Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsiluku täynnä, mutta silti hetkittäin vaivaa vauvakuume..?
13.05.2017 |
Huhuilen vertaistukea, koska mammapalstalla ollaan ja varmasti täältä löytyy paljon äitejä, jotka tunnistavat ajatukseni.
Eli lyhyesti. Lapsiluku on täynnä. Aikoinaan sovimme kahdesta lapsesta ja kaksi meillä onkin. Lapset ovat pian kouluikäisiä ja elämä helpottuu koko ajan. Sairastin molempien vauva-aikoina synnytyksen jälkeistä masennusta ja molemmilla on ollut (ja toisella on edelleen) hieman terveysongelmia. Järki sanoo etten missään nimessä halua enää kolmatta lasta, mutta silti nähdessäni raskaana olevan naisen tai pienen vauvan tulee mieleeni, jos kuitenkin... Olen aina halunnut vain kaksi lasta ja siksi tuntuukin hämmentävältä potea vauvakuumetta!
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Lähestytkö neljääkymppiä? Joillain hormonit huutelevat vielä ennen hiipumistaan. Ei niitä tarvitse kuunnella.
Neljäänkymppiin on vielä vuosia...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut sellaisen sanonnan, että jokaiselta äidiltä puuttuu yksi lapsi. Eli et ole ainoa äiti, joka on tuossa tilanteessa.
Itse mietin samoja asioita nyt toista lastamme odottaessa, viimeisillään. Ollaan puhuttu miehen kanssa että kaksi lasta on meille sopiva määrä. Tuntuu jotenkin haikealta ajatella, olenko nyt vikoja kuukausia raskaana (vaikka tämä raskasta ja uuvuttavaa onkin) ja elämmekin vauva-aikoja sitten viimeisen kerran. Miltä tuntuu tehdä sitten se päätös että lapsiluku on täynnä? Minulla on kaksi sisarusta ja kolme tuntuu normaalilta lapsiluvulta mutta mies haluaa kaksi ja minä itsekin järjellä ajateltuna.
Juu, ihan sama.
Lapsia kaksi ja ikää 28, eli olishan tässä näitä vuosia vielä "taisteltavana". Kaikki järkisyyt sanoo ei, mutta silti se kuume aina välillä nousee vahvana.
Parhaiten auttaa jos pysyy kaikenlaisista vauvakuvioista mahd. kaukana. Eli sori vaan vauvautuvat ystävät, jos olen hieman etäinen...
Meillä 2v ja 5v.
Minulla vähän samat fiilikset kuin sulla, ap. Meillä on suunnitelmamme mukaiset kaksi lasta. Tämä vieläpä enemmän minun omasta halustani. Mies suostuisi varmasti kolmanteen jos vain pyytäisin. En halua enää vauvaa, en jaksaisi sitä enää. Odotan kovasti, että nämä saadut lapset hiukan kasvavat ja elämä helpottuu vielä lisää. Mutta silti takaraivossa käväisee välillä kaipuu. Millainen kolmas lapsemme olisi? Kenet sillä kertaa saisimme? Sitten palautan mieleen kaikki raskauden ja vauva-ajan ikävät puolet, ja tunne menee ohi.
Alue: Aihe vapaa
Lähestytkö neljääkymppiä? Joillain hormonit huutelevat vielä ennen hiipumistaan. Ei niitä tarvitse kuunnella.