Eron jälkeen; mikä oli parasta kun muutit omaan asuntoon?

Ei tarvinut enää pelätä, vapaus, omat rahat.

Se vapaus. Ei tarvinnut enää hiipiä seiniä pitkin niinsanotusti. Kukaan ei ollut rähjämässä ja sai mennä minne halusi (vaikka ystävän kanssa ulos kahville). Loppui se joka päiväinen stressi etten vain tee mitään mistä ukko voisi ärsyyntyä...

Ei mikään. Hirveä läävä entiseen verrattuna, mutta muuhunkaan ei ole varaa.

Nukkumarauha (ex oli levoton nukkuja ja joskus äänekäskin), se että saan päättää itse millaisen kodin haluan (ei tarvitse huomioida esim. exän isoa levykokoelmaa), ei tarvitse tehdä kompromisseja vaikka ruuan, leffavalinnan tai siivouspäivän ajankohdan kanssa eikä ottaa huomioon exän aikatauluja.

Sai syödä itse vanukkaat jääkaapista. Olivat siellä vielä seuraavana aamuna.

Muita : saatoin ottaa päiväunet. Nukahtaa illalla sohvalle eikä tullut motkotusta siitä että parisuhteen kulmakiviä on yhteinen nukkumaanmenoaika.

Yksin olo ja hiljaisuus

Se, ettei tarvinnut enää olla sisällä nelinkertaisissa vaatteissa ja tumput käsissä, vaan sai pitää inhimillistä lämpötilaa, eikä kukaan alkanut jo +19 asteen kohdalla riisua teatraalisesti paitaa ja huokailla miten hiki valuu täällä "saunassa".

Meillä on ex.n kanssa lapset viikko-viikko sopimuksella. Erosta on vuosia. Mutta se kun tulet kotiin ja koti on saman näköinen kuin lähtiessään, ihmetyttää välillä vieläkin.

Meillä kodin vaihto tapahtuu aina perjantaisin suoraan koulusta ja eskarista, perjantaina kun tulen kotiin, vaihdan lasten petivaatteet, siivoan huoneet, jos on jotain siivoamista, tuuletan peitot, tyynyt ja päiväpeiton , puetaan sängyt ja laitan ovet kiinni,

Usein sitten seuraavana perjantaina, kun vien omat petivaatteet tuulettumaan, vien myös lasten petivaatteet ja petaan sängyt ennen töihin lähtöä.

On kivempi lasten mennä yöllä nukkumaan.

Joskus, harvoin, ex käy hakemassa jotain mitä lapset ovat unohtaneet. Ei ikinä tarvi ajatella tuliko siivottua, miltä näyttää, kun aina on siistiä kun ei kukaan sotke.

Parasta? Ei siinä ollut mitään hyvää. Olin menettänyt parhaan asia elämässäni koskaan.

Sain pitää oman kodin.. exä muutti pois.. Sain; sisustaa uusiksi, porsas ei syö joka ilta jääkaappia tyhjäksi, haise, valtaa tv+sohva, valita kun puhun puhelimessa, mulkoile, vaatii hiljaisuutta, valittaa sotkusta/ruuasta itse ei tee mtn. saan kutsua ystäviä (ennen ei onnistunut-inhosi kaikkia), hankin lemmikin (ex allerginen), saan tuplasti omaa vapaa aikaa , lapsi iso jo ja pääsen ulos juhlimaan ja näkemäänystäviä ilmam helv*** moista kyräilyä.. ainut - talous tiukempi, mut mukavuuksia voidaan tehdä silti.. ihana uusi elämä, enää 1 lapsi huolettava😊

Se, että sain tulla kotiin töiden jälkeen mihin aikaan hyvänsä. Jos töissä meni myöhään, tai jos poikkesin työkavereiden kanssa baarissa, niin kukaan saatanan ämmä ei soitellut kärttyisenä perään ja kysellyt missä olen. Sain myös poistua omasta kodistani lupaa kysymättä ja perustelematta.

Taivas.

😂😂 olen kateellinen