Miksei Suomessa hoideta perheissä lapsia, vammaisia eikä vanhuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä siellä kotona hoitaa? Meillä ainakin kämppä tyhjenee (ta no, hamsteri jää nukkumaan koppiinsa) klo 8.00 joka arkiaamu, eka (= kolmasluokkalainen) tulee kotiin normisti 13-14 välillä, isot sisarukset myöhemmin ja vanhemmat viiden tienoilla. Ei oikein voi kuvitella että toi meidän hamsteri, tai se kolmosluokkalainenkaan, olisi hoitanut dementoitunutta mummia hänen viimeiset vuotensa, kun mummi karkaili hoitolaitoksestakin jatkuvasti ja etsittiin milloin mistäkin poliisien voimin.

Kiinnostaisi tietää, miksi sieltä pääsi karkaamaan. Mikä siellä valvonnassa petti?

Väärä hoitopaikka? Omaiset esimerkisksi joskus vaatii että dementoitunutta ei saisi hoitaa yksikössä jossa kaikki ulkoovet on lukittuna siten että karkaileva vanhus ei pysty niitä aukaisemaan.

Kamalaa, että ovet ei oo lukossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä siellä kotona hoitaa? Meillä ainakin kämppä tyhjenee (ta no, hamsteri jää nukkumaan koppiinsa) klo 8.00 joka arkiaamu, eka (= kolmasluokkalainen) tulee kotiin normisti 13-14 välillä, isot sisarukset myöhemmin ja vanhemmat viiden tienoilla. Ei oikein voi kuvitella että toi meidän hamsteri, tai se kolmosluokkalainenkaan, olisi hoitanut dementoitunutta mummia hänen viimeiset vuotensa, kun mummi karkaili hoitolaitoksestakin jatkuvasti ja etsittiin milloin mistäkin poliisien voimin.

Kiinnostaisi tietää, miksi sieltä pääsi karkaamaan. Mikä siellä valvonnassa petti?

Väärä hoitopaikka? Omaiset esimerkisksi joskus vaatii että dementoitunutta ei saisi hoitaa yksikössä jossa kaikki ulkoovet on lukittuna siten että karkaileva vanhus ei pysty niitä aukaisemaan.

Kamalaa, että ovet ei oo lukossa.

Ei kaikki tarvitse hoitopaikkaa jossa ovet olisivat lukossa, eikä siinä mitään kamalaa ole, mutta toisinaan sitä tarvitaan ja hoitopaikka tulisi valita sen mukaan tai sitten tehdä muutoksia yksikössä sitten että tuo ovien lukitseminen on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo "naiset kotiin"  on yleistä vain noissa hyvin matalan elintason maissa.

Ei muuten ole. Käsittääkseni esim Saksassa kotiäitiys on huomattavasti suomea yleisempää. Feministien unelma "tasa-arvosta" pelaa lähinnä kapitalistien pussiin, naisten vyörytys työmarkkinoille aiheutti pysyvän, jättimäisen ylitarjonnan työntekijöistä ja palkkakehitys jämähti pysyvästi.

Niissä maissa missä naiset eivät juuri työelämään osallistu, palkat ovat korkeampia, miesten työllisyysaste hemmetin hyvä ja syntyvyyskin korkeampi.

Maahanmuutto on surkea tapa yrittää korjata tätä yhteiskunnan aiheuttamaa vääristymää. Varsinkin nykyisen kaltainen maahanmuutto joka tuo lähinnä tilastoihin lisää työvoiman tarjontaa mutta tosiasiassa niitä uusia tulokkaita ei juuri kukaan huoli töihin.

Tottakai Saksassa on kotiäitiys yleisempää kun rahallinen elämä on turvattu eteenpäin eikä niinkuin Suomessa että eron tullessa kotiäitinä ollut on aivan onnettomassa asemassa. Saksassa mies todellakin elättää perheen ja esim eron jälkeen maksaa ex-vaimolle elatusmaksua. Syntyvyys ei Saksassa ole sen kummenpi kuin Suomessakaan.

Ja jos Suomen työmarkkinoilla on liikaa työnhakijoita niim voihan kuka tahansa mies alkaa koti-isäksi tai omaishoitajaksi iäkkäälle sukulaiselle ja pitää samalla ilmaista iltapäiväkerhoa lähialueen lapsille. Kuka estää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä siellä kotona hoitaa? Meillä ainakin kämppä tyhjenee (ta no, hamsteri jää nukkumaan koppiinsa) klo 8.00 joka arkiaamu, eka (= kolmasluokkalainen) tulee kotiin normisti 13-14 välillä, isot sisarukset myöhemmin ja vanhemmat viiden tienoilla. Ei oikein voi kuvitella että toi meidän hamsteri, tai se kolmosluokkalainenkaan, olisi hoitanut dementoitunutta mummia hänen viimeiset vuotensa, kun mummi karkaili hoitolaitoksestakin jatkuvasti ja etsittiin milloin mistäkin poliisien voimin.

Mihin ne vanhukset mahtuisivat? Meillä on viisihenkinen perhe 95 m2 asunnossa.  Ei ainakaan isompaan asuntoon olisi varaa jos jättäisin työni, ennemminkin pitäisi muuttaa pienempään.  Kuka ihme koko konkkaronkan elättäisi? 

Kyllä mahtuisi, jos olisi pakko mahtua. 1960-luvulla vielä oli lasten hoidettva vanhempiensa vanhuus ihan lain mukaan. Käytännössä lapset joko ottivat kotiinsa asumaan ja parempituloiset kustansivat yksityisen hoitopaikan vanhemmalleen. Isoisoisäni asui Turun ukkokodissa ja asumisen maksoi hänen 7 lastaan. Isoisoäitini toiselta puolelta asui neljän lapsensa kodissa aina vuoden kussakin kerrallaan.

Kotihoivalulttuuri olisi tervetullutta Suomeen näin työttömyyden aikana. Paremoihan se olisi, että työttömät hoitaisivat sukulaisiaan.

Pitäisi olla niin, että jos vaimo hoitaa ja mies on töissä, kuuluu miehen eläkkestä puolet vaimolle.

Kyllä sitä peneenkin asuntoon asumaan isovanhemmat mahtuu. Äitini perheessä hoidettiin hänen mummoaan. Mummon sänky oli keittiössä ja muut nukkuivat 7 neliömetrin makkarissa. Noissa tiloissa siis elelivät.

Yläkerrassa oli evakkoperhe (huone ja äkisin sinne rakennettu keittiö). Evakot sinne oli pakko ottaa. Lisäksi oli olkkari, mutta sitä ei sota-aikaan ollut varaa lämmittää. Koko talon asumispinta-ala yläkertoineen on noin 70 neliötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä siellä kotona hoitaa? Meillä ainakin kämppä tyhjenee (ta no, hamsteri jää nukkumaan koppiinsa) klo 8.00 joka arkiaamu, eka (= kolmasluokkalainen) tulee kotiin normisti 13-14 välillä, isot sisarukset myöhemmin ja vanhemmat viiden tienoilla. Ei oikein voi kuvitella että toi meidän hamsteri, tai se kolmosluokkalainenkaan, olisi hoitanut dementoitunutta mummia hänen viimeiset vuotensa, kun mummi karkaili hoitolaitoksestakin jatkuvasti ja etsittiin milloin mistäkin poliisien voimin.

Mihin ne vanhukset mahtuisivat? Meillä on viisihenkinen perhe 95 m2 asunnossa.  Ei ainakaan isompaan asuntoon olisi varaa jos jättäisin työni, ennemminkin pitäisi muuttaa pienempään.  Kuka ihme koko konkkaronkan elättäisi? 

Kyllä mahtuisi, jos olisi pakko mahtua. 1960-luvulla vielä oli lasten hoidettva vanhempiensa vanhuus ihan lain mukaan. Käytännössä lapset joko ottivat kotiinsa asumaan ja parempituloiset kustansivat yksityisen hoitopaikan vanhemmalleen. Isoisoisäni asui Turun ukkokodissa ja asumisen maksoi hänen 7 lastaan. Isoisoäitini toiselta puolelta asui neljän lapsensa kodissa aina vuoden kussakin kerrallaan.

Erinomainen esimerkki huoltosuhteesta: 7 lasta, jotka maksoivat tai 4 lasta, luona asua vuorotellen. Nykyiset keski-ikäiset ovat 1-2-lapsista perheistä, joten ei ole harvinaista, että yhdelle pariskunnalle tulisi hoidettavaksi neljä vanhusta.

Ei meillä lapsiperheenä olisi mitään mahdollisuuksia maksaa yksistään tähän päälle vielä useamman vanhuksen laitospaikkaa saati perustaa kodistamme jotain vanhustentaloa. Ja vaikka perustaisimme, kuka niitä vanhuksia täällä hoitaisi, kun meidän pitää käydä päivät töissä, jotta saamme edes oman perheemme elätettyä ja maksettua ennen omaa eläkeikäämme? (Niitä töitä kun ei ole aina riittänyt ja töiden vuoksi pitää asua kalliissa kaupungissa, joten neliöt ovat helkkarin kalliita.)

Tuo on totta, että nykyään monella ei juurikaan ole sisaruksia auttamassa hoivaamisessa.

Ja ennen avioliitot oli pysyvämpiä ja nainen sillä yleensä kotona ja ehti hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä siellä kotona hoitaa? Meillä ainakin kämppä tyhjenee (ta no, hamsteri jää nukkumaan koppiinsa) klo 8.00 joka arkiaamu, eka (= kolmasluokkalainen) tulee kotiin normisti 13-14 välillä, isot sisarukset myöhemmin ja vanhemmat viiden tienoilla. Ei oikein voi kuvitella että toi meidän hamsteri, tai se kolmosluokkalainenkaan, olisi hoitanut dementoitunutta mummia hänen viimeiset vuotensa, kun mummi karkaili hoitolaitoksestakin jatkuvasti ja etsittiin milloin mistäkin poliisien voimin.

Kiinnostaisi tietää, miksi sieltä pääsi karkaamaan. Mikä siellä valvonnassa petti?

Sitä sun pitää kysyä Helsingin Kaupungin virkamiehiltä. En osaa sanoa, kun tosiaan itse olin töissä n. 40 km päässä ko. paikasta. Ovessa oli numerokoodi, että osastolta pääsi ulos. Jotenkin vaan mummi sen oven aina sai auki.

Vierailija kirjoitti:

Ihme sterotypia naisista. 

En totisesti mielellään jäisi hoitamaan omaisiani kotiin, vaikka siitä maksettaisiin hyvin. Ainoana poikkeuksena lapset kolmivuotiaiksi, mutta onhan se kohtalaisesti tuettu hoitomuoto. 

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta lähtee tasa-arvon ajatuksesta. Ketään ei jätetä virumaan joidenkin sadististen omaisten käsiin, vaan hoito on ammattimaista. 

Mieluummin suljetaan sadististen hoitajien käsiin vanhainkoteihin/hoitolaitoksiin (vrt. esim. Kupittaa)?

Siitä olen aloittajan kanssa samaa mieltä, että kotona hoitamisen tukia voisi nostaa reilusti. Tunnen useampia ihmisiä (sekä miehiä että naisia, myös esim. oma mieheni mukaanlukien), jotka tosi mielellään hoitaisivat lapsia ja mummoja kotona, jos se vain olisi mitenkään taloudellisesti järkevää. Sen sijaan palvelujen alasajo ja ihmisten pakottaminen kotihoitoon olisi lyhytnäköinen ja kaikin puolin paska ratkaisu.

Tämä on hyvinvointiyhteiskunnan hinta. Agraariyhteiskunnassa vielä ainakin 50-luvulla tilalle jäi joku pojista jatkamaan sen pitoa ja miniä hoiti sitten omien lasten ohella vanhukset hautaan asti.

Kun naiset lähtivät töihin, tarvittiin  enemmän verorahoja päivähoitoihin, vanhustenhoitoihin jne.

Ajattelen, että tämä  on kuitenkin parempi vaihtoehto, kyllä se anopin kanssa samoissa tiloissa asuminen oli monelle yhtä helvettiä, mutta kestettävä oli. Ja sitten ehkä se maksettiin seuraavalle miniäsukupolvelle.

Nykysinhän alkaa olla jo tilanne, että vanhusten eläkkeelle jääneet lapset ovat jo vähän huonossa kunnossa, reumaattisen sukulaisen 90-vuotias äiti on paljon lastaan notkeammassa kunnossa fyysisesti ja jos hän alkaa tarvita jotain nosteluapua, niin ei onnistu, vaikka hän periaatteessa voisikin töissä käyvän miehensä jättää ja muuttaa äitiään auttamaan.

Eivät nämä ole helppoja asioita. Itse ajattelen, että jos oma mieheni on avun tarpeessa vanhana, hänet hoida niin kauan kuin kykenen, mutta muita en.

Monissa perheissähän tehdään arvokasta apua vanhuksille jo siinä, kun hoidetaan remonttiasiat, raha-asiat, siivous ja kaupassa käynti. Yhteiskunnan hoitamana nuokin olisivat kalliita palveluja.

Alussa tuntui kauhealle vanhojen omaisten puolesta, kun hallitukset ovat laitoshoidon minimoineet ja lisänneet kotihoitoa, mutta olen muuttanut mieleni. Omaisten huono omatunto siitä, että ehkä se  vanhus ei kotona pärjääkään niin hyvin kuin laitoksessa ei saa olla syynä, että suhteellisen hyvin toimiva systeemi taas purettaisiin. Vanhukset itse ovat yleensä onnellisia, kun saavat asua kotonaan vaikka huonossa kunnossa olisivatkin. Ja joku sanoikin, että onpa ihanaa, kun lopulta saa olla ihan rauhassa, kun ei enää ole lapset hoidettavana ja puoliso nalkuttamassa jatkuvasti.

Onhan jonkun verran ihmisiä, jotka luopuvat työstään ja ottavan vanhuksen asumaan kanssaan (useimmilla ei ole siihen mahdollisuuksia), itse en vain ole niin suuri ihminen.

Minä ainakin hoidan lapseni kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme sterotypia naisista. 

. 

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta lähtee tasa-arvon ajatuksesta. Ketään ei jätetä virumaan joidenkin sadististen omaisten käsiin, vaan hoito on ammattimaista. 

Öööö, tota noin. Esimerkkejä karseasta vanhusten/vammaisten hoitolaitoksista on maassamme raportoitu enemmän, kuin laki sallisi. Viimeisimpänä Turun G1 tapaus. Se siitä ammattimaisuudesta sulle. Omaisten laittavat läheisen hoitoon koko sydämensä, voimansa.

Tuo paikka olikin suljettu mielisairaala ei vanhustenhoitolaitos. Ja sinne ei turhaan jouduta,m! Käytöshäiriöiset, hoitajille vaaralliset potilaat sinne joutuu ja syystä.