20-vuotias tyttäreni on raskaana
Eikä suostu tekemään aborttia. Olen yrittänyt sanoa, että hän tuhlaa nuoruutensa ja lapsi pilaa opiskelumahdollisuudet, mutta viisaat neuvot kaikuvat kuuroille korville.
Edessä siis elämä kouluttamattomana yksinhuoltajana (eroaa miehestään kuitenkin ennemmin tai myöhemmin).
Tuossa iässä kuuluisi bilettää, matkustella ja kerätä elämänkokemusta. Olen itkenyt koko eilisen päivän enkä tiedä mitä tehdä...
Kommentit (13)
taasko tämä? olisko aika hankkia jo apua kun on tollanen pakkomielle?
Mikset itse aikoinaan tehnyt aborttia?
Varmaan samasta syystä se tyttäresikin lapsen pitää.
Asia ei sinulle kuulu millään lailla. Jos eroaa niin sitten eroaa. Se on tyttäresi elämä se.
Varmasti sinulla on enemmän elämänkokemusta ja osaat katsoa asioita eri kantilta mutta et oikeastaan voi olla muuta kuin tukena nyt.
20-vuotias ei välttämättä halua bilettää tai matkustella. Opiskella voi myöhemminkin, myös esimerkiksi oppisopimuksella jolloin saa palkkaa samalla tai monimuotona jolloin on helpompi tehdä osa-aikatöitä samalla.
Kakskymppinen on täysin pätevä äidiksi jo, ennen tuo oli vielä täysin normaalia. Ja vaikka lapsesi olisi ennen halunnut bilettää yms niin hän saattaa todella olla jo kyllästynyt siihen tai muuten valmis jatkamaan elämää eteenpäin. Nuorena hän jaksaa paljon paremmin olla hyvä ja aidosti läsnä oleva äiti kuin esim kolmekymppisenä.
Milloin sinusta hänen olisi sitten sopivampi lisääntyä? Miksi oletat hänen eroavan?
N20
"Elää nuoruutta" :D olihan tää provo. Oon itse 20-vuotias ja koen että oon ihan tarpeeks eläny ja bilettäny jo liikaakin. Yksi ammattitutkinto jo taskussa ja yliopisto hyvällä mallilla. Miksi ihmisen pitäis tehdä abortti jos kokee olevansa valmis äidiksi? Jos oma ehkäisy pettäis niin en itse todellakaan tekis aborttia, en pystyis siihen ja haluaisin muutenkin äidiksi kymmenen vuoden sisään.
Vauvan ja pikkulapsen kanssa opiskelu ei todellakaan ole mahdottomuus, itse itseasiassa pidän tästä enemmän kun siitä, mitä työmaailma olisi nuorelle äidille, eli pätkätöiden ja työttömyyden välistä kituuttamista, kaikkia työllistymistä "edistäviä" työkokeiluita ja kursseja, koko ajan saa pelätä karenssia ja nälkää. Joo, ei kauhean ruusuinen kuva, mutta vaikka alalleni on vaikea päästä ja työllisyysnäkymät verrattain kohtalaiset, on tuo todennäköinen skenaario aika raskas ajatella vaiheeseen, jossa on pieni vauva tai taapero. Itse pääsin siis 21-vuotiaana unelma-alalle opiskelemaan ja sitten toisen vuoden aikana tulin raskaaksi, sain kuitenkin kandin kirjoitettua ennen kun lapsi täytti yksi, eli vanhemmuus ei jumittanut opiskelua merkittävästi. Harkitsen vakavasti toista lasta ennen maisteriksi valmistumista, sillä mielestäni se olisi houkuttelevampi nyt kuin opintojen jälkeen.
Onko olemassa jotain tutkimusta siitä, millaiset ihmiset provoilevat ja miksi. Mitä ihmisen päässä on vinksahtanut, jos hän kokee tarvetta provoilla? Millainen elämäntapa ja elämäntilanne provoilijoilla yleensä on? Miksi heidän elämässään ei ole muuta sisältöä kuin ventovierailta saatava huomio? Kuinka monella on mielenterveyslääkitys? Kuinka moni on päihdeongelmainen?
Ottaisin kiitollisena vastaan sen mitä annetaan. Vauva kun voi olla tyttäresi ensimmäinen ja viimeinen lapsi.
Toivottavasti tää on provo.
Mun äiti sai mut 20-vuotiaana yh-äitinä. Sanonpa vaan sen että onneksi ei tehnyt aborttia. On silti opiskellut ja matkustellut ja elänyt.
Jännämies siis onnistui, tytär creampie ja on pian arvostettu yh-äiti.. NICE !
Vierailija kirjoitti:
Vauvan ja pikkulapsen kanssa opiskelu ei todellakaan ole mahdottomuus, itse itseasiassa pidän tästä enemmän kun siitä, mitä työmaailma olisi nuorelle äidille, eli pätkätöiden ja työttömyyden välistä kituuttamista, kaikkia työllistymistä "edistäviä" työkokeiluita ja kursseja, koko ajan saa pelätä karenssia ja nälkää. Joo, ei kauhean ruusuinen kuva, mutta vaikka alalleni on vaikea päästä ja työllisyysnäkymät verrattain kohtalaiset, on tuo todennäköinen skenaario aika raskas ajatella vaiheeseen, jossa on pieni vauva tai taapero. Itse pääsin siis 21-vuotiaana unelma-alalle opiskelemaan ja sitten toisen vuoden aikana tulin raskaaksi, sain kuitenkin kandin kirjoitettua ennen kun lapsi täytti yksi, eli vanhemmuus ei jumittanut opiskelua merkittävästi. Harkitsen vakavasti toista lasta ennen maisteriksi valmistumista, sillä mielestäni se olisi houkuttelevampi nyt kuin opintojen jälkeen.
Eli ihan pakko se on tänne joka tapauksessa vääntää? Kärsimään työttömyys ja sitten kuolema o_O
Tuet ja kannustat. 20 vuotias määrää itse oman elämänsä ja hän tietää haluavansa lapsen. Älä syyllistä aikuista ihmistä. Menetät hänet vaan sillä. Ei uskalla kääntyä puoleesi oikeitten vaikeuksien edessä jos kyseenalaistat hänen valinnat ja näytät suoraan kuinka paheksut hänen päätöstään. Sinun valinta otatko mummouden ilolla vai katkeruudella vastaan, joka sinulle annetaan.