Meille ei pääse lapsen kaverit koulun jälkeen, koska
meidän nuorin lapsi nukkuu päiväunia. Tästä on muodostumassa nyt ongelma. Olisi mukava olla vastavuoroinen kyläilyjen suhteen, mutta päiväunia tuo nuorin nukkuu klo 12-15 välillä ja lisäksi tuo aika on minulle hengähtämisaikaa ja ainoa oma hetki päivässä. Tätä asiaa ei nyt lasten kaverit tunnu ymmärtävän. Eikä vissiin vanhemmatkaan.
Mikä tähänkin olisi ratkaisu?
Ja tosiaan kokeiltu on kyläilyä, mutta eihän nuo osaa olla hiljaa. Ravaavat vessassa, paiskovat ovia ja sitten syövät välipalaa kauhean metelin kera :(
Kommentit (18)
Ehkä lapsesi kaverit voisivat vierailla teillä viikonloppuisin? Vai tarvitseeko kyläilyjen ajottua juuri arki-iltapäiville?
Pojat leikkii ulkona? Pikkusisarus nukkuu ulkona?
Ei meilekään, olen pph ja lapset nukkuvat myös tuohon aikaan. Olen myös lapselle sanonut, että ensin tullaan kotiin tekemään läksyt ja vasta sitten kavereiden kanssa. Välipalan ja läksyjen jälkeen voi tulle meille tai sitten voi mennä kavereille/pihalle.
Eli lähetät lapsesi sitten muiden luo tyhjentämään ruokakaapit?
Meille ei voi tulla siksi koska meillä on jatkuvasti liiaan sotkuista edes lapsivieraille :(
Lapsi tulee yksin kotiin, on kavereiden kanssa jossain ulkona tai kaverillaan. Meille voi tulla vasta sitten, kun pienempi sisarus herännyt päiväunilta.
Ja tästä väännetään joka päivä.
Ap
Meillä ainakin omatkin lapset pitävät sen verran melua, että vauva on tottunut nukkumaan vaikka vähän ääniä kuuluukin. Yleensä lapset ja heidän kaverinsakin kyllä tottelevat jos pyydän olemaan hiljempaa. Yleensä isosisko harjoittelee viululäksynsä sillä välin kun pikkuinen nukkuu. Pari huonetta on kyllä välissä, mutta jotain kuuluu väkisinkin.
Mä olen tuon asian ratkaissut sillain että jos jollekin lapselle ei ikinä pääse koulunn jälkeen niin se lapsi ei tule myös ikinä meille. .raakaa mutta näin se vaan menee...meillä oli tytön kanssa ongelma että se olis aina ollu meillä koulun jälkeen syömässä...jo ovella huusi että hänellä on kauhea nälkä.
Niille ei ikinä päässy...ihan normaalia työssäkäyviä vanhempia hänellä...äiti sairaalassa töissä...niin loppui sen lapsen kyläilyt meillä...harmi lapsen takia mutta hyväksikäyttöä on monenlaista.
Eikö se nukkuva lapsi voi nukkua toisessa huoneessa tai ulkona? Sinäkin voit olla toisessa huoneessa.
Sinä olet aikuinen ja luot perheen säännöt. Ei siinä sen kummempaa. Ehkä vaikutat lapsen silmissä tästä asiasta epävarmalta, jos siitä pitää aina uudestaan keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Pojat leikkii ulkona? Pikkusisarus nukkuu ulkona?
Eihän aloitusviestissä mainittu sukupuolta mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat leikkii ulkona? Pikkusisarus nukkuu ulkona?
Eihän aloitusviestissä mainittu sukupuolta mitenkään.
Tämä on automaatio av-mamman päässä että "uhri" (vauva joka yrittää nukkua) on ihana suloinen tyttö. Ja se "Paha" normaaleja leikin ääniä pitävä lapsi on poika. Tosielämässä tytötkin voivat olla ärsyttäviä meluavia ja tilanne voi olla miten päin vain. Naisten uhriutuminen on syvällä ja sitä vain opetetaan eteenpäin tytöille. Vain älykkäät ihmiset osaavat katsoa tilanteita ja käytöstä objektiivisesti. Ei paksujen sukupuolilasien läpi.
Nainen
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tuon asian ratkaissut sillain että jos jollekin lapselle ei ikinä pääse koulunn jälkeen niin se lapsi ei tule myös ikinä meille. .raakaa mutta näin se vaan menee...meillä oli tytön kanssa ongelma että se olis aina ollu meillä koulun jälkeen syömässä...jo ovella huusi että hänellä on kauhea nälkä.
Niille ei ikinä päässy...ihan normaalia työssäkäyviä vanhempia hänellä...äiti sairaalassa töissä...niin loppui sen lapsen kyläilyt meillä...harmi lapsen takia mutta hyväksikäyttöä on monenlaista.
Ja meillä on niin, että ensin tullaan yksin kotiin, syödään välipala ja tehdään läksyt ja hengähdetään hetki. Sitten voi lähteä kavereille. Tai oikeastaan olemaan kavereitten kanssa, koska ohjattu harrastus alkaa klo 16. Kun lapsi pääsee koulusta klo 13, hän on kotona suunnilleen klo 13.30, syö ja tekee läksyt, jolloin kello on jo noin 15. Siitä jää 30 min ennen kuin on aika lähteä harrastukseen.
Niin tuttua.
Meillä omat lapset osaa jo olla hiljaa kun vauvat nukkuu, mutta kavereita joutuu lapsetkin hyssyttelemään. Ikävää kaikille, johtaa yleensä aina siihen että pikkusisarukset heräävät kesken unien ja loppupäivä onkin mielenkiintoinen. Harvemmin kiellän kavereita kuitenkaan tulemasta, mutta salaa iloitsen jos päättävätkin leikkiä ulkona.
Ja meillä pyrittiin elelemään normaalisti heti kotiuduttua, mutta nämä lapset ovat herkkäunisia. Ulkona heräävät sitten naapurin autoon, pensasleikkuriin, roska-autoon, lintujen ääniin, jne.
Mutta ei tätä onneksi loputtomiin kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat leikkii ulkona? Pikkusisarus nukkuu ulkona?
Eihän aloitusviestissä mainittu sukupuolta mitenkään.
Tämä on automaatio av-mamman päässä että "uhri" (vauva joka yrittää nukkua) on ihana suloinen tyttö. Ja se "Paha" normaaleja leikin ääniä pitävä lapsi on poika. Tosielämässä tytötkin voivat olla ärsyttäviä meluavia ja tilanne voi olla miten päin vain. Naisten uhriutuminen on syvällä ja sitä vain opetetaan eteenpäin tytöille. Vain älykkäät ihmiset osaavat katsoa tilanteita ja käytöstä objektiivisesti. Ei paksujen sukupuolilasien läpi.
Nainen
Tässä ei varmastikaan ole kyse mistään uhriutumisesta, vaan tämä on tyypillinen esimerkki sanojen piilomaskuliinisuudesta. Monissa tutkimuksissa on huomattu, että ihmiset tulkitsevat esimerkiksi sanat "ihminen", "suomalainen" tai "naapuri" huomattavasti useammin miehiksi kuin naisiksi vaikka tekstissä ei olisi sukupuoleen minkäänlaista viittausta.
Tämän piilomaskuliinisuuden yksi syy on todennäköisesti se, että miehet ovat huomattavasti enemmän esillä lehdissä ja televisiossa kuin naiset (mistä tämä taas johtuu, on monisäikeinen juttu).
Ihan hyvä sinänsä, että ensin läksyt ja sitten kaverit. Meillä vaan tekevät yhdessäkin kaverin kanssa läksyjä eli sääntö on niin päin, että ensin läksyt (yhdessä tai erikseen) ja sitten muu puuha. Kun lapset tekevät läksyjä, annan välipalaa. Meilläkin on lisäksi taapero.
Jos koskaan ei voisi lapseni tehdä läksyjä kaverin luona ja olla siellä välipalalla niin en kieltäisi kaveria tulemasta meille. Ellei kaverin vanhemmat ole jotain juoppoja jotka vaaraksi ym. niin en minä splittaa ihmisiä niin, että kuka on korrekti ja kuka ei eli lapsen ei tarvitse valita kavereita vanhempien käytöksen mukaan. Omassa mielessäni pitäisin törkeänä vanhempaa, jolle on ok, että lapsensa on meillä aina välipalalla ja läksyjä tekemässä, eikä koskaan toisin päin, mutta en antaisi sen näkyä lapselle tai kaverilleen asti. Itse en hakeutuisi tämän vanhemman seuraan, joka näin epäkorrektista käyttäytyy, mutta vastaus siihen ei ole, että itsekin on törkeä ja kieltää tapaamiset, vaan minusta pitää silti käyttäytyä hyvin ja olla ystävällinen lapsen kavereille, teki heidän vanhemmat mitä tahansa.
Jos meille ei saisi tulla niin en päästäisi lastani myöskään toistuvasti toisen luo, jos en pystyisi vastavuoroisuuteen. Tai ainakin soittaisin sen bestiksen vanhemmille ja selittäisin asian ja kysyisin, sopiiko lapseni silti olla siellä ja kuinka usein.
Sama se mulla yövuorojen aikaan. Kavereita ei tule nukkumapäivänä.
Lapset pihalle, ei sisälle