IHANAA!!! Ollaan anopin kanssa tultu tosi läheisiksi! :)
Olen aina ollut kovin hiljainen ja varovainen, mutta onneks anoppini on rento ja mukava ihminen, niin ollaan tultu paljon läheisimmiksi tässä lähiaikoina :)
Eilenkin sanoi että perhe senkun suurenee, ni täytyy jo senkin takia ostaa uusia astioita ja ruokailuvälineitä. Olivat siis ostaneet uudet lautaset ja ruokailuvälineet.
Ja samalla osoitti mun masua ja pisti käden siihen. Olen siis raskaana ja toinen lapsi on tulossa :)
Kommentit (6)
Mulla on aika nihkeet välit omaan anoppiin tällä hetkellä. Toivoisin, että oltais läheisiä... :' (
Kauhean varovaisesti olen lähestynyt anoppia, samoin hän minua.
tykätään jutella kaikennäköistä yhdessä ja usein kun kyläillään toistemme luona niin minä istun anopin kanssa keittiössä juttelemassa ja mies katsoo telkkaria olohuoneessa isänsä kanssa. ollaan myös käyty anopin kanssa kahden shoppailemassa ja kävelylenkillä. olen myös kyläillyt anoppilassa yksin lasten kanssa ja hän on käynyt meillä kylässä niin ettei mies ole kotona.
anoppi sanookin että ihan kuin olisin yksi hänen tyttäristään ja kyllä anoppi melkein äidistä kävisi minullekin.
Anoppi on vaan niin aito, että ei ole antanut sen haitata itseään. Ollaan tosi läheisiä, vaikka pitkän välimatkan takia nähdää vaan pari kertaa vuodessa. Nyt hän on tulossa houmenna meille muutamaksi päiväksi, ja odotan melkein yhtä innolla kun lapset.
Anoppini on itseasiassa minulle paljon läheisempi kuin äitini, jonka kanssa välit on hyvin etäiset. Tällaisessa anoppi-miniä -suhteessa sitä ei tosiaan jotkut pikkuseikat häiritse, mitä täältäkin joskus ihmetellen lukee. Kun luottaa täysillä molemmin puolin, uskaltaa antaa toisen olla erilainen joissain asioissa.
Kieltämättä harmittaa, ettei meillä voi mennä noin :(
Mekin aloitettiin vähän varoivaisesti, mutta muutaman vuoden sisällä tultiin kuitenkin suht läheisiksi, niin että anoppi saattoi olla vaikka viikon meillä kylässä ja meillä oli kivaa ja juteltiin paljon kaikesta, ja ajattelin, että onpas mulla hyvä tuuri anopin suhteen... Hälytyskellot ei soineet, vaikka anoppi puhuikin pahaa muista miniäkokelaista minulle, vaan uskoin hänen juttunsa, ja ihmettelin, miksi miehen veljet tahtoivat olla tuollaisten naisten kanssa. Pikkuhiljaa anopista alkoi paljastua ikäviäkin juttuja, siis vasta kuitenkin vuosien varrella alkoivat valjeta mulle, ja seitsemän vuoden jälkeen meni välit pilalle, kun kuulin, mitä juttuja anoppi onkaan minusta koko tämän ajan muille puhunut :' ( Tosi nöyryytetty ja höynäytetty olo tuli. Nykyään anoppi vihjailee miehelle ahkerasti, että on vaimon pilaama ja ottaisi jo eron, ja mies ei edes tahtoisi nähdä äitiään, kun ei jaksa kuulla minun haukkumista. Huoh. Sori että tulin vuodattamaan tähän positiiviseen ketjuun...
on kiva kun on tukena ihmisiä joista pitää ja joihin voi luottaa.