Anopit, miksi kohtelette miniöitä ylimielisesti?

Tuntuu olevan varsin yleistä, että anoppi kohtelee miniäänsä kuin pikkutyttöä, oli miniä sitten 18v. tai 45v.

Ei luoteta pätkääkään, että hallitsisi ihan normaalin aikuisen elämän, tivataan raha-asioita, miksi tällaista olet ostanut, yritetään komennella ja määräillä, miten pariskunnan asunto pitäisi sisustaa jne.

Jos lapsia tulee, niin sama meno jatkuu potenssiin sata, nyt ulottuen myös siihen, ettei miniä mitenkään voi osata hoitaa lasta, jopa tivataan, että mihin lapsilisät tullaan käyttämään.

Joo, oli omia kokemuksia, mutta myös kuuleman mukaan monella samoja kokemuksia.
Olettekos näin anopit koskaan miettineet, että voisiko välit olla lämpimämmät, jos käyttäytyisitte miniää kohtaan ihan peruskunnioittavasti (kuten käyttäytyisit esim työkaveria tai naapuria kohtaan)?
Tuskinpa heiltäkään tivaisitte raha-asioista, tai olisitte sanelemassa, mitä saavat ostaa kotiinsa ja mitä eivät. Ja tuskin olisitte työkaverille toteamassa, että tokkopa sinä tuota vauvaa edes osaat hoitaa.