Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää näitä ystävien avioeroja!
16.05.2017 |
Pitkään yhdessä olleita pariskuntia on nyt viime aikoina eronnut ystäväpiirissämme useita. Ja tuntuu, että kaikissa eroissa on yhteisenä piirteenä se, että ystävien pitää valita "puolensa" eronneiden osalta. Mutta mitäs sitten kun olet ystävä heidän molempien kanssa? Miksi minä en "saa" olla enää ystävä molempien kanssa? Viimeksi viime viikolla yhden eronneen pariskunnan toinen osapuoli teki selväksi, ettei halua olla enää missään tekemisissä kanssani, koska olin ollut yhteydessä hänen ex-puolisoonsa.
Kyseessä ei ole edes (tietääkseni) mikään kovinkaan dramaattinen ero eikä nyt puhuta mistään teineistä vaan nelikymppisistä ihmisistä.
Kommentit (48)
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Entäs sitten jos on oikeasti ollut ystävä ihan pariskunnan molempien osapuolten kanssa ja silti uhkaillaan pistää välit poikki ellei valitse puolta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Entäs sitten jos on oikeasti ollut ystävä ihan pariskunnan molempien osapuolten kanssa ja silti uhkaillaan pistää välit poikki ellei valitse puolta?
Sitten vaan teet valinnan. Joka toiselle kumartaa, se toiselle pyllistää.
ei mies ja nainen voi olla ystäviä :D mies haluaa aina panna
Niin, kyllä se varmasti on raskainta juuri Sinulle, nuo toisten ihmisten avioerot. Ei voi olla, että eron osapuolet kärsisivät tilanteesta, eivätkä sen takia käyttäydy ihan rationaalisesti..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero on niin raskas asia ,että älkää hylätkö kumpaakaan osapuolta,todenäköisesti kumpikin osapuoli tarvitsee tukea/seuraa/olkapäätä.Ei missään tapauksessa syrjimistä.Minulle kävi niin:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Entäs sitten jos on oikeasti ollut ystävä ihan pariskunnan molempien osapuolten kanssa ja silti uhkaillaan pistää välit poikki ellei valitse puolta?
Ei sun tarvitse valita puolta. Anna heidän tehdä omat valintansa. Jos he haluavat laittaa välit poikki sinuun, niin se on heidän valintansa. Heillä - kuten sinullakin - on oikeus valita, kenen kanssa on tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Entäs sitten jos on oikeasti ollut ystävä ihan pariskunnan molempien osapuolten kanssa ja silti uhkaillaan pistää välit poikki ellei valitse puolta?
Minua ei ainakaan kiristetä. Olen ystävä ihan kenen kanssa haluan, ja jos se ei jollekulle sovi, laittakoon itse välit poikki. En ala pelata mitään pelejä. Jos joku on liian kypsymätön ollakseen ystävällinen jopa exänsä kavereiden kanssa, se on ihan oma häviönsä jos menettää ystävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Entäs sitten jos on oikeasti ollut ystävä ihan pariskunnan molempien osapuolten kanssa ja silti uhkaillaan pistää välit poikki ellei valitse puolta?
Sitten vaan teet valinnan. Joka toiselle kumartaa, se toiselle pyllistää.
Jos ystävä pistää välit poikki sen takia että tapaan myös hänen ex puolisoaan jonka ystävä myös olen, kyllä valinnan tekee ystävä joka pistää välit poikki en minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Entäs sitten jos on oikeasti ollut ystävä ihan pariskunnan molempien osapuolten kanssa ja silti uhkaillaan pistää välit poikki ellei valitse puolta?
Minua ei ainakaan kiristetä. Olen ystävä ihan kenen kanssa haluan, ja jos se ei jollekulle sovi, laittakoon itse välit poikki. En ala pelata mitään pelejä. Jos joku on liian kypsymätön ollakseen ystävällinen jopa exänsä kavereiden kanssa, se on ihan oma häviönsä jos menettää ystävänsä.
Juuri tuollaisesta "ystävästä" luovuin ilomielin.
Ajattele asiaa vaikka näin: sinulla olisi hyvä ystävä jolle uskoutuisit. Tällä ystävällä olisi lähipiirissä vihamiehesi. Miltä tuntuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Entäs sitten jos on oikeasti ollut ystävä ihan pariskunnan molempien osapuolten kanssa ja silti uhkaillaan pistää välit poikki ellei valitse puolta?
Minua ei ainakaan kiristetä. Olen ystävä ihan kenen kanssa haluan, ja jos se ei jollekulle sovi, laittakoon itse välit poikki. En ala pelata mitään pelejä. Jos joku on liian kypsymätön ollakseen ystävällinen jopa exänsä kavereiden kanssa, se on ihan oma häviönsä jos menettää ystävänsä.
Juuri tuollaisesta "ystävästä" luovuin ilomielin.
Hänkin varmasti luopui mielellään sinusta, jos pelkkää päänsilittelijää kaipaat, ja "ystävää", kenen kanssa saa haukkua miehiä, ja varsinkin exää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Entäs sitten jos on oikeasti ollut ystävä ihan pariskunnan molempien osapuolten kanssa ja silti uhkaillaan pistää välit poikki ellei valitse puolta?
Minua ei ainakaan kiristetä. Olen ystävä ihan kenen kanssa haluan, ja jos se ei jollekulle sovi, laittakoon itse välit poikki. En ala pelata mitään pelejä. Jos joku on liian kypsymätön ollakseen ystävällinen jopa exänsä kavereiden kanssa, se on ihan oma häviönsä jos menettää ystävänsä.
Juuri tuollaisesta "ystävästä" luovuin ilomielin.
Hänkin varmasti luopui mielellään sinusta, jos pelkkää päänsilittelijää kaipaat, ja "ystävää", kenen kanssa saa haukkua miehiä, ja varsinkin exää.
Voi olla, miehen perässä kun oli ja sängyssäkin käväisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kukaan eronneista ystävistäni ei ole vaatinut minua valitsemaan "puolta", niin onhan se selvää, että ystävästäni tuntuisi pahalta, jos jatkaisin yhteydenpitoa hänen ex-puolisonsa kanssa. Ystävä kuitenkin kertoo luottamuksella aika intiimejä asioita eroprosessin aikana exästään ja itsestään. Asialliset välit ystävien ex-puolisoihin toki säilyvät, mutta ei tulisi mieleenkään kutsua ystävän exää käymään tai tapailla tätä muuten. Paitsi jos kyse on sukulaisen - esim. oman veljen tai siskon - ex-puolisosta ja parilla on yhteisiä lapsia, silloin voi joutua tapailemaan tiiviimmin ihan lasten vuoksi.
Entäs sitten jos on oikeasti ollut ystävä ihan pariskunnan molempien osapuolten kanssa ja silti uhkaillaan pistää välit poikki ellei valitse puolta?
Kysyn vilpittömästi että todellako sinulla on samanlainen ystävyyssuhde molempien kanssa? En ole niitä joiden mielestä nainen ja mies eivät voi olla ystäviä. En kuitenkaan tajua että jonkun pariskunnan molemmat osapuolet ovat ikäänkuin samalla viivalla. Aina jompikumpi on läheisempi.
Ymmärrän täysin sun pointtis, avioero on vaikuttaa moneen muuhunkin ihmiseen kuin vaan siihen eroavaan pariin.
Sitten taas eroavana pariskuntana peräänkuuluttaisin ystävien lojaaliutta. Silloin haluaa olla omiensa parissa, ihmisten joihin voi luottaa, että varmasti ovat siinä tiimissä, eikä tilanteen mukaan hyppää toiselle puolelle. Sellainen luo epävarmuutta.
Kakspiippunen juttu.
Onhan se vähän erikoista käydä kuuntelemassa ns. molemmissa leireissä eronneen parin juttuja. Kyllä mulla on pariskuntia ystävinä, joissa molemmat tuntuvat läheiseltä. Näin se vaan näyttää menevän, että se alkuperäinen ystävä noista pareista jää ystäväksi eron tullessa, ja se toinen menee takaisin omaan leiriinsä mistä tulikin. Mulle olisi passannut olla kaveria myöhemminkin, ja myös tälle eron toiselle osapuolelle, eli ystävälleni ei olisi ollut väliä vaikka olisin jatkanut eksänsä kanssa ystävänä(tämä eks siin nainen ja ystäväni mies) mutta eksä ei ole halunnut olla ystäväni. Nykyään en enää viitsi kiintyä miespuolisten kavereideni naisiin, sillä erotessaan eivät halua olla kanssani tekemisissä enää.
Mutta esim ystäväparsikunnilla on usein lapsia, ja lapset ovat kavereita sun lapsesi kanssa. Et ooikein voi panna välejä poikki kumpaankaan vanhempaan. Jos ystäväpariskunta Laura ja Ville eroaa, ja sun lapsesi pelaa vaikka samassa joukkueessa Lauran ja Villen Eino-pojan kanssa. Jos Eino on isällään, ja käyt hakemassa Einon harkkoihin viedessäsi sinne omaa poikaasi, niin vaikeaa se on jos ei voi puhua. Tai miehesi käy pelaamassa sählyä Ville kanssa, ja sinä taas olet samassa lukupiirissä Lauran kanssa. Pitääkö teidän jomman kumman lopettaa harrastus?
Mie taas oon huomannu, et yritetään väkisin pysyä kavreina eron jälkeen, mut eihän se ole onnistunu
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän erikoista käydä kuuntelemassa ns. molemmissa leireissä eronneen parin juttuja. Kyllä mulla on pariskuntia ystävinä, joissa molemmat tuntuvat läheiseltä. Näin se vaan näyttää menevän, että se alkuperäinen ystävä noista pareista jää ystäväksi eron tullessa, ja se toinen menee takaisin omaan leiriinsä mistä tulikin. Mulle olisi passannut olla kaveria myöhemminkin, ja myös tälle eron toiselle osapuolelle, eli ystävälleni ei olisi ollut väliä vaikka olisin jatkanut eksänsä kanssa ystävänä(tämä eks siin nainen ja ystäväni mies) mutta eksä ei ole halunnut olla ystäväni. Nykyään en enää viitsi kiintyä miespuolisten kavereideni naisiin, sillä erotessaan eivät halua olla kanssani tekemisissä enää.
Minulla on useita ystäväpariskuntia, joihin olen tutustunut pariskuntana. Kumpikaan heistä ei siis ole se alkuperäinen ystävä. Vaan molemmat on tullut tutuksi yhtä aikaa, ja on tavattu aina porukalla. Jos he eroaisivat, niin olisi aika mahdoton päättää kumman kanssa "jatkaa ystävänä", jos molempien kanssa ei muka saisi jatkaa ystävänä. Luultavasti jättäisin päätöksen heille.
Omituisia ystäviä.