Ihmiset joiden mielestä kaikki on aina huonosti ja väärin ovat todella rasittavia
Erityisesti jos tämä on yhdistetty olemattomaan paineensietokykyyn, jolloin kaikki pienetkin vastoinkäymiset aiheuttavat puuskutusta, huutoa ja kiroamista. Jotkut ei vaan kestä mitään, valittavat kaikesta ja ovat lähes aina huonolla tuulella. Ja aina on syy 100% jossain muualla kun tässä ihmisessä itsessään. Vetää ihan kuiviin välillä kun puoliso on tällainen. Vaikka itse olen lähes lapsellisen yltiöpositiivinen, ei vaan ihan aina jaksais kuunnella toisen valitusta ja katsoa kun naama on mykkyrällä.
Kommentit (36)
Minusta on päivänselvää, että heidän olonsa on heidän vastuullaan (tavalla tai toisella heistä itsestään kiinni), eikä minua häiritse jos he eivät halua tehdä asioilleen mitään. Siinähän valittavat, mutta mulle ei yleensä kauaa jakseta syyttä valittaa, koska en osaa olla edes teeskennellysti myötätuntoinen.
En voi sietää valittajia jotka valittavat toukokuun kevätsäistä. Kevääseen kuuluu että taivaalta tulee mitä sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on päivänselvää, että heidän olonsa on heidän vastuullaan (tavalla tai toisella heistä itsestään kiinni), eikä minua häiritse jos he eivät halua tehdä asioilleen mitään. Siinähän valittavat, mutta mulle ei yleensä kauaa jakseta syyttä valittaa, koska en osaa olla edes teeskennellysti myötätuntoinen.
Tämän takia en myöskään ole koskaan se jolle uskoudutaan, mutta en jaksaisi vastapainoksi olla se, jolle kaikki syyttä mieleen tulleet valitukset itketään. Se siis johtaa tietynlaiseen ulkopuolisuuden tunteeseen töissä. Paitsi sitten muutaman ihmisen kanssa. Ja valitus ei ole kiellettyä seurassani, mutta sillä on syytä olla jokin pointti. Minusta on aika mielenkiintoista kuulla asioista, jotka ihmisistä ovat korjattava tms. Vaikkei kukaan tietäisikään, miten.
Itse ainakin kuulun valittajiin ja se häiritsee itseänikin. Tällä hetkellä valitus kumpuaa siitä, että olen töissä ylityöllistetty ja on liian vähän aikaa tehdä työt. Koen etten voi ed. mainittuihin asioihin vaikuttaa. Paitsi toki, jos vaihdan työpaikkaa. En tiedä haenko valituksella jotain lohdutusta, mutta tiedän kyllä ettei se vähennä töiden määrää. Harmittaa kyllä, että valitan - väsyneenä se korostuu.
Välittäjät ja ns "mielensäpahoittajat " joiden juomaksi on aina puoltäysi ovat voimansyöjiä. Melkein kuin syöpäkasvaimia. En halua kuulua heihin ja muistutan itseäni päivittäin että etsi ensin hyvää.
Mun miehestä tuli sairauksien myötä negatiivinen valittaja. Kaikki on paskaa, mutta kuitenkin vitut välittää tehdä asioille mitään. Alkuaikoina en tällaista muista olleen. Välillä tuntuu, että vuosien mittaan itsestäni kadonnut kaikki luonnollinen ilo ja rentous & olen tulossa samanlaiseksi...ulkopuolisille mies on ihan erilainen, mukava ja puhelias. Minä näen sen todellisuuden teeskentelyn takana 😞 Olkaa onnellisia te kenellä on kotona mukava olla !!!!
En ole tavannut ulkomailla asuvia suomesta muuttaneita valittajia. Kiinnostaisi hirveästi tietää väheneekö valittaminen jos valittaja muuttaa ulkomaille (sanotaanko nyt leveyspiireissä ranskan ja afrikan väliin).
Oletteko huomanneet mitään vuodenaikaan tai säähän perustuvaa eroa valituksen määrässä?
Esm. jos ulkona 26c, aurinko paistaa ja ilmankosteus 55-60%, onko valitus yhtä jatkuvaa kuin vaikka talvella tai keväällä?
Oma teoriani on se että tämä leveyspiiri nyt ei yksinkertaisesti vain sovellu kaikille. Syytä tähän ei tietenkään löydetä koska olisi rasistista lähteä selvittämään asioita kunnolla. Ehdotan että Suomi ostaa itselleen paremman maan etelämmästä. Tämä onnistuu helposti siten että suomen luottoluokitus on parempi kuin jonkun etelänmaan ja kun tehdään hyvä sijoitus lainarahalla, luokitus paranee entisestään. Etelän asukit voidaan sitten siirtää tänne kärsimään paskasta säästä. Esm. Italia lienee niin persaukinen että voidaan ostaa maa. Goldman ja Nordean Pojat järjestää.
Sillävälin kun mietitte niin käyn keittämässä vähän viinaksia etelä-ranskassa.
Spoiler alert: Luin tuossa tutkimuksen jonka mukaan suomen poikkeuksellisen alhainen ilmankosteus on terveydelle haitallinen. Tuo + vähän aurinkoa varmaan ovat sellaisia tekijöitä joihin herkät reagoivat valittamalla kaikesta kun on hyvin vaikea tunnistaa se huonon olon aiheuttaja kun huono olo on joka paikassa jos ei ole varaa lähteä. Itse aloin epäillä jotain tämmöistä kun huomasin että suihkussa sekä joissain ilmastoiduissa tiloissa joissa ilmanlaatu on tarkkaan säädelty oloni on paljon parempi enkä ajattele valittamista koska pystyn rentoutumaan ilman mitään aineita. Perus-ulkoilma kuitenkin on usein samanlaatuista kuin sisäilma, liian kuivaa. Lähde tälle on hiljattain julkaistu 100+ sivuinen sisäilmaraportti. Raportin kirjoittaja ihmetteli miten kuiva ilma voi olla haitallista mutta syyn voi päätellä: erilaiset homeet tuottavat pisaroita ja jos ilmassa on vähän vettä, suurempi % vähästä kosteudesta on toksista sekä ihon limakalvot eivät tykkää kuivasta vaan ärtyvät helpommin jos jotain epäpuhtauksia päätyy niille kuivana. Asia on helppo todentaa jos uskaltaa olla juomatta mitään päivän... limakalvot kuivuu ja alkavat ärsyyntyä. Näin voi käydä myös helposti koska pelkkä vesi ei vielä imeydy soluihin vaan tarvii vettä + 3 muuta ainetta. Keuhkot eivät nyt ihan suoraan vastaa esm huulia mutta niiden reagointi kuivaan ilmaan voi juurikin olla pienimmällä tasolla jonkinlaista heikompaa happenvälitystä joka vaikuttaa lähinnä mielialaan. Asian voi havainnollistaa esm siten että menee täysin peiton alle joksikin aikaa - voisi kuvitella että happi loppuu mutta itse-asiassa olen huomannut että kun hengitys kosteuttaa ilmaa peiton alla, olokin tulee mukavemmaksi ja on helpompi rentoutua. Tietysti joissakin taloissa sisäilma voi olla jo riittävällä kosteustasolla, meillä mittari näyttää 30% kun suositus on vähintään 40% vuodenajasta riippumatta. Tämä tietenkin voi olla haasteellista toteuttaa, raportissa kerrottiin kuinka ilmankostuttimen puhdistus kemikaaleilla tappoi ihmisiä muutamien vuosien viiveellä. Kannattaa siis siirtyä siivoamaan pelkästään tislatulla vedellä ja etyylialkoholilla tai märkä rätti+kuiva rätti heti perään ilman mitään kemikaaleja, on vieläkin turvallisempi kuin tuo alkoholisysteemi koska kuiva rätti ennen kuin vesi haihtuu ilmaan pinnalta vetää paskan puoleensa. Näin pölyssä olevat toksiinit eivät pääse takaisin ilmaan ilmavirtausten turbulenssien myötä.
Lähde: googlaa: pdf TSR112134
Tiedän ainakin yhden puolison josta on tullut valittaja ja kyynisesti maailmaan suhtautuva, koska on joutunut hoitamaan kyvyilleen aivan liian vaikeita asioita vuodesta toiseen yksin, ilman että on saanut mistään kannustusta ja tukea. Päätynyt liikojen murheiden ja ylettömän henkisen paineen vuoksi sairaseläkkeelle ja menettänyt viimeisetkin ihmissuhteensa jumiutuessaan rahan puutteen vuoksi korvessa olevaan asuntoonsa, jossa on jo vuosia hoitanut sekä kodin että pihan ja puutarhan (joita ei ole ajatellut elämänsä ainoaksi sisällöksi ikinä) sen lisäksi että huolehtinut loppumattomasta määrästä paperi- ja muuta käytännön asioita oikeuskäsittelyineen.Ei ole ollut vuosikausiin missään voinut tavata ihmisiä (ensin useita vuosia niin paljon murheita yksin kannettavana ettei enää pystynyt muuhun kuin selvittämään sotkuja yötä päivää ja sitten kun on jotenkin setvinyt ne yksin, on sitten yksin jumissa siellä torpassa ja järkyttävä laina niskassa eikä keinoa päästä siitä irti )ei mitään mahdollisuuksia vuosikausiin harrastaa mitään mistä olisi iloa, tai kokea mitään posítiivista kokemusta (asuu korvessa, ei rahaa millä mennä mihinkään, kun kaikesta tulee niin kallista jo matkojen vuoksi). Eli vaikka on puoliso, on vuosikaudet saanut aivań yksin jumiutua kotiin kuin vankilaan, kun puoliso on ollut puoli vuorokautta kerrallaan aina töissä ja kotiin jumiutuneen pitää kuitenkin kantaa viime käden vastuu, että kaikki hoituu, raha- ja koti-asiat. Puolisolla on pysynyt ihmiskontaktit työssä ja sukuunsa. Mitenhän puoliso kestää jos hänkin menettäisi sekä työtoverien että sukunsa ihmissuhteet, käytännössä kaikki ihmissuhteensa, työkyvyn ja joutuisi vielä vuosikausiksi jumiin asuntoonsa, minne kukaan ei lähde edes kyläilylle, kun on niin kallista kenenkään sinne kulkea? Kyllä taitaisi olla aika karmeaa.
Positiivinen suhtautuminen elämään on parasta, mitä voi olla, mutta jotta positiivisuus elämään voisi säilyä, ei vuosikausia voi olla pelkästään murheiden kantaja. Ihmisen on saatava myös positiivisia kokemuksia, iloisia kokemuksia, hyvää oloa, kokea edes joskus hetkiä ilman jatkuvaa huolten painoa niskassa ja saada jotain positiivista palautetta edes joskus, jotta positiivinen asenne säilyisi. Jos ei ole kuin huolia, murheita ja aivan liian suuria asioita yksin kannettavana vuositolkkuihin, ei kukaan pysy positiivisena. En tosiaan tiedä, miten tämäkin pari voisi tilanteen ratkaista. Kuitenkin hekin pyrkivät toteuttamaan yhteiset haaveensa, mutta todellisuus on osoittautunut aivan toisenlaiseksi, kuin mistä he haaveilivat.
Onko tuolla parilla enää mitään yhteistä? Osoite? Mitä yhteistä puhuttavaa/tekemistä heillä enää on? Toisella elämän sisältö on pelkkä työelämä ja toisella pelkät kodin seinät sisä- ja ulkopuolelta?
Siis toisella työn hoitaminen ja toisella ne seinät ja vastuunkanto kaikesta
Vierailija kirjoitti:
Itse olen viimeaikoina pohdiskellut eroa kumppanistani, joka on myös tuollainen ankeuttaja.
Joku ketjussa kysyi, että miten tuollaisen kanssa päätyy yhteen. Omassa tapauksessani ainakin kyse on osittain siitä, että kumppanillani on "kahdet kasvot". Ulospäin hyvinkin iloinen ja pirteä, mutta kotona supernegatiivinen kestovalittaja. Ensimmäinen vuosi meni puolin ja toisin pilvissä, mutta arjen myötä astui kuvaan myös ankeus. Muutaman vuoden annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ajatuksella että kuuntelen ja tuen niin se auttaa kumppaniani, mutta en anna sen itseeni vaikuttaa sen kummemmin. Mutta kyllä se vaan vaikuttaa vaivihkaa kuitenkin ja nyt ollaan siinä pisteessä että huomaan itse olevani kotona useimmiten apaattinen ja iloton tai ärtynyt. Silloin harvoin kun olen ilman kumppaniani reissussa palaudun hetkeksi omaksi iloiseksi itsekseni ja kotiin palaaminen tuntuu vastenmieliseltä. Oluen tissuttelukin oli jo karkaamassa lähes päivittäiseksi kunnes pistin sille stopin.
Minulla on TISMALLEEN sama tilanne tissuttelua lukuunottamatta. Olen päättänyt tehdä tilanteelle jotain ennen kuin joudun turvautumaan turruttaviin päihteisiin, ja olenkin laittanut asuntohakemuksen vetämään itselleni. Puolisolleni olen kertonut, että voimme kyllä jatkaa "seurustelua", mutta yhteisasumisesta ei tule kertakaikkiaan mitään. En vain jaksa enää kun toinen imee minut ihan kuiviin. Oma puolisoni tekee onneksi reissutyötä, joten hän on välillä pitkiäkin aikoja pois. Noina aikoina palaudun omaksi itsekseni ja jaksan taas iloita arjesta ja elämästä. Havahduin tähän asiaan vasta kun huomasin todella odottavani miehen työreissuja! Eihän sen pitäisi niin mennä hyvässä parisuhteessa.
Myös oma puolisoni esittää ulospäin hymyilevää ja positiivista, mutta kotona minä joudun sitten kuulemaan kaiken negatiivisen. Ärtymyksen aiheet ovat välillä ihan naurettavan pieniä, ja normaali ihminen ohittaisi ne olankohautuksella. Onneksi pääsen pian omaan asuntoon pois kuuntelemasta tuota oman elämänsä ankeuttajaa!
Todennäköisesti kotona jumittavalta on ideat ja puheenaiheet loppuneet jo aikaa sitten, koska ei saa mistään uutta ajateltavaa, eikä tehtävää. Miten voi mikään kodin tai pihanhoito enää noin monen yksinäisen vuoden jälkeen kiinnostaa mitenkään ,kun kukaan ei edes näe tuloksia, eikä voi siten saada mitään palautetta mistään? Miten töissäkäyvällä voi olla mitään muuta ajateltavaa kuin työasiat, jos puoli vuorokautta on pääsääntöisesti töissä? Vähä yhteinen aika varmaan kuluu kummaltakin netissä, kun ei puheenaiheitakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Valittajat eivät luota, että asiat menisivät parhaiten päin, koska se viattomuus/naiivius on kaikonnut heistä negatiivisten kokemusten vuoksi. Murphyn laki kaiketi kuvastaisi näiden ihmisten ajattelumaailmaa.
Kaikilla ihmisillä on negatiivisia ja positiivisia kokemuksia. Valittajat keskittyvät niihin negatiivisiin kokemuksiin ja yrittävät varmuuden vuoksi löytää positiivisista asioista riittävästi negatiivista. Lopulta ajatukset todella kiertävät omassa ainutlaatuisuudessa... "juuri minulle ei voi koskaan tapahtua mitään hyvää ja kaikki ovat minua vastaan.."
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut ulkomailla asuvia suomesta muuttaneita valittajia. Kiinnostaisi hirveästi tietää väheneekö valittaminen jos valittaja muuttaa ulkomaille (sanotaanko nyt leveyspiireissä ranskan ja afrikan väliin).
Oletteko huomanneet mitään vuodenaikaan tai säähän perustuvaa eroa valituksen määrässä?
Esm. jos ulkona 26c, aurinko paistaa ja ilmankosteus 55-60%, onko valitus yhtä jatkuvaa kuin vaikka talvella tai keväällä?
Oma teoriani on se että tämä leveyspiiri nyt ei yksinkertaisesti vain sovellu kaikille. Syytä tähän ei tietenkään löydetä koska olisi rasistista lähteä selvittämään asioita kunnolla. Ehdotan että Suomi ostaa itselleen paremman maan etelämmästä. Tämä onnistuu helposti siten että suomen luottoluokitus on parempi kuin jonkun etelänmaan ja kun tehdään hyvä sijoitus lainarahalla, luokitus paranee entisestään. Etelän asukit voidaan sitten siirtää tänne kärsimään paskasta säästä. Esm. Italia lienee niin persaukinen että voidaan ostaa maa. Goldman ja Nordean Pojat järjestää.
Sillävälin kun mietitte niin käyn keittämässä vähän viinaksia etelä-ranskassa.
Spoiler alert: Luin tuossa tutkimuksen jonka mukaan suomen poikkeuksellisen alhainen ilmankosteus on terveydelle haitallinen. Tuo + vähän aurinkoa varmaan ovat sellaisia tekijöitä joihin herkät reagoivat valittamalla kaikesta kun on hyvin vaikea tunnistaa se huonon olon aiheuttaja kun huono olo on joka paikassa jos ei ole varaa lähteä. Itse aloin epäillä jotain tämmöistä kun huomasin että suihkussa sekä joissain ilmastoiduissa tiloissa joissa ilmanlaatu on tarkkaan säädelty oloni on paljon parempi enkä ajattele valittamista koska pystyn rentoutumaan ilman mitään aineita. Perus-ulkoilma kuitenkin on usein samanlaatuista kuin sisäilma, liian kuivaa. Lähde tälle on hiljattain julkaistu 100+ sivuinen sisäilmaraportti. Raportin kirjoittaja ihmetteli miten kuiva ilma voi olla haitallista mutta syyn voi päätellä: erilaiset homeet tuottavat pisaroita ja jos ilmassa on vähän vettä, suurempi % vähästä kosteudesta on toksista sekä ihon limakalvot eivät tykkää kuivasta vaan ärtyvät helpommin jos jotain epäpuhtauksia päätyy niille kuivana. Asia on helppo todentaa jos uskaltaa olla juomatta mitään päivän... limakalvot kuivuu ja alkavat ärsyyntyä. Näin voi käydä myös helposti koska pelkkä vesi ei vielä imeydy soluihin vaan tarvii vettä + 3 muuta ainetta. Keuhkot eivät nyt ihan suoraan vastaa esm huulia mutta niiden reagointi kuivaan ilmaan voi juurikin olla pienimmällä tasolla jonkinlaista heikompaa happenvälitystä joka vaikuttaa lähinnä mielialaan. Asian voi havainnollistaa esm siten että menee täysin peiton alle joksikin aikaa - voisi kuvitella että happi loppuu mutta itse-asiassa olen huomannut että kun hengitys kosteuttaa ilmaa peiton alla, olokin tulee mukavemmaksi ja on helpompi rentoutua. Tietysti joissakin taloissa sisäilma voi olla jo riittävällä kosteustasolla, meillä mittari näyttää 30% kun suositus on vähintään 40% vuodenajasta riippumatta. Tämä tietenkin voi olla haasteellista toteuttaa, raportissa kerrottiin kuinka ilmankostuttimen puhdistus kemikaaleilla tappoi ihmisiä muutamien vuosien viiveellä. Kannattaa siis siirtyä siivoamaan pelkästään tislatulla vedellä ja etyylialkoholilla tai märkä rätti+kuiva rätti heti perään ilman mitään kemikaaleja, on vieläkin turvallisempi kuin tuo alkoholisysteemi koska kuiva rätti ennen kuin vesi haihtuu ilmaan pinnalta vetää paskan puoleensa. Näin pölyssä olevat toksiinit eivät pääse takaisin ilmaan ilmavirtausten turbulenssien myötä.
Lähde: googlaa: pdf TSR112134
Kiitos. Voitpa olla oikeassa. Suomalaisethan ovat yleensä ihan erilaisia kesällä kuin talvella, siis käytökseltään.
Puolisoni taas on huomannut, että kun valitan ja olen huonolla tuulella, niin ulkona on yleensä matalapaine. Itse en ollut tätä yhteyttä huomannut.
Jännä.. Yleensä nämä toisten käytöksestä valittavat ovat niitä, jotka ei pysty tippaakaan ottamaan vastuuta omasta " pahasta päivästään" vaan syyttävät toisia.. Juuri kuten sinä teet.
Voi että tätä ketjua lukiessa tulee sellainen pata kattilaa soimaa -fiilis. Siis ei nyt siksi, että tässä ketjussa valitetaan muista, saahan sitä epäkohdista sanoa, mutta siis aika paksua haukkua muita siitä, miten he vaikuttavat ympäristöönsä. Oletko ikinä miettinyt että niillä ihmisillä voi olla todella paha olla?