Muut ei-ylioppilaat, kaihertaako

Vierailija kirjoitti:

Te muut ei-ylioppilaat, kaduttaako teitä, ettei tullut käytyä lukiota ja hankittua valkolakkia? Itseäni kaihertaa, luulin sen olevan liian vaikeaa ja menin yli mistä aita on matalin. Nyt ehkä vähän harmittaa, ettei silloin tullut sitä tehtyä. Nyt aikuisena harmittaa, mutta kun on jo muuta koulutusta ja on työelämässä, että mitä sitä nyt enää. Mutta kadehditteko muut kun joillakin on ylioppilasjuhlat tai valkolakki vappuna päässä, vai olenko se vaan minä?

Itse kävin iltalukion. Vanhin samana keväänä kirjoittanut oli yli 70+ vuotias, joka sittemmin jatkoi jatkamaan opintojaan yliopistolle, eikä antanut sen lannistaa ettei päässyt pääsykokeista ensimmäisellä hakukerralla sisään. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia, eikä liioin opiskella, joten kuka  tietää: Kyllä sinustakin voi tulla vielä joku päivä ylioppilas.   

Kyllä ammatillisen perustutkinnon suorittaneillakin on nykyisin valmistujaisjuhlat. Ja amiksestakin on nykyisin mahdollista jatkaa korkea-asteelle, AMK:hon se voi itse asiassa olla (alasta tietysti riippuen) jopa järkevämpi pohja. Ei siis harmita.

Ennenhän se meni aika pitkälti niin, että hyvät oppilaat menivät lukioon, huonot amikseen ja siltä väliltä olevat kauppikseen. Nykyään ei ole enää ollenkaan noin mustavalkoista. Myös ammatillinen koulutus antaa nykyään yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle.

Ei kaduta. Koko ajan olen ollut töissä valmistumisen jälkeen :) ei ole tarvinut olla työttömänä vaikkei valkolakkia olekaan.

Mä tuhlasin aikaa vaan lukioon. jos vanhemmat eivät olisi sinne pakottaneet, niin olisin varmasti pärjännyt paremmin elämässäni. Olisin mennyt suoraan kaupalliselle alalle opiskelemaan aikoinaan. YO-lakkia en ole koskaan käyttänyt, eikä sitä edes enää ole. Vääntyi muodottomaksi sinkkukämpän kaapin perukoilla ja lensi muutossa roskikseen.

Amis pääsee yliopistoon joko suorittamalla kaksoistutkinnon ja vielä parempi jos kolmoistutkinto joka kattaa sen 75 kurssia. Pääsee vaikka oikikseen ilman yo tutkintoa kun lukee ne kolme kirjaa samaten kauppikseen . Lääkikseen tarvii olla fykebi kondiksessa samaten pitkän matematiikan joitain kursseja kantsii käydä. 

Ei kaiherra eikä kaduta. Opiskelin itseäni kiinnostavan tutkinnon ja vielä toisen sen perään, lukio ei kiinnostanut vähääkään. Jos olisin ollut valkoisen lakin perään, olisin hankkinut valmistuessa ammattilakin, mutta en pitänyt sitä tarpeellisena.

Vierailija kirjoitti:

Amis pääsee yliopistoon joko suorittamalla kaksoistutkinnon ja vielä parempi jos kolmoistutkinto joka kattaa sen 75 kurssia. Pääsee vaikka oikikseen ilman yo tutkintoa kun lukee ne kolme kirjaa samaten kauppikseen . Lääkikseen tarvii olla fykebi kondiksessa samaten pitkän matematiikan joitain kursseja kantsii käydä. 

Tietoi kyllä kaipaa pikaista päivittämistä. Ammatillinen perustutkinto anta yleisen jatko-opiskelu kelpoisuuden, eli oikeuden hakeutua jatkamaan opintoja mihin hyvänsä korkeakoulu ja/ tai yliopisto-opiskelupaikassa. Ei siis tarvitse olla suorittaa (työläämpää) kaksoistutkintoa. Se mikä on erona niin ylioppilastutkinnosta voi saada lisäpisteitä pääsykokeisiin -ja jollekin hyvin harvoille aloille on saatettu varata jokunen paikka heille, jotka ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi erinomaisen hyvin. - Mutta myös se, että hyvin moneen paikkaan valitaan opiskelijat kahdessa kiintiössä niin, että on ns. ylioppilaskiintiö ja pääsykoe kiintiö. Hakijan ei tarvitse hakuvaiheessa kertoa kummassa kiintiössä toivoo tulevansa valituksi (Eikä sillä ole mitään väljä sen jälkeen kun on päässyt sisään ja saanut opiskelupaikan).

Väännettäköön vielä rautalangasta: Ylioppilaskiintiö on siis koostuu niistä opiskelijoista, jotka ovat saaneet ylioppilastodistuksesta ja pääsykokeista laskien parhaat pisteet. Ja vastaavasti avoin kiintiön kautta saavat opiskelupaikan he, jotka saavat "vain" pääsykokeista parhaat pisteet ja omaavat yleisen korkeakoulu/yliopisto-opiskelu kelpoisuuden eli ovat käyneet lukion ja kirjoittaeet ylioppilaaksi tai suorittaneet ammatillisen perustutkinnon. 

Ammattikoulun suorittaneella on toki sikäli vaikeampaa päästä, että moensti avoin/pääsykoekiintön kautta valittavien joukko on pienempi kuin ylioppilas+pääsykoe kiintiö. - Ja toki myös siksi, että kärjistäen: lukion tehtävänä on vain antaa valmiuksia jatko-opiskelulle kun taas ammattikoulun tehtävänä on ollut varmistaa, että opiskelija saavuttaa yksittäisessä ammattissa tarvittavat tiedot ja taidot.  

Ei harmita. Valmistuin 2002 ja kyllä minulle pidettiin juhlat. En ole koskaan tykännyt opiskelusta ja minusta oli parasta, että sain ammatin 3 vuoden opiskelulla. Töissä olen ollut valmistumisesta asti. Tosin kaksi lasta välissä saanut ja heidän kanssa kotona ollut. Palkkaa jää nettona tällähetkellä n. 2500e joten senkin puolesta olen tyytyväinen.

Olen ylioppilas jota kaihertaa että tuhlasin kolme vuotta lukioon kun olisin voinut kiertää maailmaa ja oppia enemmän.

Ei, koska lukio ei kiinnostanut. Keskiarvon (8,9) perusteella  olisin päässyt heittämällä lukioon mutta kun ei tosiaan napannut yhtään.

Minä kadun sitä, etten mennyt peruskoulun jälkeen amikseen. En ole tyhmä, mutta olin liian laiska ja en päässyt yliopistoon. Tuskin näin laiska olisi sielläkään pärjännyt. Olisin samoihin insinöörin hommiin päässyt ilman lukiotakin ja amispohjasta olisi enemmän hyötyä. 

Itseäni kaihersi niin paljon, että 3-kymppisenä menin iltalukioon ja kirjoitin ylioppilaaksi. Kirjoitin vaan ne aineet, joista pääsin varmasti läpi ja joita ei tarvinnut liikaa opiskella. Tee samoin!

Lukio ei ole tae yhtään mistään. Amislinjoilta valmistuu ammattiin ja pääsee paremmille tuloillekin.

Itse en ole käyttänyt yo-lakkiani enää vuosiin. Olen suorittanut yliopistotutkinnonkin, mutta kunnollisia töitä ei ole. Suomessa on akateemisia aivan liikaa. Suosittelen amista.

T: Neljän ällän työtön

Vierailija kirjoitti:

Lukio ei ole tae yhtään mistään. Amislinjoilta valmistuu ammattiin ja pääsee paremmille tuloillekin.

Itse en ole käyttänyt yo-lakkiani enää vuosiin. Olen suorittanut yliopistotutkinnonkin, mutta kunnollisia töitä ei ole. Suomessa on akateemisia aivan liikaa. Suosittelen amista.

T: Neljän ällän työtön

Riippuu kyllä ihan alasta. Akateemisista ammateista diplomi-insinööri, lääkäri, juristi ja ekonomi/KTM ovat ihan omassa kastissaan tuloissa. Naisvaltaiset amisammatit ovat yleensä pienipalkkaisia, miesvaltaiset puolestaan keskipalkkaisia. 

Ei harmita yhtään. Palkka ylimmässä desiilissä, parempi kuin isolla joukolla DI:ä, osaa lääkäreistä, osaa juristeja tai ekonomeja.

Ei harmita, moni kaveri haki ammattikouluun samalla alalle kuin minä, mutta eivät päässeet (pisteytyksessä hävisivät ainakin keskiarvosanalla). Lukioon pääsivät. Yksi näistä lukion käyneistä on vieläkin monen vuoden jälkeen kirjaimellisesti siellä siwan kassalla, yksi opiskelee arkkitehdiksi. Omaa alaa olen opiskellut lisää (ammattitutkinto, kursseja, sertifikaatteja, ammattinäyttöjä yms), ja töitä riittää hyvällä palkalla. Fyysisesti raskasta, mutta en vaihtaisi perustutkintoani yo-lakkiin.

Tuli tässä mieleen, miksi edelleen arvostetaan yo-tutkintoa enemmän kuin perustutkintoa/ammattitutkintoa? Veljen kanssa oli samaan aikaan valmistujaiset, rimaa hipoen läpäisi lukion, itse sain lähes "täydelliset" numerot. Samat vieraat valmistujaisissa, mutta jostain syystä veljelleni kerääntyi lahjarahaa huomattavasti enemmän kuin minulle. Tarkkoja lukuja en muista, mutta jos sain 300e, veljeni sai 500e. Täsmälleen samoilta vierailta

2022 soisi ihmisten osaavan hakea historian tietous googlesta. Merkonomilakki on vanhin alin korkeakoululakki, oli ylioppilastutkintoa isompi tutkinto, siksi siinä on tupsu jätetty perinteeksi. Joskus 2000 luvun alussa uudistettiin tutkinnot ja tuli ammattikorkean Tradenomi, heillä on nyt oman värinen lakki. Ammattilakit ovat perinne. HoviMestari ei saanut olla ilman lakkia tai muukaan ammattimestari. Sairaanhoitajalla piti olla lakki jopa sodassa, junanhoitajalla VR lakki muistuttaa nyky valmistujaislakkeja jne jne. Vappu esim on työväen juhla, ylioppilaat eivät pitäneet omasta päivästään joten "omivat" vappupäivän. Nykyäänhän se on kaikkien opiskelijoiden, perheiden, työväen, liittojen juhla, ihan kaikkien juhla. Pitäkää kaikkia lakkeja ylpeydellä. Toisen asteen tutkinto ei tule helposti, vaatimukset ovat kovia näin 2022 peruaopintoineen, syventävine aineineen ja näytöt siihen päälle. Lisäksi on halutessaan väyläopinnot, muuntopinnot ym. Kaikilla 3 vuoden toisen aateen tutkinnoilla ja todistuksilla haetaan eteenpäin. Tai sitten tehdään isoa rahaa metallilla ja tekniikan aloilla. Valmistujaislakki on yjsinkertaisesti kaikille valmistuneelle, jos haluaa sen ostaa ja hienoa että huimasti taas lisääntynyt, sekä monipuolustuneet kaikki tutkinnot. Toki ovat sitten vaativampiakin, mutta opintoaikoja lisätty ja uusimisia kaikissa toisen asteen tutkinnoissa voi korottaa numeroita. Suomessa pitäisi olla enemmän ylpeitä kaikista saavutuksistaan ja töistään.

Sama tilanne kuin ap:lla, ja kyllä minuakin kaihertaa. Aloitus olisi voinut olla omani. Ihan hyvin olen pärjännyt työelämässä ja päässyt varsin hyville paikoille ja palkoille, että sikäli ei siitä nyt mitään haittaa ole ollut etten ole ylioppilas. Silti kyllä harmittaa. Ikää kuitenkin jo sen verran, että en nyt enää "viitsi" lähteä lukiota suorittamaan.

Kävin lukion ja edelleen kolmekymppisenä vituttaa miten tuhlasin vuosia siihenkin turhuuteen.