Raskaus, ratsastus ja hevoset...
Löytyykö muita joille hevoset ovat jokapäiväinen harrastus?
Miten olette onnistuneet yhdistämään hevostelun ja odotuksen?
Kuinka pitkälle olette touhuilleet/aiotte touhuilla tallissa ihan normaalisti?
Itselläni on ollut hevosia jo yli kymmenen vuotta, joten kohdallani se on ihan sitä tavallista arkea. Nyt lähinnä mietityttää, että otanko liian suuren riskin noustessani hevosen selkään. Käsittääkseni ratsastuksen vaara on lähinnä putoamistilanteissa, vaikka joskus kuulee tärinän olevan haitaksi myös. Kovasti toivoisin, että jaksaisin ainakin tallihommat hoitaa pitkälti itse. Ratsastuksen osalta annan vastuuta myös ystävälleni, jotta itselle jäisi aikaa myös levähdellä ja ottaa rennosti.
-cactus- rv 4+3
Kommentit (3)
Alkoi vaan tuntua siltä, että en anna ikinä itselleni anteeksi jos putoan hevosen selästä ja tulee keskenmeno. Ei jotenkin kantti riittänyt riskeerata raskautta. Päätös oli helppo, ajattelin että ehdin ratsastaa taas ihan tarpeeksi sitten myöhemmin, raskautta en riskeeraa. Siihen asti ratsastin ihan normaalisti, tai ehkä vähän kevyemmin. Tiedän kyllä useita jotka ratsastavat niin kauan kun pystyy ja loppuraskaudessa käyvät vaan kävelemässä. Olen kuitenkin lukenut useistakin lähteistä että ratsatus ei olisi kovi hyvä laji kun siinä vatsan alueelle tulee niin paljon " ravistavaa tai hyppivää" liikettä. Sain hevoselle hyvän ratsastajan ja kävin itse juoksuttamassa ja muuten touhuamassa tavallisia juttuja.
Käy kysymässä vaikka hevostalli.net sivuilta mitä hevostelijat siellä keskustelee aiheesta.
Niin, eli itse työskentelen ravi-& ratsutallilla, ja hyvin jaksan vielä hoitaa työni. Hevosia en ole ajanut/ratsastanut koko raskausaikana, mutta onneksi ei ole mikään " pakko" . Muut hommat kyllä hoituu edelleen samaan tapaan kuin aiemminkin. Töissä aion olla niin pitkään kun vaan pystyn, onneksi on niin ihana porukka tallilla, että levätä saa aina sillon kun siltä tuntuu, ei siis mitään " tappotahtia" töitä tehdä..:) Rehusäkkejä tms. en enää mielelläni nostele, mutta onneksi on sitä miesvoimaa aina saatavilla..:)
elinak.83 rv11+3
koska ei tuntunut enää yhtään hyvältä. Tein rauhallisia kävelylenkkejä pari ekaa kuukautta, sitten lopetin kokonaan. Pienikin ravi tuntui inhottavalta mahassa. Löysin onneks tosi hyvän vuokralaisen, joten mun ei oo tarvinnu huolehtii liikunnasta.
kyllähän monet ratsastaa paljon pitemmälle, mut meille oli puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen tärkeempää että vauvalle ei satu mitään. Putoamisvaara on tosiaan se miks ratsastusta ei suositella, ja ei se tärinäkään kai kovin hyvää tee. Ja vaikkei se mitään pahaa tekiskään, niin tosiaan itestäni ratsastus alko tuntuun epämielusalta.
Mulla on hevoset täyshoitotallissa joten en oo tallitöihin joutunu, ja riippuu varmaan ihan omasta voinnista et kuin pitkälle niitä voi tehdä.
Mulla kaikki on menny tosi " helposti" , ja ite olisin varmaan heilunu talikon varressa johonki 25+ viikolle, nyt vasta muutaman viikon ajan on ollu sellanen olo et pitää ottaa ehkä vähä rauhallisemmin :)
Nazuli rv 30+2