Mies saa perinnön
Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä 3 vuotta. Asutaan avoliitossa ja tähän asti olen kuvitellut, että rahamme ovat yhteiset. Nyt mies on saamassa huomattavan perinnön, ja ilmoitti, etten mä saa euroakaan.
Aika järkyttynyt olo. Suunnittelin hiukan jo tulevaisuuttakin rahojen turvin ja nyt mies on tuota mieltä.
Voiko tällä suhteella enää olla tulevaisuutta?
Kommentit (42)
Ei miehesi perintö kuulu sulle mitenkään, joutuisit vielä maksamaan lahjaveroa. Että olet oikein suunnitellut mitä tehdä toisen rahoilla, ettes häpee!
Vierailija kirjoitti:
Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä 3 vuotta. Asutaan avoliitossa ja tähän asti olen kuvitellut, että rahamme ovat yhteiset. Nyt mies on saamassa huomattavan perinnön, ja ilmoitti, etten mä saa euroakaan.
Aika järkyttynyt olo. Suunnittelin hiukan jo tulevaisuuttakin rahojen turvin ja nyt mies on tuota mieltä.
Voiko tällä suhteella enää olla tulevaisuutta?
Ei ilmeisesti, kerran haluaisit vain omia miehesi rahat.
Kolme vuotta ja avoliitto... Ollaan oltu seitsemän vuotta avoliitossa, ja kun mies sai hieman lähiomaisen kuolinvakuutuksesta (tai mikä lie), oli päivänselvää, että hän päättää mitä niillä tehdään. Kun mietit toisinpäin, että itse olisit saamassa perinnön, antaisitko rahat käyttöön miehellesi tai hänen päättää niiden käytöstä? Mieheni vaihtoi tuolla rahalla paremman auton, eikä olisi tullut mieleenkään vaatia oman autoni vaihtamista, vaikka se on vanhempi ja "räihnäisempi". Loput rahat on vielä perikunnan tilillä.
Vaikka olisit avioliitossa perinnönjättäjä voisi sulkea sinut ulkopuolelle.
Olisi kyllä kannattanut mennä naimisiin, niin erotessa saisit rahat käteen.
Vierailija kirjoitti:
Ap on lompakkoloismies, joka tehtailee provoja siitä, että naiset ovat muka rahanahneita.
Pahus, mistä arvasit?
Ap
Aloituksesi kertoo, että miehesi pitäisi olla järkyttynyt ja miettiä, kannattaako suhdetta jatkaa.
Appiukkoni kuoli ja vaimo sai 300.000€ perintöä. Maksoi puolet asunnostamme ja sijoitti loput. Minä jatkan lainani maksamista entiseen malliin. Ei ne minun rahojani ole.
Minäpä kerron miehenä tarinan ex tyttöystävästäni...
Hän sai huomattavan ison perinnön seurustelu aikanamme. No tietysti ei jakamnt mitään siitä ja näin se pitää mennäkkin.
No maksoin silti 2/3 kämpän kuluista vaikka toisella makasi kymmenet tuhannet tilillä.
Meni viisi vuotta ja rahat alkoi olla loppu.
Naimem lähti matkoihinsa haha.
Eli vain siksi että hänellä oli rahaa viitsi olla kanssani. Olisi raukka joutunut töihin...
Vierailija kirjoitti:
Minäpä kerron miehenä tarinan ex tyttöystävästäni...
Hän sai huomattavan ison perinnön seurustelu aikanamme. No tietysti ei jakamnt mitään siitä ja näin se pitää mennäkkin.
No maksoin silti 2/3 kämpän kuluista vaikka toisella makasi kymmenet tuhannet tilillä.
Meni viisi vuotta ja rahat alkoi olla loppu.
Naimem lähti matkoihinsa haha.Eli vain siksi että hänellä oli rahaa viitsi olla kanssani. Olisi raukka joutunut töihin...
Ap yrittää tekohengittää noloa provoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on lompakkoloismies, joka tehtailee provoja siitä, että naiset ovat muka rahanahneita.
Pahus, mistä arvasit?
Ap
No ei ollut oikea ap.
En mä mitään loisi, ajattelin vain, että minäkin saan jotain hyötyä. Mies sitä paitsi puhui, että sitten ostetaan parempi auto, lähdetään reissuun ja aletaan katsomaan kauan haaveissa ollutta omistusasuntoa.
Niin, hän on koko ajan tarkoittanut, että minä maksan omat matkani ja edelleen puolet kaikesta, pienellä palkallani. Minusta se on epäreilua koska olemme yhdessä harmitelleet esimerkiksi matkustamisen kalleutta ja nyt yhtäkkiä olisi minun kanssani lähdössä, mutta yhtä köyhä mä edelleen olen. En ymmärrä mitä tuon päässä liikkuu.
Ap
Kuten jo otsikossa itsekin totesit, "Mies saa perintöä". Miehenäsi pakkailisin kamasi jätesäkkeihin ja toivottelisin hauskat loppuelämät.
Vain Suomessa tapahtuu näin. Monessa muussa sisvistysvaltiossa laki turvaa puolison aseman. Onneksi olen naimisissa keskieurooppalaisen kanssa. Yhteinen tili naimisiinmenon jälkeen ollut jo 10 vuotta. Hän on kasvanut siihen että mies ottaa vastuun elämästään ja myös siitä minkälaisen naisen kanssa menee naimisiin. samoin nainen ottaa vastuun siitä millaisen miehen kanssa menee naimisiin. Joten kukaan ei tee mitään mitä ei itse ole halunnut. Suomalaiset menee ja tekee eivätkä ajattele seurauksia tai elämää muutenkaan.
Kysyin mieheltä joskus että mitäs jos olisinkin osoittautunut tuhlariksi joka tuhlaa tilit tyhjiksi niin mies sanoi että omaa tyhmyyttään olis saanut syyttää. Sen lisäksi että noin ulkomuotoisesti ja ajatusten tasolla tunsi rakkautta minua kohtaan niin hän otti huomioon myös vähemmän romanttiset seikat ennen kosimista. Suosittelen tätä myös suomalaisille.
Kyllä on helppoa, kun on yhteiset rahat. Aikoinaan ostettiin miehen perinnöllä yhteinen ensiasunto, joka oli siis molempien nimissä. Myöhemmin vaihdettiin auto, kun mies sai pienemmän perinnön. Kun minun vanhempani kuolivat, oli itsestään selvää, että rahat ovat yhteisiä. Noilla minun perintörahoillani matkustellaan ja tehdään remppaa.
Ahneen loppu kirjoitti:
Aloituksesi kertoo, että miehesi pitäisi olla järkyttynyt ja miettiä, kannattaako suhdetta jatkaa.
Appiukkoni kuoli ja vaimo sai 300.000€ perintöä. Maksoi puolet asunnostamme ja sijoitti loput. Minä jatkan lainani maksamista entiseen malliin. Ei ne minun rahojani ole.
Niin, että suhteessa on ihan ok, että toisella on rahaa millä mällätä pitkin maailmaa ja ostaa sitä sun tätä kun toinen jatkaa sillä kaurapuurolinjalla? Onko se ihan oikeasti hyvä suhde? Missä on toisesta välittäminen ja lojaalisuus?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on lompakkoloismies, joka tehtailee provoja siitä, että naiset ovat muka rahanahneita.
Pahus, mistä arvasit?
ApNo ei ollut oikea ap.
En mä mitään loisi, ajattelin vain, että minäkin saan jotain hyötyä. Mies sitä paitsi puhui, että sitten ostetaan parempi auto, lähdetään reissuun ja aletaan katsomaan kauan haaveissa ollutta omistusasuntoa.
Niin, hän on koko ajan tarkoittanut, että minä maksan omat matkani ja edelleen puolet kaikesta, pienellä palkallani. Minusta se on epäreilua koska olemme yhdessä harmitelleet esimerkiksi matkustamisen kalleutta ja nyt yhtäkkiä olisi minun kanssani lähdössä, mutta yhtä köyhä mä edelleen olen. En ymmärrä mitä tuon päässä liikkuu.
Ap
Molemmat kuulostatte omituisilta.
Miksi avokkisi perimä raha olisi puoliksi sinun/ kaikki yhteistä?
Mutta toisaalta...
Miksi avokkisi tosiaan kuvittelee että nyt kun hänellä on varaa voitte tehdä kalliimpia juttuja, mutta sinä maksat täysin oman osuutesi?
Auton hän voi hankkia itselleen ja asunnon omissa nimissään ja sinähän niistä kuitenkin hyödyt? Ei kai ole tarkoituskaan että sinun varallisuutesi tuon perinnön myötä lisääntyisi?
No okei, kyllä nyt yhden matkan voisi maksaa ja miksei kämpänkin ostaa, kunhan se on vain hänen nimissään ja eron sattuessa kämppä jäisi luonnollisesti hänelle. Me matkustetaan s-bonuksilla kerran vuodessa ja loput maksetaan suurinpiirtein puoliksi (mä matkan, mies ruuat ja juomat =suurinpiirtein tasan). -4
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on lompakkoloismies, joka tehtailee provoja siitä, että naiset ovat muka rahanahneita.
Pahus, mistä arvasit?
ApNo ei ollut oikea ap.
En mä mitään loisi, ajattelin vain, että minäkin saan jotain hyötyä. Mies sitä paitsi puhui, että sitten ostetaan parempi auto, lähdetään reissuun ja aletaan katsomaan kauan haaveissa ollutta omistusasuntoa.
Niin, hän on koko ajan tarkoittanut, että minä maksan omat matkani ja edelleen puolet kaikesta, pienellä palkallani. Minusta se on epäreilua koska olemme yhdessä harmitelleet esimerkiksi matkustamisen kalleutta ja nyt yhtäkkiä olisi minun kanssani lähdössä, mutta yhtä köyhä mä edelleen olen. En ymmärrä mitä tuon päässä liikkuu.
Ap
Näin se nyt vaan menee. Muistuta miestä, että sulla ei ole edelleenkään rahaa matkustella yms. Se menee kellä on varaa. Ja tuskin sulla pienestä palkasta on varaa myöskään mitään asuntolainoja maksella. Ikävä tilanne. Lopun alkua.
Meillä on ollut siitä lähtien, kun yhteen muutimme 19 ja 21 v, yhteiset rahat.
Elimme avoliitossa 6 v ja naimisissa ollaan nyt oltu 32 vuotta.
Päivänselvää, että kaikki mitä tulee, käytetään yhteiseen hyvään ha kumpikin saa tietty käyttää rahaa omiin mielijuttuihin.
Ei olisi toiminut, että toinen saa esim perinnön ja viettää lokosaa elämää ja toinen venyttää penniä eikä voida esim matkustaa yhdessä jne.
Vierailija kirjoitti:
Ahneen loppu kirjoitti:
Aloituksesi kertoo, että miehesi pitäisi olla järkyttynyt ja miettiä, kannattaako suhdetta jatkaa.
Appiukkoni kuoli ja vaimo sai 300.000€ perintöä. Maksoi puolet asunnostamme ja sijoitti loput. Minä jatkan lainani maksamista entiseen malliin. Ei ne minun rahojani ole.
Niin, että suhteessa on ihan ok, että toisella on rahaa millä mällätä pitkin maailmaa ja ostaa sitä sun tätä kun toinen jatkaa sillä kaurapuurolinjalla? Onko se ihan oikeasti hyvä suhde? Missä on toisesta välittäminen ja lojaalisuus?
Ap
No minäkin olen perinyt 300 000 e, mutta olen sinkku. Jos pariutuisin, ei kumppanilla olisi mitään käyttöoikeuksia rahoihini, mutta en toki lentelisi yksin ympäri maailmaa. Kyllä me lomailtaisiin yhdessä ja subventoisin niitä lomabudjetteja tarpeen mukaan. Sen sijaan saattaisin ostaa jotain kalliimpia vaatteita tai kosmetiikkaa tai huonekaluja tai auton tms. Ja minä ja vain minä päätän siitä, käytetäänkö vai säästetäänkö omaa perintöäni.
No kuulostaa aika epäteilulta. Minäkin olen saamassa tulevaisuudessa jonkun sortin perintöä, niin kyllä siitä tuo ukkokin pääsee nauttimaan. Mutta jokainen toki tavallaan...