Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Ne jotka ostelevat paljon kaikkea, täyttävät tyhjyyttä sisällään
28.05.2017 |
eivät tule tyytyväiseksi, haluavat aina lisää.
Kaipaavat ehkä rakkautta, hyväksyntää,onnea..
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai juovat, pelaavat rahapelejä, syövät itsensä muodottomiksi, urheilevat fanaattisesti, harrastavat irtosuhteita jne...loputon lista tuottaa mielihyvää!!
Tuottaako sittenkään?
Vai onko kyse hetken lumevaikutuksesta joka muuttuu päinvastaiseksi ja kuitenkin on pakko saada lisää ja lisää ja voida aina vain huonommin?
"mielihyvää" eli tarkoitin tällä hetkellisesti mielihyvää!! Voisipa lisätä tähän vielä somen jolla täytetään tyhjyyttä... ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mikä on "paljon" ostelemista. Tuntuu että monet ovat vain kateellisia, jos toisilla on varaa ostella. Mulla ei ainakaan ole varaa ostaa yhtään mitään ylimääräistä, ja kyllä olisi kiva kun voisi joskus ostaa jotain ilman että menee kuukauden budjetti pilalle.
Minulla olisi varaa ostella turhuuksia ja tiuhaan.
Mutta en pidä shoppailusta millään tavalla ja olen myös sitä mieltä että meille luodaan paineita ostaa ja kuvitelmia tarpeista joita meillä ei oikeasti edes ole.
Ekologisesti asenne on kestämätön ja psyykelle en usko sen myöskään olevan hyväksi.
Kotini on (omasta mielestäni tietenkin) kaunis ja ei ollenkaan askeettinen tai edes minimalistinen, tavaroissa ja huonekaluissa ei riitä että ne toimivat vaan niiden pitää olla kauniita (ja kestäviä), samoin vaatteissa.
En siis ole kenellekään kateellinen mutta minustakin ostelu ostelun itsensä vuoksi on yritystä tyydyttää jotain sisäistä tarvetta johon oikeasti toimisi ihan jokin muu lääke kuin se jatkuva ostaminen.
Minun kokemusteni mukaan juuri ne ostavat vähiten, joilla on eniten rahaa. Köyhillä on pakkomielle omaisuutensa tuhlaamiseen. Moni tuttava on sen myöntänytkin. Etenkin sosiaalietuuksilla elävät tuhlailevat. Heillä on myös ulosottovelkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mikä on "paljon" ostelemista. Tuntuu että monet ovat vain kateellisia, jos toisilla on varaa ostella. Mulla ei ainakaan ole varaa ostaa yhtään mitään ylimääräistä, ja kyllä olisi kiva kun voisi joskus ostaa jotain ilman että menee kuukauden budjetti pilalle.
Mielestäni paljon ostelu on sitä, jos tavaraa ostaa jatkuvasti muuten vaan. Eli ei tarpeeseen (tarvitsen uudet farkut koska vanhat hajosi, minulla ei ole mustaa siistiä paitaa ja usein ajattelen että olisipa sellainen jne).
En itsekään ajattele niin, että mitään ei saisi koskaan ostaa koska se on vaan niin kiva&ihana, mutta uusi ihana kesämekko kerran kesässä on aika eri asia kuin viikottainen "muuten vaan shoppailu", esim. piipahdetaan kauppareissun yhteydessä H&M:llä ja ostetaan sieltä viidelläkympillä vaatteita mitkä päätyy päälle kerran, kaksi. Ylipäänsä mielestäni shoppailu harrastuksena on aivan järjetön ja ok käsittämätöntä miten se on silti niin sosiaalisesti hyväksytty ajanviettotapa - muuten vaan ostelu. Sit voidaankin ihmetellä kun maapallo täyttyy turhalla moskalla...
Tämä! Minä harrastin juuri tätä! T. 7
Vierailija kirjoitti:
eivät tule tyytyväiseksi, haluavat aina lisää.
Kaipaavat ehkä rakkautta, hyväksyntää,onnea..
... sanoo persaukinen ja kateellinen yksinhuoltaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikääpä sitäkin, että suurin osa vaatteista ja tavaroista on muovia, joka lopulta päätyy muovijätteenä mereen ja tappaa eläimiä. Ne valmistetaan tehtaissa, joissa työntekijät tekevät pitkää päivää ilman taukoja ja hengittelevät myrkkyjä, kuolevatkin, vain siksi, että joku länsimaalainen saa täytettyä tyhjiötään. Muovissa ja kankaassa käytetään myrkkyjä, että saadaan ne istumaan paremmin. Myrkkyjä vapautuu myös ilmaan, jota hengitämme. T. 7
Samaa mieltä. Kun olin yksinäinen, hamstrasin meikkejä - joka päivä oli melkein joku paketti tulossa postista (yleensä kyllä näytteitä). Jälkikäteen harmittaa, etten laittanut rahoja säästöön. Se oli eskapismia ja rahojen suhteen ajattelin, että menköön nyt sitten kaikki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
eivät tule tyytyväiseksi, haluavat aina lisää.
Kaipaavat ehkä rakkautta, hyväksyntää,onnea..
Tapan tylsyyttä, mutta ostan hyödyllistä. Ulkopuoliset tekijät vaikuttavat erittäin paljon tylsyyden määrään.
Olen materialisti joka nauttii maallisesta mammonasta, ystävien, perheen ja kaikista tärkeimmän eli terveyden ohella.
Nautin matkustelusta yli kaiken -perhe mukana.
Nautin isosta talostame.
Nautin avoautostani -perhe mahtuu siihenkin mukaan.
Nautin mistään tietämättömien arvostelusta elämäntyyliäni kohtaan! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Kun olin yksinäinen, hamstrasin meikkejä - joka päivä oli melkein joku paketti tulossa postista (yleensä kyllä näytteitä). Jälkikäteen harmittaa, etten laittanut rahoja säästöön. Se oli eskapismia ja rahojen suhteen ajattelin, että menköön nyt sitten kaikki!
Niinpä! Kun miettii jälkeenpäin niitä summia, mitä on mennyt tavaran haalimiseen. Sama kuin joku tupakointi tai alkoholinkäyttö. Jos kuukaudessa menee joku 200€ turhuuksiin, niin vuodessa se on jo 2400€. Kymmenessä vuodessa 24 000€.
Vierailija kirjoitti:
Olenkin sanonut miehelleni että minun kanssani riitely koituu kalliiksi perheellemme. Kun pahoitan mieleni jostain niin on pakko päästävä ostoksille!
On niin ihanaa jäädä lapsen tasolle.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kohdallani. Oon nyt kun en oo suhteessa enää onnellinen alkanut ostella enemmän juttuja kuin ennen, hetken niistä on iloinen mut sit se arjen paskuus iskee taas. Erotakaan ei voi vielä pariin kuukauteen, kun mies on gradunsa kans siinä vaiheessa, että ei se ehdi etsiä kämppää tai muutakaan. Deadline lähestyy ja jätti viime tippaan, joten pakko kestää vielä pari kuukautta.
Ostokäyttäytymiseen vaikuttaa mielestäni enemmän tulotaso ja varallisuus, jos rahaa on tarpeeksi käytössä, niin lähes jokaisen kulutus lisääntyy ja tuskin on tyhjyyden täyttämisestä, vaan uusista elämyksistä ja hyödyistä, mitä jokin tavara tai palvelu tarjoaa ja nostaa elintasoa esim. teknologia, matkailu, harrastukset, asuminen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta. Minäkin -yksinäinen sinkku- ostin eilen uuden auton, uusia vaatteita ja kenkiä useilla satasilla ja tänään vielä ihkauuden järjestelmäkameran. Huomenna ei enää ehdi ostelemaan, kun pitää olla töissä.
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä sitäkin, että suurin osa vaatteista ja tavaroista on muovia, joka lopulta päätyy muovijätteenä mereen ja tappaa eläimiä. Ne valmistetaan tehtaissa, joissa työntekijät tekevät pitkää päivää ilman taukoja ja hengittelevät myrkkyjä, kuolevatkin, vain siksi, että joku länsimaalainen saa täytettyä tyhjiötään. Muovissa ja kankaassa käytetään myrkkyjä, että saadaan ne istumaan paremmin. Myrkkyjä vapautuu myös ilmaan, jota hengitämme. T. 7
Mietippä sitä, että pitäisi ratkaista ongelma, eikä oiretta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mikä on "paljon" ostelemista. Tuntuu että monet ovat vain kateellisia, jos toisilla on varaa ostella. Mulla ei ainakaan ole varaa ostaa yhtään mitään ylimääräistä, ja kyllä olisi kiva kun voisi joskus ostaa jotain ilman että menee kuukauden budjetti pilalle.
En siis ole kenellekään kateellinen mutta minustakin ostelu ostelun itsensä vuoksi on yritystä tyydyttää jotain sisäistä tarvetta johon oikeasti toimisi ihan jokin muu lääke kuin se jatkuva ostaminen.
Juuri näin. Lääke on Liberta. Elämä on nykyisin niin ulkoapäin ohjattua, että tarvitaan vapautta, ja sääntöjen purkamista.
Totta se on. Olen työtön, masentunut ja ahdistunut. Shoppailu parantaa hetkeksi oloa, mutta pahentaa kuitenkin lopulta. Säästöjä on, mutta ei tuhlattavaksi turhuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas väitän, että ne ostaa, joilla on rahaa. Omaa tai lainattua. Rahattomat ei isommin ostoksia tee.
No minä taas olen eri mieltä. Sen verran on elämä tässä opettanut huomaamaan, että rahan käyttö ja sen kulutus eivät läheskään aina kulje käsi kädessä. Etenkin, jos kulutuksella tarkoitetaan ns, "turhaa" ostelemista eli poisluetaan vaikkapa kiinteistöt ja ehkä autotkin. Olen samaa mieltä ap:n kanssa, jotain tyhjyyttä elämässä se ostaminen yleensä paikkaa.
Olen huomannut saman. Tuttavani tienaa bruttona 3000 €/kk ja mitään kiinteää omaisuutta ei ole. Kuitenkin on merkkivaatteita todella paljon (esim. farkkuja löytyi vaatteita läpi käydessä yli 50 paria), astiastoja on viittä erilaista ja kaikissa 20 kpl, kenkiä on lähes sata ja niin edelleen. Velkaa on kymmeniä tuhansia. Puoliso tienaa vähemmän, mutta myös käyttää paljon vähemmän ja hänellä on omaisuutta peritty mökki.
Minä tienaan 1800 € ja käytän rahaa todella säästeliäästi. Minulla on oma kaksio, auto ja mökki. En osta mitään turhaa vaan vaatteita, astioita ym. on vain sen verran mitä tarvitsen. Alkoholia en käytä niin siinäkin säästyy pitkä penni.
Jokainen toki käyttää rahansa siihen minkä kokee tärkeäksi. Kuitenkin paljon käytetään velkarahaakin nopeasti kuluvaan omaisuuteen (vaatteet, kosmetiikka, kodintavarat ym.). Tuttavani on harmitellut sitä että vuokra-asumiseen menee 1300 €/kk ja sitä että kaikki raha menee velkojen maksuun eikä pääoma pienene kuin vähän, pääosin menee korkeaan korkoon. Hän on kertonut että haluaisi muuttaa kulutustaan muttei osaa ja näin tavaraa ilmaantuu jatkuvasti lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas väitän, että ne ostaa, joilla on rahaa. Omaa tai lainattua. Rahattomat ei isommin ostoksia tee.
No minä taas olen eri mieltä. Sen verran on elämä tässä opettanut huomaamaan, että rahan käyttö ja sen kulutus eivät läheskään aina kulje käsi kädessä. Etenkin, jos kulutuksella tarkoitetaan ns, "turhaa" ostelemista eli poisluetaan vaikkapa kiinteistöt ja ehkä autotkin. Olen samaa mieltä ap:n kanssa, jotain tyhjyyttä elämässä se ostaminen yleensä paikkaa.
Miten se rahaton oikein voi ostaa? Jos ei ole rahaa eikä ota velkaa,niin aika hankala on ostaa!
Ostan osakkeita - täytän siis elämäni tyhjyyttä vai sittenkin sijoitan järkevästi?
Mielestäni paljon ostelu on sitä, jos tavaraa ostaa jatkuvasti muuten vaan. Eli ei tarpeeseen (tarvitsen uudet farkut koska vanhat hajosi, minulla ei ole mustaa siistiä paitaa ja usein ajattelen että olisipa sellainen jne).
En itsekään ajattele niin, että mitään ei saisi koskaan ostaa koska se on vaan niin kiva&ihana, mutta uusi ihana kesämekko kerran kesässä on aika eri asia kuin viikottainen "muuten vaan shoppailu", esim. piipahdetaan kauppareissun yhteydessä H&M:llä ja ostetaan sieltä viidelläkympillä vaatteita mitkä päätyy päälle kerran, kaksi. Ylipäänsä mielestäni shoppailu harrastuksena on aivan järjetön ja ok käsittämätöntä miten se on silti niin sosiaalisesti hyväksytty ajanviettotapa - muuten vaan ostelu. Sit voidaankin ihmetellä kun maapallo täyttyy turhalla moskalla...