Saako purkaa turhautuneisuutta kun miestä ei kiinnosta seksi?
Eilen kävi klassiset: miehellä oli päivällä kauheaa kuumottelua, mutta lapsi (aika pieni) oli paikalla ja touhuavaisena hereillä, joten emme vieneet hommaa eteenpäin. Hirveää lupailua, että illalla sitten ja blabla, vaikka tiesin miten tulee käymään. Arvatenkin kun ilta tuli, ja laitoimme lapsen nukkumaan, niin hän parkkeerasi itsensä teeveen eteen. Menin sänkyyn lukemaan ja kului tunti, sitten toinen ja lopulta mies tuli mutta ilmoittaen että tarvitsee nyt kipeästi vain unta. Turhautti, koska olin jättänyt yhden homman kesken miehen odottelun takia.
Olen tullut torjutuksi pienen ajan sisään todella monta kertaa. Aina väärä aika tai mitä tahansa tekosyy tähän käy, mutta mua tympii tää tilanne.
En todellakaan aio jäädä kiristelemään hampaita, vaan haluan tehdä konkreettisesti jotain. Ilmoitin jo miehelle, että illalla on keskustelut aiheesta ja koko suhteen tilasta, koska en aio jäädä suhteeseen jossa kuukausikaupalla meininki on yhtä kuivaa. Voin asua yhtä hyvin yksin, jolloin voin pyytää yövieraita. Niin pitkälle en sentään ole menossa, mutta mielessä on käynyt synkkinä hetkinä vaikka mitä. Joten, mitä sanoa illalla miehelle joka tulee kotiin?
Kommentit (25)
Ymmärrän että itse tilanne turhauttaa ja tsempit siitä. Mutta mikä oli tuo että menit lukemaan (tunneiksi?) ja odottamaan että mies tulee sänkyyn. Mikset pyytänyt samantien että tule sänkyyn ja tehdään se mitä päivällä sovittiin? Kai sanoit suoraan että miksi paljon sanoja muttei tekoja?
Sama juttu on minulla.
Kerran tai pari viikossa mies suostuisi rakastelemaan. ja minulle se kävisi vaikka samantien mutta miehen mielestä ei alkuilta käy vaikka meillä ei ole lapsia. Mies viipyy sohvalla yli puolen yön enkä minä silloin ole hereillä koska töihin pitää herätä jo ennen seiskaa. Seksittömyys on siis miehen mielestä minun syy.
Miksi et kammennut sohvalle ja käynyt toimeen? Pitääkö miehen tehdä aloite?
Hyvänen aika. Kun mahdollisuus petipuuhin tulee, niin menet sanomaan sille siipallesi että nyt on aika etkä vain odottele.
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika. Kun mahdollisuus petipuuhin tulee, niin menet sanomaan sille siipallesi että nyt on aika etkä vain odottele.
En ole ap, mutta meillä on samanlaista kuin heillä. Ja jos minä menisin sanomaan sohvalla löhöävälle miehelle että nyt mennään panemaan, niin arvaa mitä tapahtuisi? Hän kiusaantuisi eikä hommasta tulisi mitään. Sama, jos alkaisin häntä "vietellä" siinä sohvalla: tulos olisi että ei seisokkia ja minulla karsea olo itsestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika. Kun mahdollisuus petipuuhin tulee, niin menet sanomaan sille siipallesi että nyt on aika etkä vain odottele.
En ole ap, mutta meillä on samanlaista kuin heillä. Ja jos minä menisin sanomaan sohvalla löhöävälle miehelle että nyt mennään panemaan, niin arvaa mitä tapahtuisi? Hän kiusaantuisi eikä hommasta tulisi mitään. Sama, jos alkaisin häntä "vietellä" siinä sohvalla: tulos olisi että ei seisokkia ja minulla karsea olo itsestäni.
Juurikin näin. Olen muutenkin kyllästynyt anelemaan, pyytämään, kiehnäämään tai tekemään mitään sirkustemppuja koska varsinkin niiden jälkeen oloni on kahta pahempi ja nöyryytetympi. En todellakaan tee itsestään yhtään enempää pelleä kuin mitä jo tunnen itseni. Tilanne on muutenkin vieras, koska en ole aiemmin törmännyt tällaiseen, joten en osaa jotenkin suhtautua.
Sitä paitsi mieshän se lupaili vaikka ja mitä, joten mikä olen häntä hakemaan mistään olohuoneesta makkariin jollei hän edes itse muista mikä oli aiemmin päivällä meininki? Lisäksi kuka tahansa terveessä suhteessa oleva ihminen tajuaisi itse, että hei, akka on alasti ja olisi hetki vapaa-aikaa, olisko tsäänssit. Selkeästi tähän vastailee taas ihmiset, joita ongelma ei kosketa. Kaikki on muutenkin aina ap:n vika! :D ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika. Kun mahdollisuus petipuuhin tulee, niin menet sanomaan sille siipallesi että nyt on aika etkä vain odottele.
Eiköhän jokaisella ole valinnanvapaus. Mies tiesi mitä makkarissa odottaa, joten miksei tullut? :p ap
Ei tarkoittaa ei. Oppikaa elämään sen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että itse tilanne turhauttaa ja tsempit siitä. Mutta mikä oli tuo että menit lukemaan (tunneiksi?) ja odottamaan että mies tulee sänkyyn. Mikset pyytänyt samantien että tule sänkyyn ja tehdään se mitä päivällä sovittiin? Kai sanoit suoraan että miksi paljon sanoja muttei tekoja?
Voi kristus mikä neuvo. Jos mies ei älyä itse tulla peiton alle, niin mä en todellakaan sitä lähde hakemaan. Mutta - oikeassa olet. Mua ei odotuteta enää minuuttiakaan. ap
Vierailija kirjoitti:
Ei tarkoittaa ei. Oppikaa elämään sen kanssa.
Niin tarkoittaa, mutta siinä vaiheessa kun ei tulee jatkuvasti, mä en tiedä mitä mun pitäisi tehdä. Mä en muumioidu kolmikymppisenä, sen päätin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika. Kun mahdollisuus petipuuhin tulee, niin menet sanomaan sille siipallesi että nyt on aika etkä vain odottele.
Eiköhän jokaisella ole valinnanvapaus. Mies tiesi mitä makkarissa odottaa, joten miksei tullut? :p ap
Ei kukko käskystä muni.
Meillä on tilanne vielä pahempi. Siis naiset oikeasti: on paljon miehiä, jotka pihtaavat kuin pahaiset ämmät.
Syytä en saa selville, olen itkenyt ja puhunut ja tivannut ja spekuloinut. Mikään ei auta. Kun seksiä joskus on, se on ohi kahdessa minsassa, enkä minä tietenkään siitä juuri mitään saa. Päätin taannoin, että antaa olla. Jos haluaa rakastella, niin että molemmilla on kivaa, suostun. Jos on hänen purkautumisensa, en suostu.
Miehen surkea käyttäytyminen on TIETENKIN vaikuttanut väleihimme. Henkisesti hän ei pysty minua nujertamaan, koska olen halukas ja haluttava nainen. Mutta yhteiselo alkaa olla vähän ikävää. Ja vaikka pidän seksistä kaikissa muodoissaan, en riko avioliittoa ja perhettä sen puutteessa. Siihen en alennu. Mutta tämä on minun henkilökohtainen päätökseni.
Meillä on samanlaista. Miestä ei kiinnosta ja jos kiinnostaa niin homma on hetkessä ohi. Olen yrittänyt puhua ja patistanut käymään lääkärissäkin mutta mies ei rupea asiasta puhumaan. Minä olen jo antanut periksi, ei tämä tästä enää miksikään muutu. Kun lapset on kasvaneet isommiksi niin ero ja sitten yritän löytää kivan miehen jota seksi kiinnostaa. Tai yritän jos sitten enää uskallan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänen aika. Kun mahdollisuus petipuuhin tulee, niin menet sanomaan sille siipallesi että nyt on aika etkä vain odottele.
Eiköhän jokaisella ole valinnanvapaus. Mies tiesi mitä makkarissa odottaa, joten miksei tullut? :p ap
Ei kukko käskystä muni.
Meillä on tilanne vielä pahempi. Siis naiset oikeasti: on paljon miehiä, jotka pihtaavat kuin pahaiset ämmät.
Syytä en saa selville, olen itkenyt ja puhunut ja tivannut ja spekuloinut. Mikään ei auta. Kun seksiä joskus on, se on ohi kahdessa minsassa, enkä minä tietenkään siitä juuri mitään saa. Päätin taannoin, että antaa olla. Jos haluaa rakastella, niin että molemmilla on kivaa, suostun. Jos on hänen purkautumisensa, en suostu.
Miehen surkea käyttäytyminen on TIETENKIN vaikuttanut väleihimme. Henkisesti hän ei pysty minua nujertamaan, koska olen halukas ja haluttava nainen. Mutta yhteiselo alkaa olla vähän ikävää. Ja vaikka pidän seksistä kaikissa muodoissaan, en riko avioliittoa ja perhettä sen puutteessa. Siihen en alennu. Mutta tämä on minun henkilökohtainen päätökseni.
Voimia sinne, nyt tiedän mitä toi tarkoittaa ja varsinkin käytännössä! :( Jotenkin naisellisuus rapistunut viimeaikoina, koska en koe itseäni enää niin viehättäväksi ja naiselliseksi ja tämä lisää sitä tunnetta ennestään. Olen myös huomannut, että haluttomampaa ei haittaa laisinkaan, hän voi vedellä pitkiä aikoja ilman huolenhäivääkään. Olen puhunut aiheesta, kokeillut vaikka ja mitä mutta kun ei, niin ei. Mietin jo voisiko mies herätä jos tekisi enemmän taloustöitä. Lopputuloksena oli mies, joka sotki kahta kauheammin eikä ollut senkään vertaa kiinnostunut mistään ja sitä paitsi tuo tie vie vain asemaan, jossa roikun hellan ja nyrkin välissä saamatta itse mitään muuta kuin kauhean työmäärän.
Sen lisäksi ajattelin että pitäisikö jatkossa olla kiinnostuneempi enemmän kodin ulkopuolisesta elämästä, jolloin ei yksinkertaisesti jäisi aikaa tällaiseen. Siis vielä enemmän, mitä nyt on. Toisaalta myös harkitsin, pitäisikö olla avoimemman kiinnostunut kaikista miehenpuolikkaista joita matkanvarrella näkyy kun olen liikkeellä joko miehen itsensä tai kavereiden kanssa, ja katsoa miten se vaikuttaa mieheen, koska iskijöitä kyllä riittää. Toisaalta tuokaan tie ei ole se tervein ja siinä voi käydä pahasti.
Oletko muuten ollut pitkään aviossa?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on samanlaista. Miestä ei kiinnosta ja jos kiinnostaa niin homma on hetkessä ohi. Olen yrittänyt puhua ja patistanut käymään lääkärissäkin mutta mies ei rupea asiasta puhumaan. Minä olen jo antanut periksi, ei tämä tästä enää miksikään muutu. Kun lapset on kasvaneet isommiksi niin ero ja sitten yritän löytää kivan miehen jota seksi kiinnostaa. Tai yritän jos sitten enää uskallan.
Missä vaiheessa teillä muuttui tuollaiseksi? ap
Ei kai lapsi nuku myös makkarissa? :(
Tuttua. Todennäköisesti mies katsoo sohvalla pornoa ja hoitelee itse itsensä. Ei sen jälkeen jaksa kiinnostua vaimostaan.
Tähän tulee kierre ja itse seksi tuntuu miehestä vaikeammalta kuin helppo omakiva.
Ihana ketju, mahtavaa vertaistukea! Sama tilanne täälläkin ja nuorin lapsi jo kolme, enempää en todellakaan tee vaan odotan sitä että tästä pystyy lähtemään niin voi vittu että panen kaikkea mikä liikkuu!!
Voi kissanviikset sentään!