hyväosaisten on helpompi tuntea kiitollisuutta elämässään.

No ei siihen mersua tarvita. Ok työ, ihana perhe, kaunis luonto, hyvä ruoka, asioiden kokeminen herkästi... Rakastan elämääni iloineen ja suruineen.

Tuo ei ole totta. Olen töissä ökyalueella ja ihmiset ovat pikemminkin kiittämättömiä, mikään ei riitä, kaikki on huonosti ja he ansaitsisivat mielestään elämässään paljon parempaa. Toisella erittäin köyhällä alueella väki on valoisampaa ja kiitollisia pienistäkin asioista.

Se on asennekysymys.

Jos on saanut liikaa ja "liian helpolla", pikkuasioista voi tulla iso kriisi. 

Minä taas olen kiitollinen siitä, että on työtä ja työkykyä, kaunis pieni koti, toimiva auto, ei kipuja jne. 

Jep. Kun mietin miten kurjasti menee, niin ajattelen, että Afrikan lapset. Ja sitten rupean pohtimaan, että mitä jos maailmassa ei olisi oikeaa kurjuutta kuten sotia ja nälänhätää, mihin minä sitten vertaisin omaa olotilaani ja miten tuntisin kiitollisuutta. Vaikuttaa pahalta, että voin hetken tuntea kiitollisuutta vain siksi, että toisilla menee huonommin...

Maatessani ankeana sängyllä tuijottaen kattoa tunnen itseni hemmotelluksi kiittämättömäksi kakaraksi, koska asun Suomessa mutten ole onnellinen.

Totta osittain. Tosi köyhyys syö henkistä kaistaa. Tuskin silloin jaksaa olla kamalan kiitollinen.

Lisääntyvät tulot lakkaavat jossain vaiheessa lisäämästä enää onnellisuutta. Tästä oli täällä puhettakin tänään jossain toisessa ketjussa.

Se on totta, mutta täytyy kuitenkin olla myös jokin kokemus siitä, etteivät asiat ole hyvin. Itsestäänslvyyksistä on mahdoton tuntea kiitollisuutta hetkeä kauempaa.

Totta.Se on helppo arvostella sieltä "norsunluutornista " esim.työttömiä ja haluta pelastaa maailmaa kun ei itse tarvitse yön selässä kävellä pelko persiissä töistä kotiin pakolaisten,narkkareiden,juoppojen ja muiden hörhöjen seassa.

Eikä hyvä osaisella ole köyhyydestäkään mitään käsitystä,kyllähän sitä alle viidellä sadalla pärjää kuukauden kun pakastin ja jääkaappi on täynnä ruokaa,vaatekaapissa joka tilanteeseen sopivat vaatteet,auto jossa tankki täynnä ja laskut maksettuna eikä siinä Mersussa istuessa ehdi nähdä mitään tästä toisesta maailmasta .

Väärin. Kiitollisuutta voi tuntea vain se, joka on kokenut puutetta.

Minulla on pienipalkkainen duunarityö jossa en viihdy. Vanhemmat pienituloisia. Mutta olen kiitollinen joka päivä; olen terve, linnut laulaa, puut ovat vihreät ja taivas sininen, mies on ihana jne pieniä kiitollisuuden hetkiä tulee jatkuvasti kunhan vain antaa niille mahdollisuuden. Onnellinen olen:)

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei ole totta. Olen töissä ökyalueella ja ihmiset ovat pikemminkin kiittämättömiä, mikään ei riitä, kaikki on huonosti ja he ansaitsisivat mielestään elämässään paljon parempaa. Toisella erittäin köyhällä alueella väki on valoisampaa ja kiitollisia pienistäkin asioista.

Sama havainto, ja työpaikoilla usein kovimmat kitisijät ja laiskimmat tyypit on 3500 €/kk + tyyppejä.