Lue keskustelun säännöt.
Luomutuotanto pysyy elitistisenä näpertelynä ellei ravinteet palauteta luomutuotteiden kuluttajilta takaisin peltoihin
22.05.2017 |
Aikoina ennen nykyaikaista tehomaataloutta "luomu" toimi koska suurin osa ruoasta kulutettiin siellä missä sitä tuotettiinkin.
Nykyaikana etenkin teollisissa maissa suurin osa ihmisistä asuu maaseudun ulkopuolella. Kun pellolta saatuja tuoteita viedään taajamiin elintarvikkeiksi siinä menee mukana ravinteita jotka ovat lähtöisin pellolta. Jos niitä ei palautetaan peltoihin niin pellot köyhtyvät ja tuottavat yhä vähemmän satoa.
Luomutuotannossa typpeä voidaan lisätä peltoon typensitojakasveja käyttäen mutta fosforia, kalia yms tärkeitä ravinteita ei voida peltoon tällätavoin "kasvattaa".
Laajamittainen luomutalous vaatii siis että taajamista palautetaan sinne kuljetetut ravinteet takaisin peltoon eikä ne jää jätevedenpuhdistamoihin tai mene mereen.
Tässä on suuria ongelmia, taajamien puhdistamojätteen seassa on paljon sinne kuulumatonta, erityisesti raskasmetalleja, jotka on vaikea poistaa esim puhdistamolietteen komposteista. Nykyisin kompostoitua puhdistamojätettä levitetään jossain määrin takaisin peltoihin mutta useampi elintarviketeollisuuden toimija on ilmoittanut että he joko harkitsevat tai eivät ota vastaan sellaista satoa joka on tuotettu puhdistamojätteellä ravitulla pellolla. Syynä se että taas heidän asiakkaansa vaativat tätä, juurikin raskasmetallijäämien takia.
Mikä siis neuvoksi?
Kommentit (22)
Puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti 90-luvun alusta, eikä nykytutkimuksen lietteen lannoituskäytöllä ole vaikutusta peltomaan raskasmetallipitoisuuksiin (MTT:n tutkimus, Tontti ym. 2012). Elintarvikeketjun ja kuluttajien asenteisiin vaikuttaminen onkin sitten eri asia...
Typpeä tosiaan saadaan luomupeltoihin biologisella typensidonnalla, mutta fosforin ja muiden ravinteiden on myös tultava jostain. Suurimmalla osalla Suomen pelloista fosforia riittää kyllä vuosikymmenien tarpeiksi, mutta pitkällä aikavälillä luomupeltojakin on lannoitettava, nurmenviljely ei tuo lisää fosforia systeemiin ja sadon ja valunnan myötä sitä kuitenkin poistuu. Yhdyskuntajätteistä fosforin ei toki tarvitse olla peräisin - luomuhyväksyttyjä fosforilannoitevalmisteita on tarjolla, eläinperäisiä tosin. Jos vegaanista luomutuotantoa haettaisiin niin sitten yhdyskuntajätteiden fosfori olisi pakko jollain aikavälillä kierrättää pelloille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrostaloviljelmien ongelmana ovat sekä ravinteet (mistä ne saadaan) että epäekologisuus, koska harva haluaa syödä raskasmetallien kyllästämää ruokaa. Toiseksi tarvitaan aika lailla huimankokoinen (monta kerrosta) viljelyalaa, että saadaan kerrostalolliselle ihmisiä tarpeeksi ruokaa. Joku kattoterassin salaattipenkki ei ihan riitä.
Lisäksi niissä nykyaikaisissa systeemeissä kasvit kasvatetaan synteettisessä alustassa ja ravinteet ovat samoin keinotekoisia. Ei kovinkaan ympäristöystävällistä.