Lue keskustelun säännöt.
Synnytys oli rankka kokemus seurata sivusta!
Faijahommia
20.05.2017 |
Kirjotin blogiin synnytyksen ihmeellisyydestä ja siitä miten oli pienoinen paniikki iskemässä, kun vauva laitettiin minun syliin ja tyttöystävä vietiin leikkaussaliin. Operaatio oli onneksi pieni ja suht vaaraton mutta silti todella pelottava!
Millaisia (kauhu)kokemuksia teillä on ollut synnytyksessä?
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1690593334579387&id=1654467…
Kommentit (61)
Rankka kokemus varmasti on ollut. Toivottavasti ei jäänyt traumoja mahdolliseen seuraavaan synnytykseen =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä koskaan voisi tehdä naiselle noin.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä koskaan voisi tehdä naiselle noin.
Et voisi tehdä mitä? Saattaa naista raskaaksi?
Synnytys on rankempi ja traumaattisempi kokemus miehelle, sillä tämä joutuu näkemään kaiken. :(
Ihana kirjotus, kiitos kun jaoit tämän täällä. Laitoin tämän omankin mieheni luettavaksi, vaikka vasta yritämme vauvaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla oli varmaan tosi rankkaa, voimia!!1
Onneksi selvisit.
No voi että, kun on isällä jälleen kerran ollut raskas synnytys. Voit hakea tukea mun exältä, joka koko synnytyksen ajan jaksoi märistä, kuinka sillä oli tylsää, viis mun kivuista ja alapään repeytymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä koskaan voisi tehdä naiselle noin.
Et voisi tehdä mitä? Saattaa naista raskaaksi?
Niin.
Ap:n muija vaan meni synnytyksen jälkeen makoilemaan leikkaussaliin ja isä pakotettiin lapsenlikaksi. Että jotkut muijat on laiskoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No voi että, kun on isällä jälleen kerran ollut raskas synnytys. Voit hakea tukea mun exältä, joka koko synnytyksen ajan jaksoi märistä, kuinka sillä oli tylsää, viis mun kivuista ja alapään repeytymisestä.
Hyvä, että on ex. Kaikkea hyvää sinulle!
Vierailija kirjoitti:
En kyllä koskaan voisi tehdä naiselle noin.
Tässä meillä on mies, joka ei koskaan jätä ehkäisyä vain naisen varaan eikä märise, miten kondomit ei tunnu hyvälle. Hieno juttu :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on rankempi ja traumaattisempi kokemus miehelle, sillä tämä joutuu näkemään kaiken. :(
Ilmainen vinkki: sen tuolin voi siirtää jalkopäästä pois. Ei sitä sun päätä kukaan paina naisen jalkojen väliin.
Minun eksäni syytti ensimmäisessä synnytyksessä saamistaan traumoista minua, mikä oli kyllä kohtuutonta. En kuulemma pitänyt hänen puoliaan ja käskenyt henkilökuntaa toimimaan hänen toiveidensa mukaan tarpeeksi ponnekkaasti. Osoitti vielä epäluottamuksensa siten, että halusi seuraavaan synnytykseen mukaan täysin ulkopuolisen tukihenkilön jota en tuntenut ollenkaan. En hienotunteisena viitsinyt riidellä asiasta vaikka oman mielipiteeni sanoinkin. Sairaala meinasi vielä estää pääsyni synnytykseen kun äidin lisäksi mukana sai olla vain yksi henkilö. Senkin onnistuin kuitenkin jotenkin siinä tilanne päällä järjestämään siten, että pääsimme molemmat äidin lisäksi mukaan.
Lopuista synnytyksistään (osa näistä uudelle miehelle) ei ole syntyjä syviään minulle avannut, ehkä tajusi että se on enemmän naisesta kiinni kuin tukena olevasta henkilöstä.
Lasten hoidossa olen aina tehnyt osani, mutta en nähnyt järkeä käydä joka päivä sairaalassa katsomassa rankan työpäivän jälkeen kuten eksä vaati, varsinkin kun siinä nimeltä mainitsemattomassa sairaalassa isät suorastaan hätisteltiin aina pois ja vierailuaika oli parin tuntia tiettyyn kellonaikaan. Esikoisen jälkeen oli sitten vielä muut lapset kotona. Kaikki synnytykset normaaleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun eksäni syytti ensimmäisessä synnytyksessä saamistaan traumoista minua, mikä oli kyllä kohtuutonta. En kuulemma pitänyt hänen puoliaan ja käskenyt henkilökuntaa toimimaan hänen toiveidensa mukaan tarpeeksi ponnekkaasti. Osoitti vielä epäluottamuksensa siten, että halusi seuraavaan synnytykseen mukaan täysin ulkopuolisen tukihenkilön jota en tuntenut ollenkaan. En hienotunteisena viitsinyt riidellä asiasta vaikka oman mielipiteeni sanoinkin. Sairaala meinasi vielä estää pääsyni synnytykseen kun äidin lisäksi mukana sai olla vain yksi henkilö. Senkin onnistuin kuitenkin jotenkin siinä tilanne päällä järjestämään siten, että pääsimme molemmat äidin lisäksi mukaan.
Lopuista synnytyksistään (osa näistä uudelle miehelle) ei ole syntyjä syviään minulle avannut, ehkä tajusi että se on enemmän naisesta kiinni kuin tukena olevasta henkilöstä.
Lasten hoidossa olen aina tehnyt osani, mutta en nähnyt järkeä käydä joka päivä sairaalassa katsomassa rankan työpäivän jälkeen kuten eksä vaati, varsinkin kun siinä nimeltä mainitsemattomassa sairaalassa isät suorastaan hätisteltiin aina pois ja vierailuaika oli parin tuntia tiettyyn kellonaikaan. Esikoisen jälkeen oli sitten vielä muut lapset kotona. Kaikki synnytykset normaaleja.
Anteeksi mitä luin? Miehen tehtävä on tukea äitiä ja toimia henkilönä välissä kommunikaatiossa kätilöiden kanssa. Usein äiti on niin kipeä ja väsynyt, että ei jaksa pitää päätään tai yksinkertaisesti on niin sekaisin kivusta. Tässä kohtaa korostuu puolison tuli ja turva, puoliso tuntee synnyttävän ja osaa kertoa hänen haluistaan, joista on etukäteen ollut puhetta.
Ja kyllä se isä menee rankan työpäivän jälkeen katsomaan synnyttänyttä vaimoaan sairaalaan ja pitää hyvänä. Huomattavasti rankempaa on ollut naisella.
Häpeä.
Minä en menisi edes synnytykseen mukaan. En kyllä halua niitä lapsiakaan, mutta jos tyttöystävä tulisi raskaaksi ja pitäisi lapsen, en menisi synnytykseen mukaan. Ällöttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä koskaan voisi tehdä naiselle noin.
Tässä meillä on mies, joka ei koskaan jätä ehkäisyä vain naisen varaan eikä märise, miten kondomit ei tunnu hyvälle. Hieno juttu :)
Kiitti. Kondomit tosin ovat minusta aika ikäviä käytössä, mutta toisaalta vasektomia on aika helvetin halpa vakuutus ainakin kahden elämän pilaamista vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun eksäni syytti ensimmäisessä synnytyksessä saamistaan traumoista minua, mikä oli kyllä kohtuutonta. En kuulemma pitänyt hänen puoliaan ja käskenyt henkilökuntaa toimimaan hänen toiveidensa mukaan tarpeeksi ponnekkaasti. Osoitti vielä epäluottamuksensa siten, että halusi seuraavaan synnytykseen mukaan täysin ulkopuolisen tukihenkilön jota en tuntenut ollenkaan. En hienotunteisena viitsinyt riidellä asiasta vaikka oman mielipiteeni sanoinkin. Sairaala meinasi vielä estää pääsyni synnytykseen kun äidin lisäksi mukana sai olla vain yksi henkilö. Senkin onnistuin kuitenkin jotenkin siinä tilanne päällä järjestämään siten, että pääsimme molemmat äidin lisäksi mukaan.
Lopuista synnytyksistään (osa näistä uudelle miehelle) ei ole syntyjä syviään minulle avannut, ehkä tajusi että se on enemmän naisesta kiinni kuin tukena olevasta henkilöstä.
Lasten hoidossa olen aina tehnyt osani, mutta en nähnyt järkeä käydä joka päivä sairaalassa katsomassa rankan työpäivän jälkeen kuten eksä vaati, varsinkin kun siinä nimeltä mainitsemattomassa sairaalassa isät suorastaan hätisteltiin aina pois ja vierailuaika oli parin tuntia tiettyyn kellonaikaan. Esikoisen jälkeen oli sitten vielä muut lapset kotona. Kaikki synnytykset normaaleja.
Anteeksi mitä luin? Miehen tehtävä on tukea äitiä ja toimia henkilönä välissä kommunikaatiossa kätilöiden kanssa. Usein äiti on niin kipeä ja väsynyt, että ei jaksa pitää päätään tai yksinkertaisesti on niin sekaisin kivusta. Tässä kohtaa korostuu puolison tuli ja turva, puoliso tuntee synnyttävän ja osaa kertoa hänen haluistaan, joista on etukäteen ollut puhetta.
Ja kyllä se isä menee rankan työpäivän jälkeen katsomaan synnyttänyttä vaimoaan sairaalaan ja pitää hyvänä. Huomattavasti rankempaa on ollut naisella.
Häpeä.
Juuri tuollaista höpinää ne doulat ja muut vastaavat tukihenkilöt yritti tarjota. Moni nainen tajuaa vasta synnytyssalissa miten brutaali tapahtuma se syntymä on ja siinä voi kaikenlaiset hienot suunnitelmat heittää roskiin kun tilanne on päällä. Pitää edetä tilanteen vaatimalla tavalla.
Ex-vaimokin tajusi asian kun ei se doula pystynyt tekemään yhtään enempää kuin mitä minä tein. Muutenhan henkilökunta hakee vartijat heittämään ulos jos synnärillä alkaa riehumaan.
Ja kyllä, kävin katsomassa eksää sairaalassa useana päivänä kun hän oli sairaalassa viikon ajan. En kuitenkaan joka päivä, mikä oli ilmeisesti suuri loukkaus. Harmi kyllä kaikki eivät elä sossun rahoilla ja joutuvat käymään töissä. Töistä ei saa lomaa lapsen syntymän vuoksi. Isyysloma on sitten asia erikseen.
Olen raskaana ja siksi ihan yleisellä tasolla kysyn, että millaisista syistä nainen voi joutua leikkaussaliin synnytyksen jälkeen?
Itse en voi tehdä lapsia lainkaan synnytyksen takia.
N29
Huhuh. Tsemppiä ja onnea :)