapsi on jo yli 12 vuotta,
eikä halua enää lainkaan isä-viikonloppuja.
Tapaavat silloin tällöin ja matkustelevatkin. Ihan hyvät välit, eikä meillä vanhemmillakaan ole riitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme olleet jo KOLME kertaa joko käräjäoikeuden perhesovittelussa tai itse oikeudenkäynnissä, eikä isä pysty pitämään näissä tehdyistä sopimuksista kiinni kuin muutaman viikon. Joten oikeusprosessi asian tiimoilta on tuttu. Poliisilla on tällä hetkellä tutkittavana viisi eri rikosnimikettä. Lastensuojelu on nostanut kätensä pystyyn, koska minä pystyn kuulemma huolehtimaan lapsesta yksin.
Sopimuksien teon jälkeen mies aina romahtaa. Viranomaiset suosittelevat valvottuja tapaamisia, mutta lapsi puolestaan ei halua näitä. Vieraat ihmiset ujostuttaa. Mies haluaa siirtyä viikko-viikko-systeemiin, muttei suostu juttelemaan kanssani yhtään mistään. Ei edes lapsen kuulumisista. Ei vastaa yhteydenottoihini, vaan yhteydessä ollaan vain, kun hänelle sopii. Exä on hyvä isä silloin, kun voi hyvin.
Asia on taas viritteillä käräjillä, mutta ei ratkea sielläkään ihan muutamassa päivässä. Pelkään, että mies yrittää ratkaista asian jollain toisella tapaa ennen käräjöintiä. Poliisi ei pysty auttamaan minua pelkästään sen takia, että minua pelottaa.
Ap.
Mikä kysymys tämä nyt on olevinaan, en tietenkään